Jump to content
Naimisiin.info

Kosinnan odottelu vol. III


Ewy

Recommended Posts

Täälläkin odotellaan. Tai periaatteessa me kai ollaan jo kihloissa, kun on molemmille selvää että naimisiin ollaan menossa ja häitä varten säästetään vaikkei siitä puhutakaan, mutta se sormus. Se sormus, se sormus. Enhän minä vielä kauaa ole odottamaan joutunut, mutta olisin jo ihan täysin valmis suostumaan...

Link to comment
Share on other sites

Kihloissa ollaan! Homma oli puhuttu selväksi jo kuukausia sitten ja mies tiesi, että vuosipäivänä tapahtuu, joten kosin humoristisesti tarjoamalla miehelle aamukahvin yhteydessä sormusta symboloivan donitsin :lol: Ihan oikeat sormukset tilataan kunhan päästään koosta selvyyteen ja hääpäiväkin on sovittu, joten tämä meni kyllä miljoona kertaa smoothimmin kuin olisin ensimmäistä kertaa foorumille kirjautuessani uskonut... Mies oli alun perin aika kauhistunut naimisiinmenoajatuksesta, mutta näköjään hän tarvitsi vain aikaa totutella ajatukseen.

Link to comment
Share on other sites

En itse odottele kosintaa, enkä koskaan odotellutkaan, mutta ajattelin kuitenkin kertoa teille tarinani: Ollaan miehen kanssa oltu yhdessä melkein kahdeksan vuotta. Hän on ollut naimisissa kerran aiemmin, eikä meillä ole eikä tule yhteisiä lapsia. Avioliitto ei ole oikein koskaan ollut puheissa, mutta nyt yhtäkkiä ollaankin kolmen kuukauden "varoitusajalla" menossa naimisiin... Kihlasormusta ei tule, koska en käytä työn takia sormuksia muutenkaan, eikä kamalasti ulkopuolisille muutenkaan huudella, vihkipäivänä paikalla ovat vain ne kaikkein tärkeimmät. Osaa ne miehet joskus yllättää vuosien jälkeenkin... Ja meillä siis kosinta tapahtui juuri kun oltiin lähdössä juhlimaan omien vanhempieni 40-v. hääpäivää, ei siis eden minään meidän "omana" erityisenä päivänä.

Link to comment
Share on other sites

Sivusta olen seurannut koko foorumia pari kuukautta, mutta nyt piti rekisteröityä :girl_smile:  Seurusteltu ollaan pian 5 vuotta, yhdessä asuttu lähemmäs 4 vuotta. Avomies on nyt intissä ja kesällä tuli paljastaneeksi olleensa valmis kosimaan jo vuosia sitten kunhan olisi intin suorittanut (intti jäi kesken). Itse en ennen tätä avomiehen paljastusta ollut edes ajatellut kihloja ja naimisiinmenoa sen ihmeemmin, ollaan kuitenkin puhuttu täysin avoimesti naimisiin menosta ja siitä mitä se meille tarkoittaa. Nyt haaveilu on jokapäiväistä ja tietokone sekä pinterest täyttyvät kuvista ja ideoista... :girl_haha: Odottelen kosintaa vuoden loppuun tai viimeistään kevääseen mennessä, karkauspäivä ehtisi olla ennen vuosipäivää...

Link to comment
Share on other sites

  • 2 weeks later...

Juu ja pettyminenhän sitä taas tuli  -_- 

No ehkä nyt ymmärrän olla enää odottamattakaan kosintaa.

 

Voi höh. Tuo pettyminen on kyllä niin ärsyttävää. Sitä ei haluaisi odottaa liikoja, mutta sitten kuitenkin jollain tavalla on aina pieni toivo päällä. Sitten tulee jatkuvia sisäisiä kuolemia. 

 

Itse pääsen vihdoin ja viimein täältä ketjusta pois! Mies nimittäin kosi nyt sitten syyskuussa ja viime viikot on mennyt aikamoisessa pyörityksessä. Kosinta oli ihana ja onnistui yllättämään, vaikka olin tuohon viikonloppuun vähän kaavaillut sitä mahdollisuutta. Mies oli kuitenkin valinnut sellaisen kohdan mitä en yhtään osannut odottaa.  :wub:

Sormus oli valmiina ja oli ihan täydellinen. Miehen sormus saapui tänään postissa ja oli myöskin todella persoonallinen ja ihan miehen näköinen. 

 

Pikkuisen sekavat fiilikset, siinä mielessä että puoltoista vuotta sitten itkin iltaisin miksi kaikki muut löytävät jonkun, ja minä olen varmaan jotenkin niin epäonnistunut ihminen etten ikinä löydä ketään. Enpä olisi tuolloin kuvitellut että puoltoista vuotta ja olisin kihloissa.  :rolleyes: Lyötiin samalla hääpäivä ja vuosi ( 2017 ) lukkoon ja nyt sitten vaan armoton suunnittelu ja pohdinta käyntiin ( niin ihan kuin sitä ei olisi ennen tapahtunut  :lol: ).

Link to comment
Share on other sites

Onnea Adiela! :give_heart:  Ihanaa että miehet onnistuvat yllättämään vaikka odottelijat täällä näkevät ne hyvät päivät ja hetket kosintaan! Nyt vaan esittelemään jo tehdyt suunnitelmat miehelle uusina ajatuksina "tuli mieleen että..."  :girl_wink: 

Link to comment
Share on other sites

Ensi vuodesta tuleekin kutkuttava, sillä tiedän, että mies aikoo kosia vaikka puolestani riittäisi, että voisimme yhdessä sopia naimisiinmenosta ja sen ajankohdasta. Olemme joulun jälkeisellä viikolla pohjoisessa mutta pyysin, ettei kosisi uutenavuotena, koska se olisi mielikuvituksetonta. Miehen unelmakosintapaikka sijaitsee ulkomailla, mutta on epätodennäköistä, että pääsisimme sinne lähitulevaisuudessa, joten saa nähdä mitä mies keksii sen tilalle. Rauhallisin mielin odottelen siis.  ^_^

Link to comment
Share on other sites

Oi ihanaa, Venustas! Toivottavasti mies ei ihan loppuvuoteen asti pidä jännityksessä. :grin:

 

Täällä on tahatonta vihjailua tapahtunut kun tietokoneen näytölle on jäänyt hääblogi... Tuntuu vähän pikkutytöltä olla niin innoissaan kosinnasta, josta ei ole edes varmuutta. Mielessä pyörii kosintatapa ja ajankohta. Innoissani täällä foorumilla pyörien pohdin kihlajaisia, pitäisikö ollenkaan ja miten pitäisi, kutsuuko kutsukortilla vai tekstarilla/soitolla? Miten välittää vieraille että kyseessä olisivat rennot kakkukahvit, jonne ei lahjoja tarvitse tuoda, vaan tarkoitus on tutustuttaa perheet vihdoinkin toisiinsa? Liikaa lukeneena menee jo sekaisin siitä, mitä asioita aidosti itse haluaa ja mikä on mielessä vain koska on lukenut liikaa blogeja ja naikkareita, tai koska niin "kuuluu tehdä". Menevätkö muut odottelijat liian pitkälle mietintöjen ja haaveilujen kanssa?  :wacko: 

Link to comment
Share on other sites

Harmi, BlueBellKlaudia :( Oletko miehen kanssa jutellut ikinä avioliitosta? Millaisia käsityksiä miehellä siitä on, jos kokee sen noin negatiivisenä pakkona? Itse en ollut ajatellut naimisiin menoa tai kihloja ennen kuin mieheni kertoi olevansa itse valmis kosimaan kunhan saa intin hoidettua. Kokee ilmeisesti silloin olevansa oikeassa elämäntilanteessa tai jotain. Miehet ovat mysteeri :rolleyes: Jospa yrittäisit kertoa miehelle että olisit itse valmis kihlautumiseen ja avioliiton miettimiseen, jospa hän sitten kypsyttelisi ajatusta?

Link to comment
Share on other sites

Ollaan paljonkin, säästetäänkin häihin ja oon hommaillut vähitellen aleista joitain juttuja jo - sehän tässä niin jännää onkin. Hän tietää, että oon täysin valmis vastaamaan myöntävästi, ja molemmat ollaan ehdottomasti sitä mieltä, että avioliitto on suhteessa itsestäänselvyys. Ainakin aiemmin mies on ollut täysin varma, että haluaa mun kanssani naimisiin. En sit tiedä onko tullut toisiin ajatuksiin vai mitä...

Link to comment
Share on other sites

Eikä! Olin ihan varma, että olen ainoa kosintaa näin kuumeisesti odotteleva, mutta löysin tieni äsken tänne! Kirjoittaako joku kosintaa odotteleva blogia? Itse avasin juuri oman, tuttua puuhaa muista aihepiireistä, mutta nyt pakko purkaa tätä intoa anonyymisti ;) Eilen vasta perustin, mutta face-sivua yms on tulossa seuraamista helpottamaan :)

Ollaan nuori pariskunta, tunnettu tosin jo pian 10 vuotta ja seurusteltu 5½ vuotta, kaksi yhteistä lastakin jo löytyy :) Hääjutuista olen oppinut olemaan ihan hysshyss, mutta nyt mies on alkanut vihjailla oikein toden teolla!

http://kosijoblogi.blogspot.fi/

Link to comment
Share on other sites

Itse seurailen innolla kaikenlaisia hääblogeja, mutta itselle on jo outoa kirjoitella foorumille niin blogin perustaminen vasta oudolta tuntuisikin :mellow:  Miehen vihjaillessa saakin jo luvan intoilla ihan olan takaa! Jospa tännekin alkaisi tulla uutisia kosinnoista kun joulu lähestyy...

Link to comment
Share on other sites

  • 2 weeks later...

Heippa! Onkohan tää palsta ihan kuollut jo? Itse odottelen kosintaa.. Ollaan oltu yhdessä melkein 4 vuotta, vuosipäivä tammikuussa. Kovasti ollaan naimisiinmenosta puhuttu. Vissiin olen liikaakin paapattanut miehelle, sillä hän on mm. sanonut, ettei pysty yllättämään kun puhun siitä koko ajan. Oikeastaan olemme päättäneet jo häävuodenkin (2017), joten en tiedä mikä tässä mättää.. Haluausin kyllävanhanaikaisen kosinnan! Huoh, onko muita odottajia?

Link to comment
Share on other sites

^ On ihan kuollut. Mä olen keskustellut täällä jonkin aikaa lähinnä itseni kanssa. Olisin jo lähtenyt vetään, mutta ilmeisesti jossakin piilossa on foorumi jossa on eloa. Mutta ensin pitää jaksaa näyttää halunsa ja tahtonsa kirjoittamalla x määrä viestejä, joilla todentaa olemassa olonsa. Hieman on tylsää vastailla viesteihin, jotka ovat tuoreimmillaan kuukausia, vanhimmillaan vuosia vanhoja :D

Link to comment
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.

Guest
Vastaa aiheeseen...

×   Olet liittänyt muotoiltua sisältöä.   Poista muitoilu

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

Ladataan...
×
×
  • Create New...