Jump to content
Naimisiin.info

Kaduttaako miehen nimen ottaminen?


Ei

Recommended Posts

  • Replies 128
  • Created
  • Last Reply

Top Posters In This Topic

Ei kaduta tippaakaan vaikka vaihdoin erikoisen tyttönimeni miehen tavis-nimeen.

Parin syyn takia päädyttiin siihen, että otan mieheni sukunimen eikä hän minun.

Olen kuitenkin niin vanhanaikainen, että halusin että meillä on yhteinen sukunimi.

nykyään jo vähän kaduttaa :girl_haha:

tuli ikävä omaa tyttönimeä kun serkkulikka piti sukunimensä naimisiin mennessään!

Link to comment
Share on other sites

  • 2 weeks later...

Ei kaduta, mutta tottumisvaikeuksia kyllä on vielä. Uusi nimi kuulostaa korvaan vielä aika oudolta, mutta ihan kivalla tavalla. Vanha nimeni oli sointuvampi, jotenkin kauniimpi, mutta uusi on ihan sympaattinen ja maskuliinisuudessaan sopii persoonaani. Lisäksi huomasin jossain vaiheessa, että uusi nimeni kuulostaa lopulliselta, siltä mihin olen ollut matkalla. Vanha nimi kuulostaa nimen omaan tyttönimeltä. Oli jännää huomata tämä. En sentään pidä sitä minään taivaallisen tahdon merkiltä tai mitään (näin on tarkoitettu tms :P), mutta se oli hauskaa huomata.

Link to comment
Share on other sites

  • 2 months later...

Ei kaduta. Vaikein asia koko häähommassa oli juuri tuo, että mitä teen nimen kanssa. Vaihdanko sitä vai en? Asia alkoi jo välillä ahdistamaankin, mutta päätin vaihtaa nimeni. Nyt olen ollut päätökseeni tosi tyytyväinen. Hieman harjoitteluahan se kyllä vaatii, mutta on sen arvoista. ymmärrän kyllä myös hyvin niitä, jotka eivät nimeänsä halua vaihtaa.

Link to comment
Share on other sites

Ei kaduta pätkääkään. Uusi nimi tuntui heti luonnolliselta ja olin jopa naurettavan haltioissani kun ensimmäisiä kertoja vastasin puhelimeen uudella nimellä. :blush: Ja toisaalta, tyttönimeeni minulla ei ole koskaan ollut mitään todella erityistä tunnesidettä, se on hyvin yleinen sukunimi suomessa joten en senkään osalta koe asiaa hankalaksi.

Link to comment
Share on other sites

Mua kadutti sen verran että otin tyttönimeni takaisin kaksi vuotta häiden jälkeen. Pidin kyllä miehenkin nimen, joten mulla on nyt kaksoisnimi.

Mä en naimisiin mennessä miettinyt nimen vaihtamista lainkaan, otin vaan miehen nimen kun se on tapana tehdä. Myöhemmin harmitti se että se on niiiiin tavallinen ja tyttönimeni harvinaisempi ja mielestäni kauniimpi. En myöskään samaistunut miehen sukuun vaan koin tosi voimakkaasti kuuluvani omaan sukuuni, joten tuntui oudolta olla eriniminen. Lisäksi mua alkoi harmittaa käytäntö että nainen ottaa miehen sukuniemen.

Mies olisi voinut ottaa mun nimeni, mutta olisi silloin täyskaima mun lähisukulaisen kanssa, ja siitä tulisi kyllä sekaannuksia.

Kaksoisnimeen olen tyytyväinen. Musta on kiva että mulla on tyttönimi jäljellä, samalla kun ollaan silti miehen kanssa samannimisiä. Lisäksi meillä on lapsi, ja halusin että kaikilla olisi sama nimi. Ja näin meillä on, mulla on vaan vähän pitempi nimi.

Mä pähkäilin tosi kauan sen kanssa kehtaanko ottaa takas tyttönimeni vai en. Jotenkin hävetti. Ihan turhaa se oli. Yhtään negatiivista kommenttia en ole saanut, ja kaikki tottuivat tosi nopeasti nimeeni.

Joten _manna_, jos kerta kaduttaa, niin vaihtoon vaan! Ei tarvitse kuin jättää ilmoitus maistraattiin, ja pari päivää myöhemmin saat nimesi takaisin. Ilmaistakin se on, kerran saa katua ilman että tulee maksuja. :)

Muokattu: , käyttäjä: Marthe
Link to comment
Share on other sites

  • 4 weeks later...

En vielä tiedä, mutta uskon ettei kaduta. Kummallakaan ei ole syntyperäisesti suomalaista sukunimeä vaikka täysin suomalaisia olemmekin. Omani tulee venäjän puolelta ja miehen ruotsista :D . Omalla tavallaan hieman erikoisempi sukunimi on tuonut mulle ainakin erityisen identiteetin, sillä etunimeni on ikäluokassani sekä muutenkin suorastaan oksettavan yleinen (jokaisessa piirissä missä liikun, opiskelemassa, töissä jne. löytyy aina 1-3 saman nimistä mikä on rasittavaa). Sukunimeni on siis tärkeä mulle, mutta aion kyllä vaihtaa. Miehen sukunimi on jopa harvinaisempi. Omaa sukunimeäni kantaa Suomessa väestörekisterikeskuksen mukaan n. 80 ihmistä, miehen sukunimeä alle 40 ;)

Tämä on asia jota olen paljon miettinyt, oman sukunimeni mukana kadotan osan identiteettiäni. Toisaalta taas saan uuden, eikä samalla sukunimellä varmasti löydy yhtään Jenniä niinkuin nytkään omalla sukunimelläni! :grin:

Kah, tulipas nyt pohdintaa!

Link to comment
Share on other sites

  • 1 month later...
  • 3 years later...

Kohta olen vasta naimisissa, mutta kyllä tämä on mietityttänyt ja paljon :girl_pinkglassesf:

Oma sukunimeni on harvinainen..meitä on olemassa 14 tällä hetkellä...

Mutta harvinainen on miehenkin, heitä on olemassa 24kpl tällä hetkellä...

Tulin siihen tulokseen että vaihan sukunimen ja pojallemme jää joka tapauksessa minun sukunimeni.

Sitä en anna hänen vaihtaa vaikka haluaisikin....

Haluan että oma sukuni myös jatkuisi :girl_smile:

Tällä hetkellä jatkajia(poikia) on olemassa 3kpl...

Niin ja tosiaan mies ei voi ottaa minun sukunimeä koska silloin hän olisi saman niminen kuin isäni :girl_haha:

Muokattu: , käyttäjä: Hymy83
Link to comment
Share on other sites

Tulin siihen tulokseen että vaihan sukunimen ja pojallemme jää joka tapauksessa minun sukunimeni.

Saako noin tehdä? Jättää ainoastaan lapselle oma nimi. Ajattelin vaan, kun Suomen sukunimilaki määrää senkin, että sisaruksilla ei saa olla eri sukunimeä. Jos siis teille tulee lisää lapsia joskus tulevaisuudessa, saa lapsi saman sukunimen, joka on veljellään mutta ei kummallakaan vanhemmista. Outo ratkaisu.

Link to comment
Share on other sites

  • 2 weeks later...

Ei kaduta ollenkaan :)

Olen kyllä saanut kuulla läpi elämäni kuinka oma tyttönimeni on kaunis, mutta hyvin hankala se on kirjoittaa ja lausua ulkomaalaisille, ja kun en Suomessa asu niin elämä helpottuu kovasti uuden sukunimen myötä. Tästä uudesta sukunimestä ei voi oikeastaan kukaan päätellä kansalaisuuttani ja hyvin helppo se on lausua ja kirjoittaa joka puolella maailmaa :)

Link to comment
Share on other sites

  • 6 months later...

Ei kaduta.  ^_^  Länttäsin heti häiden jälkeen työpuhelimeeni lapun "Viraston nimi, Kevis Uusi sukunimi", joka helpotti huomattavasti rutiinin muuttamista työpuheluja vastaanottaessa.  :grin:  Kaikki työpaikan ohjelmat piti uusia nimenvaihdoksen myötä ja se aiheutti ja aiheuttaa edelleen ongelmia, silloin vitutti (mutta ei niinkään nimenvaihdos vaan se atk-puolen osaamattomuus/mielenkiinnottomuus osata :ph34r: ). Taka-alalla kummitteli kuitenkin vielä kaksi viikkoa sitten ajatus, että mitä jos nimenvaihdos alkaakin kaduttamaan vaikkei vielä kadutakaan. Sitten jouduin kaksi viikkoa sitten hakemaan postista paketin vanhalla nimellä & passilla ja jouduin kirjoittamaan siis myös vanhan allekirjoituksen & nimenselvennyksen. Vitutti. Sillä hetkellä tajusin etten tule (ainakaan ilman avioeroa) katumaan nimenvaihdostani lainkaan. :wub:

Link to comment
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.

Guest
Vastaa aiheeseen...

×   Olet liittänyt muotoiltua sisältöä.   Poista muitoilu

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

Ladataan...



×
×
  • Create New...