Jump to content
Naimisiin.info

Lestadiolais häät. Apua!


SambaDeJaneiro

Recommended Posts

Mulla on kans kesällä ns lestadiolaistapaan järkätyt häät, koska oma sukuni on lestadiolaisia. Tuntuu aihe kiinnostavalta mut juttu välillä vaan poukkoilee.  Suosittelisin nyt kaasoa vaa puhuun morsiammen kans. Mä oon itte koittanu mun kaasolle sanoo sellasia absolut no juttuja, mutta toisaalta on taas asioita mitä ite haluaisin häihini. vaikkei ne ihan soveliaita ehkä meidän suvun mielestä ole. Ja jos pikkusen sais mainita nii ku isoja ihmisiä ollaan ja kun lestadiolaisetki saa uskoo ihan miten tahtoo niin ei teidän nyt hyvät ihmiset tarvi alkaa noudattaan niiitten käytäntöjä vain sen takia että meette sinne häihin.  Toki on hiukan epähkohteliasta jos kaaso on ainut perskänninen koko juhlissa, mutta ite sanoin kavereille että käydää vähä nurkantakana hakee kevennystä, mutta kukaan ei ala sammaltaa tai hoiperteleen - ennen ku mun suku on saatu pihalle. Tämä on taas kiinni ko herran mieltymyksistä, uskaltasin jopa sanoa ettei kovin vanhoillinen ole jos menee ei-lestadiolaisen kanssa vihille.  Ja jos mä en jätä häämeikkiä pois sen takii että oma sukuni on superhypervanhoillisia nii ei varmaa tarvi vieraittenkaa jättää muissa tapauksissa.

Kaikenlisäksi jos oikee jännität onko tämä ja tämä soveliasta niin koko juhla menee pilalle. Suunnittele homma valmiiks näytä morsiammelle ja muuta jos on tarvetta.  Mä todella toivon etten ite oo aiheuttanu tollasta päänvaivaa mun kaasolle. Aika ajattelematonta vaatia toista järkkää häät uskonnon mukaan mitä ei tunne, vaikkei nyt kovin radikaaleja eroja viinan ja musiikin lisäksi olekkaan. Ainakaan meidän häissä ei lauleta ku yksi virsi ja sekin on sitte kirkossa tai ei ollenkaan.

Kiitos muuten hyvistä vinkeistä ton jatko jutun kanssa. Meillä on varattuna eri tila jatkoille jonne vaan kaverit, mutta toi että ohjelmaan lyö vaan tanssin nii kyllähän se munki suku aika vauhdilla ottas jalat alle ennen ku ekat soundit tulis ilmoille.

Link to comment
Share on other sites

  • Replies 78
  • Created
  • Last Reply

Top Posters In This Topic

Jeps, esikoislestadiolaisia mekin olemme, ja häät ovat ns. lestadiolaishäät ilman tanssia ja viinaa. Lämminhenkisiä ovat suurin osa niistä häistä olleet, missä itsekin olen ollut, mm. eilen oli ystäväpariskunnan häät, oikein ihanat ja mukavat.

Meillä tulee olemaan kyllä muutenkin pienet häät, mutta sana lestadiolais- alussa ei välttämättä ole mitenkään rajoittava/tunnelmaa pilaava.

Ps. Limppuliisa, tunnemmeko mahdollisesti toisemme? Olen Helsingistä, mutta en tunne Hämiksestä kuin muutaman ihmisen..

Link to comment
Share on other sites

  • 2 weeks later...
Guest Samba De Janeiro

Kiitos kaikille jotka olette auttaneet minua tämän ongelman kanssa... Nyt voisinkin kertoa teille kuinka nämä häät menivät, jotka ongelman minulle alunperin aiheuttivat:

  Meikkini oli hyvin kevyt, hiuksetkin värjäsin mahdollisimman luonnollisen värisiksi. Pukeuduin peittävään mekkoon, eikä paljasta pintaa juuri näkynyt.

Vihikimisen jälkeen kävin onnittelemassa sulhasen vanhempia, ojensin käteni ja sanoin " Onneksi olkoon teillekin" johon sulhasen isä toteaa "Minähän en huoria kättele" ja kääntyy pois vaimo perässään.. Jäin suu auki seisomaan kirkon pihalle..

Myöhemmin hääjuhlassa sulhasen äiti pitää puheen jossa haukkuu morsiammen lyttyyn ja kertoo että on aina halunnut pojalleen vain parasta, mutta nyt on vissiin pakko pakko tyytyä huonoon.

Lesta-miehet kävivät nurkan takana koko ajan ryyppäämässä, jopa sulhanen oli kännissä, mutta he kehtasivat silti haukkua vieraita, jotkaa ostivat itselleen lasillisen viiniä ravintolasta. Tekopyhää siis mielestäni.

Häät olivat siis tuskalliset.. Ja jäi kyllä niin huono maku vanhoillislestadilaisista ihmisistä, että mielummin olen yksin kuin heidän kanssaan tekemisissä.

Link to comment
Share on other sites

Harmi että sinulle jäi huono kuva noista häistä. Mutta valitettavasti joukkoon mahtuu kaikenlaisia...

Kuulostaa kyllä todella uskomattomalta! :o

Itse olen elämäni varrella törmännyt lähinnä mukaviin vanhoillislestadiolaisiin, eli onneksi mainitsemasi tapaus ei ole kuitenkaan mikään sääntö vaan paremminkin poikkeus.

Link to comment
Share on other sites

:o Todella uskomatonta! Olen tosi pahoillani noin kurjista häistä. Nuo häät olivat varmaan aika epämiellyttävät muidenkin vieraiden (ja morsiamenkin!!) puolelta.

Oma pukeutumisesi ja suhtautumisesi oli kertomisesi perusteella tosi asiallinen ja kohtelias. Pisteet sulle! Mielestäni jokainen saa mennä sellaisena kun haluaa (kohtuuden rajoissa tietenkin, hääparia kunnioittaen), mutta pukeuduit mielestäni hyvin kunniallisesti ja ajatuksella. Mikään ei oikeuta tuollaiseen kohteluun!

Link to comment
Share on other sites

Mun mielestä on todella uskomatonta, että tiukka vakaumus ajaa jopa alkeellisten käytöstapojen ohi... :o Siis mielestäni jokainen saa uskoa ja ajatella toisista miten haluaa, mutta se ei kuitenkaan oikeuta loukkauksiin. No, sinä et tehnyt mitään väärää, vaan päinvastoin pyrit kunnioittamaan toisten arvoja ja uskontoa. Koita jättää nämä uskomattomat kommentit omaan arvoonsa. En usko, että kyse oli sinusta henkilökohtaisesti.

Off topic: lukion uskonnonopettajani, evankelisen herätysliikkeen jäsen, kertoi saaneensa opiskeluaikanaan lestadiolaisilta opiskelukavereilta suoran toivotuksen helvettiin, kun selvisi, ettei hän itse ole lestadiolainen. Hän selitti, että kyse ei ole henkilökohtaisesta loukkauksesta, vaan (vanhoillis)lestadiolaisten tavasta ajatella ja eräänlaisesta kulttuurista myös. He hyväksyvät vain oman elämäntapansa noudattajat, ja muut menevät automaattisesti kadotukseen, vaikka kuinka harras uskovainen olisi. Korostan vielä, että tämä kommentti ei ollut minun omani, vaan lainasin kokeeneen uskonnon opettajani sanoja :)

Link to comment
Share on other sites

Circle, tuo mitä sanoit on pitkälti totta. Kuitenkin on myös fiksuja vanhoillisia, en ole koskaan kuullut täällä päin tuonkaltaisista loukkauksista. Tahdonkin uskoa ja toivoa että tämä tapaus oli vain poikkeus... karmea sellainen. :(

Tekisi mieli sanoa että kyllä on ihmisessä itsessään vika jos ei osaa käyttäytyä, ja vielä jos sen tekee uskon varjolla.  >:(

Link to comment
Share on other sites

Dipmix, olen samaa mieltä, että ystävällisiä ja kaikinpuolin fiksuja vanhoillislestadiolaisia toki on. Olen itsekin heitä tavannut :)  Ja siitäkin olen samaa mieltä kanssasi, että ei kai mihinkään vakaumukseen kuulu huonot käytöstavat, vaan ne tulee opittua jostain muualta.

Tästä uskonnonopettajastani vielä, että hän mielestäni ymmärsi hyvin lestadiolaisen ajattelutavan, eikä ottanut saamaansa kommenttia loukkauksena. Mutta tottahan vastaava tilanne varmasti hätkähdyttää, jos sellaiseen joskus itse joutuu. Kuten tämän ketjun aloittajalle on käynyt. Harmillinen juttu kaikkien kannalta, eikä varmaankaan auta vähentämään vanhoillislestadiolaisiin toisinaan liitettyjä huhuja ja uskomuksia :-/

Muoks. kirjotushäröt

Link to comment
Share on other sites

No johan pomppas!

Mulle on kyllä tuttua toi että tavallaan pidetään muita ihmisiä huonompina, ihan kuin  muiden usko ei ole jotenkin yhtä "oikeaa", saati sitten uskottomat! Tuntuu vaan jotenkin niin tyhmältä, että joku tietynlainen usko voisi nostaa ihmisen mielessään muiden yläpuolelle!

Mutta tälläisestä en ole ikinä kuullut, siis näin törkeästä käytöksestä!! Ethän nyt  ota tästä mitenkään itseesi, oman tyhmyytensähän nämä vanhemmatkin vaan toivat esille!! Eihän muille puhuta tuolla tavalla!! Voi höh! Tuntuu ihan käsittämättömältä!

Kun sukupolvet vaihtuvat, tuntuvat myös asenteet hieman hellittävän, niin ainakin todella toivon!! Täytyy taas kuitenkin korostaa, ettei minulla ole kokemusta kuin esikoislessuista...  ;)

Link to comment
Share on other sites

Samba De Janeiro, Olen todella pahoillani huonoista kokemuksistasi! Mutta voin sanoa, että sulhanen sukulaisineen eivät voi olla vanhoillislestadiolaisia, ainakaa oikeasti, jos he käyvät nurkan takana ryyppäämässä!

Ja heidän käyttäytymisensä, ja sinun ja morsiamen kohtelu oli kyllä todella epäkohteliasta ja outoa!! Oli sitten minkä uskontokunnan jäsen tahansa, tuollaista ei saisi tapahtua. Ihmisiä ei saa laittaa minkäänlaiseen parhaimmuusjärjestykseen, tai muutenkaan alentaa, VAIKKA uskoisikin siihen, että vain oman uskon (vakaumuksen) kautta pääsisi taivaaseen. Kuitenkaan kukaan ihminen ei toisia voi tuomita, vaan sen tekee Jumala.

Olit todella fiksu ja ajattelevainen, kun käyttäydyit ja pukeuduit niin "hyvin" siis ajattelevaisesti. Olisit ansainnut paremman kohtelun.

Kaikki vanhoillislestadiolaiset (tai suurin osa) ei TODELLAKAAN käyttäytyisi noin, todella vaikea edes uskoa että ne olisivat olleet heitä..

Link to comment
Share on other sites

Vielä meikistä ja muusta...

Vanhoillislestadiolaiset eivät meikkaa, koska he haluavat olla ja kelvata sellaisina kuin Jumala on heidät luonut. Ja MYÖSKÄÄN nuoret eivät meikkaa, eli tuossa ei ollut perää että "ellei kaikki ole 60+ vuotiaita". Toki, kuten tässä joku taisi sanoa, että monet VL- morsiamet saattavat laittaa häihinsä meikkivoidetta tms. tasoittaakseen ihonsa väriä, ja se on ehkä okei. Mutta sillä ei pyritä saamaan itseä meikatun näköistä tai muutakaan sellaista.

Vanh.lestadiolaisilla ei todellakaan ole mitään EI SAA TEHDÄ-listaa, vaan jokainen tietää muutenkin miten toimitaan, ja mikä on hyväksyttyä yleisesti, mikä ei. Ja myös nuoret HALUAVAT toimia niin, siis niitä perinteitä ei TODELLAKAAN mitenkään taota lasten päähän ja pakoteta toimimaan tietyllä tavalla. Luulen, että useimmat VL-set ovat silti tyytyväisiä elämään yleensä, vaikka kieltäytyvätkin tietyistä asioista tai jättävät tekemättä jotain sellaista mitä muut tekevät. Ehkä heillä on elämässään jotain muuta, "hienompaa" mikä korvaa ne jutut..

Link to comment
Share on other sites

  • 3 weeks later...

Mulla on näin yleisesti ottaen ollu ihan positiivinen kuva vanhoillisistakin lestadiolaisista joita täällä pohjoisessa asuvana tunnen paljon. Täytyy sanoa, että kuuluu siihenkin puljuun sekä niitä hyviä tyyppejä, että todella suvaitsemattomia ihmisiä. Mutta niinhän kuuluu esim. luterilaisiin muutenkin. Nyt on itellä tullu enemmän vastaan näitä hyviä kokemuksia kaupungista kotoisin olevilta lestadiolaisilta ja maalta, varsinkin hyvin lestadiolaispainotteiselta pieneltä paikkakunnalta tulleilta on tullut enemmän negatiivista vastaan, mutta tämä on vain mun huomio ja aika pieni otos ihmisiä, että ei missään nimessä käy yleistykseksi. Ehkä voi ajatella että jos käy esim. koulunsa niin, että luokalta yli puolet on vanhoillislestadiolaisia ei oo niin helppo kohdata toisinajattelijoita kun siirtyy muualle. Ja taas kaupunkikoulussa on helposti luokalla ainoa lajiaan ja joutuu tavallaan ite miettimään juttuja enemmän ja ottamaan aina muut huomioon.

Hyvä ystäväni on luopunut vanhoillisesta elämäntavasta itse, mutta hänen vanhempansa rakastavat häntä aivan kuten ennenkin. Ovat kyllä varmasti surullisia asiasta, mutta kohtelevat tytärtään rakkaudella niin kuin kuuluukin.

Sitten taas toinen rakas ystäväni on seurustellut jo kaksi vuotta vanhoillislestadiolaisen pojan kanssa. Pojan vanhemmat asuvat 30 kilometrin päässä, mutta pojan äiti ei ole suostunut tyttölä koskaan tapaamaan vain sen takia että hän ei ole lestadiolainen, luterilainen kylläkin joka uskoo Jumalaan ja käy kirkossakin. Pojan äiti on sanonut ettei tule tätä ei-lestadiolaista koskaan hyväksymään eikä halua tavata. Heillä oli tosi vaikeaa välillä, mutta nyt poika on puolensa valinnut, eli valitsi rakkaan ystäväni ja tämä tarkoittaa vanhempien mielen pahoittamista ja toimimista heidän tahtoaan vastaan.

Tällä rakkaalla ystävällä luonnollisesti on tosi negatiivinen kuva koko lestadiolaisuudesta... hän on myös pikkupaikkakunnalta jossa asuu paljon lestadiolaisia ja on kokenut, ettei häntä ole koskaan pidetty yhtä hyvänä ihmisenä kuin heitä. Itselläni on ollut outoa kuulla näitä kokemuksia kun oma kuvani on paljon positiivisempi. Mutta kuten sanottu, heitä on moneen junaan, ihan kuin meitä muitakin.

Link to comment
Share on other sites

" Vanhoillislestadiolaiset eivät meikkaa, koska he haluavat olla ja kelvata sellaisina kuin Jumala on heidät luonut. Ja MYÖSKÄÄN nuoret eivät meikkaa, eli tuossa ei ollut perää että "ellei kaikki ole 60+ vuotiaita". Toki, kuten tässä joku taisi sanoa, että monet VL- morsiamet saattavat laittaa häihinsä meikkivoidetta tms. tasoittaakseen ihonsa väriä, ja se on ehkä okei. Mutta sillä ei pyritä saamaan itseä meikatun näköistä tai muutakaan sellaista.  

Vanh.lestadiolaisilla ei todellakaan ole mitään EI SAA TEHDÄ-listaa, vaan jokainen tietää muutenkin miten toimitaan, ja mikä on hyväksyttyä yleisesti, mikä ei. Ja myös nuoret HALUAVAT toimia niin, siis niitä perinteitä ei TODELLAKAAN mitenkään taota lasten päähän ja pakoteta toimimaan tietyllä tavalla. Luulen, että useimmat VL-set ovat silti tyytyväisiä elämään yleensä, vaikka kieltäytyvätkin tietyistä asioista tai jättävät tekemättä jotain sellaista mitä muut tekevät. Ehkä heillä on elämässään jotain muuta, "hienompaa" mikä korvaa ne jutut..  " Kirjoitti bride of 05.

Olen itse vanhoillislestadiolainen enkä voi kun ihmetellä aiheesta noussutta kohua, tosin se on tuttua jo ala-asteelta asti josta alkaen olen saanut kuulla tai kuullut muiden "meikäläisten" kertovan kokemuksiaan. Eli kuten lainasin tekstiä aiemmin, MEILLÄ EI OLE MITÄÄN KIELLETTYJEN ASIOIDEN LISTAA!! asiat mitkä jätämme tekemättä riippuvat täysin itsestämme  ja siitä mitä pidämme syntinä ja mitä emme. Voin sanoa ihan 1000%varmasti, että teillä jotka ette ole tutustunut tai tiedä tarkemmin vanhoillislestadiolaisuudesta on taatusti vääriä luuloja ja ennakkokäsityksiä. Vieläkin törmäämme silloin tällöin ihmisiin, jotka luulevat ettei kodeissamme saa olla pyykkikoneita joissa on lasi ettei likapyykki näy.

Mutta aiheeseen... Olen ollut useissa lestadiolaisissa häissä ja omammekin ovat. Häissä ei juoda alkoholia, kotikaljaa voi olla niinkuin joku kirjoitti. Joku mainitsi myös uskonnollisen puheen, MITÄ EI OLE PAKKO PITÄÄ HÄÄJUHLASSA!!! sen saa morsiuspari valita itse, haluavatko he puhujan puhumaan. Kirkossa ei myöskään ole puhe uskonnollinen, jos hääpari ei sitä halua. Kun joku kirjoitti kokemuksistaan häissä joissa kaikki puheet liittyivät uskontoomme, Jumalaan tms niin voin epäillen kysyä, oliko todella näin? Kaikssa häissä missä olen ollut on ollut hauskoja ohjelmanumeroita, puheita morsiusparista ja hauskaa ajanviettoa erilaisten leikkien tms parissa. Ohjelma on siis hääparista kiinni. Omissa häissämme on paljon musiikkia sillä olemme molemat musikaalisia. Musiikki on kuitenkin joko hengellistä tai klassista minkä näemme olevan meikäläisille sopivaa.

Jotku sanoivat että taatusti lestadiolaishäissä naisia, jotka ovat meikanneet, voin sanoa että on, mutta heidän meikkaamisensa rajoittuu joko puuterin, meikkivoiteen tai peitepuikkojen käyttöön. Meikkaaminen ei ole hyväksyttyä.

Ikävää, että joillaki on huonoja kokemuksia meikäläisten häistä. Älkää kuitenkaan yleistäkö, jooko? Työkaverini sanoi, että tekisi mitä vaan jotta saisi viettää häänsä uudestaan, sillä hän haluaisi muuttaa niitä siten, että jättäisi alkoholin pois ja sanoi kadehtivansa minua, koska meidän häissä pidetää hauskaa eikä sekoilla viiinalla.semmosta. kysykää jos haluatte tietää lisää meikäläisten häistä.

Link to comment
Share on other sites

Hihii Mamski! Hyvän logon oot valinnu! ;D

Kerro ihmeesä enemmän teijän häistä, mua kiinnostaa! Oon huomannu, että opettajaksi opiskelee yliopistossamme aika paljon lestadiolaisia, siis kun itsekkin opiskelen sitä. En ehkä tiedä kaikkia, mutta 5 meidän vuosikurssilta tiedän, muita en sitten tunnekkaan. Eihän sitä niin päältä päin huomaa (varsinkaan pojista kun ei se meikkaamattomuuskaan "paljasta") kun ei me muutkaan juurikaan tunneille meikata. Tyttö jonka kanssa olin samassa luokassa harjoittelussa tässä alkuvuodesta, sai vauvan kesken harjoittelun. Oltiin sitten heillä kylässä ja näytti kuvia häistään ja tosi iloiselta tunnelma näytti.

Lukiossa yksi tyttö meni 18 vuotiaana naimisiin ja sai sitten vauvan kesken lukion, toista tyyppiä oon lukion jälkeen nähny, meni 19 vuotiaana naimisiin ja nyt 2 lasta. Nämä ainakin vaikuttavat tyytyväisiltä elämäänsä.

Ehkä mun on helpompi ymmärtää ainakin osittain kun itsekkin uskon Jumalaan. Vaikka minulla ei ole sama käsitys aivan kaikista asioista, uskon että siitä yhteisöllisyydestä mikä teillä on, saa voimaa. Mä oisin aina halunnu paljon sisaruksia. Mutta ehkä nyt kun itse miettii lapsiasiaa, niin mua voisi hirvittää, että miten mä selviän jos saisin kovin monta lasta. Tuleeko sulle tällaisia pelkoja vai ajatteleeko sitä, että kyllä tulevaisuus pitää huolen itsestään? Tietysti teillä on laaja tukiverkko mistä on varmasti paljon apua.

Link to comment
Share on other sites

Nii, todellaki hieno logo, on sullaki Greta_G:)

Kysyit tosta lapsijutusta. Haen ite nyt taas OKL:ään sillä kovasta yrittämisestä huolimatta en oo vielä sisälle päässy. Onnittelut sulle! Kaverini kanssa ollaan yhdessä mietitty et onko periaattessa järkeä hakee kouluun koska kuitenkin varmaan alkaa heti alussa jo odottamaan lasta. Osa varmasti tiesi, että emme hyväksy ehkäisyä ja lestadiolaisuuteen kuuluu vasta seksi avioliittoon, MUTTA on paljon pareja, jotka harrastavat seksiä ennen naimisiin menoa. Tältä kannalta olen tuota lapsijuttua miettiny mutta tullu aina siihen tulokseen että kouluun haen ja haluan.

Tulevan mieheni isoveljen vaimon kanssa olen jutellut myös lapsista. Hän on viimeisillään raskaana, kotona on 3 v tyttö ja 1,5v poika. Hän sanoi että on varsinkin heti syntymän jälkeen tuntunut siltä ettei varmasti jaksa jos alkaa heti odottamaan seuraavaa. Kuitenkin hänellä ainakin on kuulemma jokaisen lapsen jälkeen tullut jossain vaiheessa semmoinen pelko ja ihmettely, että miksi en odotakaan. Hänen mielestään lasta alkaa odottamaan vain silloin kun on oikeesti siihen valmis ja hän itse ainakin luottaa tässä asiassa täysin Jumalaan.  Mutta haluan kuitenkin korostaa, että kaikilla meikäläisillä ei ole montaa lasta!!! Ei ole mikään sääntö että pitää olla 8-15 lasta, ehei. Itselläni on neljä sisarusta ja tunnen useita muitakin joille ei ole suotu lapsia enempää kuin esimerkiksi kolme. On perheitä joilla ei ole kuin yksi lapsi ja heitä joilla ei ole ollenkaan. eli siis ei ole sääntö, että tarvii olla lapsia paljon.

Häistä vielä. Olemme itse ajatelleet  kirkossa pidettävän vihkipuheen iloiseksi, jossa voidaan tuoda jotenkin lestadiolaisuutta esiin. Hääjuhlassa pidettävästä puheesta ei vielä ole varmuutta. Äitini sisaruksista ja serkut sieltä puolelta eivät ole enää meikäläisiä, joten en halua heille ahdistunutta tunnelmaa häihimme. Juhlassa on puheita tiedossa ainakin bestmanilta, kaasolta ja ystäviltämme. Kaikki nämä puheet ovat hauskoja, eikä niissä korosteta uskontoamme mitenkään.  Puheissa puhutaan hääparista ja ystäviemme kokemuksista yhdessä meidän kanssamme. Yhteislauluina juhlassa on jotain hengellisiä lauluja, ei mitään hajua vielä mitä. Kirkossa on myös yhteislauluna joku virsi, missä lauletaan näin: "Anna sä Herra nyt siunaus taivaan, tiemme kun oot sinä yhdistänyt..." Laulu on todella yleinen häissä.  Kuten aiemmin kirjoitin, häissä on paljon musiikkiesityksiä. Häämarssissa soittaa serkkuni joko viulua tai huilua tai ystävämme trumpettia. Juhlassa kaasoni esittää viululla kappaleen jonkun ystävämme kanssa, sillä olemme esiintyneet kaason kanssa yhdessä.

Kaikkien laulujen ei kuitenkaan tarvitse olla hengellisiä. Joku aiemmin kirjoittikin, että esityksissä on yleistä käyttää tuttujen lastenlaulujen sävelmiä, mihin esittäjät ovat itse keksineet sanat. Itse olen ollut yksissä häissä esittämässä tällaista laulusikermää, mikä on ollut todella tykätty ei-lestadiolaisten keskuudessa.

Mitähän vielä...En mene ennen häitä meikattavaksi, voin tunnustaa, että itse kaunistaudun meikkivoiteella ja ripsiä taivuttamalla. Kampaajalle menen laitattamaan hiukseni ja siinä on panostus. Halvaksi tulee:)'

Kirjoitit että yhteisöllisyydestä saa voimaa. Todellakin. On sitäpaitsi niin uskomaton tunne kun esimerkiksi amerikasta tulee lestadiolaisia suomeen, mikä on todella yleistä. Heidän kanssaan voi olla yhtä avoimesti ja aidosti kuin kenen tahansa suomalaisen uskovaisen kanssa. Iltaisin me nuoret kokoonnumme kaveriporukkien kesken jonkun kotiin, kämpälle ulos tai johonkin ja olemme yhdessä. Yleistä on pelit ja pelkkä oleminen, ilman alkoholia. Lukioaikana koulukaverit ovatkin sanoneet ja kadehtineet sitä, miten voi olla näin hauskaa ilman viinaa.  Muista uskovaisista saa todella paljon voimaa.

En keksi nyt mitä vielä kertoisin häistä. Jos teillä tulee mieleen jokin asia tai aihe tai joku et "saakohan siellä tehä....." niin kysykää ihmeessä!

Link to comment
Share on other sites

Guest brideof05

Juu mä oon kanssa vanhoillislestadiolainen, ei varmaan käynyt ilmi tuosta jutustani kun kirjotin nopeasti ja jotain yleistä vaan.

Tuli mieleen siitä lapsijutusta ja yhteisöllisyydestä...

Se että on iso suku ja kaikilla isot perheet ja isot piirit tuo kyllä turvallisuuden  tunteen! vaikka monet "ulkopuoliset" ajattelee et me ollaan kauheen sisäänpäin lämpiäviä ja liian tiivis porukka joka ei halu "muita" piireihinsä.. Se on surullista, koska tavallaan itekki on helpompi olla omiensa seurassa, kun ei tarvi selittää mitään. Mutta ei todellakaan haluis olla silti mitenkään niin tiivis yhteisö... Enkä mitenkään ajattele et oltais jotenkin parempia, todellakaan.

Ja sekin että me ei hyväksytä ehkäisyä ja otetaan kaikki lapset vastaan mitkä annetaan, on paljon helpompi niellä kun kaikki läheiset, ystävät ja sukulaiset (melkein) on kanssa vanh.lestadiolaisia ja isoperheisiä. Siksi heiltä saa valtavasti tukea, ja tietää ettei tarvi olla yksin. JA se on jotenkin turvallista ajatella ettei tarvi ite päättää kuinka monta lasta meinaa "tehdä", koska se on oikeesti aika iso asia. Ei varmaan edes uskaltais montaa synnyttää jos se ois ite päätettävissä.. Mutta tietää että lasten saaminen on niin luonnollista ja jokainen otetaan lahjana vastaan, ja voimia annetaan yhtä paljon kun niitä lapsiakin.

Tää nyt oli kaukana tuosta alkup. aiheesta! Mutta voin sanoa että meidänkin häät on varmaan aika samantyyliset kun vaikka mamskin.. Ei välttämättä niin musikaalista, ku meidän kummankaan perheet ei oo.. Mutta yhteislauluja tottakai,ja virsiä. Ollaan aateltu yhteislauluiksi esim.

-Sai multa kukkaset toukokuun

-Tuuli hiljaa henkäilee

-Onnelliset

-On kesän kirkas huomen

-Tuonne taakse metsämaan

-Lehdoissa lintujen laulu nyt soi

tms.

siis ei kaikkia tietenkään.

Mäkin voin mielelläni kertoa lisää häistämme !  ;)

Link to comment
Share on other sites

Tuli vaan muutes vielä mieleen, että jos joku empii esimerkiksi meikkaamistaan tai pukeutumistaan lestadiolaisten häihin, turhaan murehditte. Häihimme saa meikata ja laittaa sellaisen puvun kuin haluaa.  Kukaan ei taatusti tule sanomaan mitään.

Link to comment
Share on other sites

Mun äidin perheessä on 5 sisarusta ja mä oon aina vähän kadehtinu sitä yhteisöllisyyttä mikä niillä on aikuisenakin! Mummin perheessä taas oli 9 lasta ja musta on aivan ihanaa että mulla on paljon sukulaisia! Jotenkin tuntuu mahtavalta kun sitä turvaverkkoa on niin paljon. Ovat vielä todella mukaviakin! ;D

Mun mummi oli (kuoli 2 vuotta sitten) uskovainen (ei siis lestadiolainen, mutta uskovainen luterilainen, kävi raamattupiireissä, seuroissa, yms.) ja hän on ollu tosi iso vaikuttaja mun elämässä. Hän oli todella tärkeä mulle senkin takia, että kun omat vanhemmat ja serkut ei ollu niin kiinnostuneita hengellisistä asioista, oli kiva että joku ymmärsi miksi haluan mennä kirkkoon (Juu oon menny 11-vuotiaana yksin pääsiäisjumalanpalvelukseen, olinkohan vissiin pikkuvanha! ;D) ja haluan oman Raamatun.

Musta se on oikeastaan vähän surullista, että monesti se menee niin, että vanhoillis-lestadiolaiset on omissa piireissään. Kun ainakin mä koen että heidän/teidän kanssa on pääsääntöisesti helppo olla. Vaikka kaikessa ei olla samaa mieltä, niin ei tarvi ainakaan selittää miks ei juo juurikaan tai miks meille on avioliitto niin tärkeä jo nyt. Ja monet nuo säännöt esim. meikkaaminen, tanssiminen... on yhä edelleen monien vanhempien helluntailaisten mielestä se oikea tapa elää. Eipä siitäkään oo hyvin kauaa kun helluntaikokouksiin piti jossain päin Suomea peittää pää huivilla. Siellä on ehkä nyt uuden sukupolven myötä vähän ajat muuttuneet, mutta oon huomannu monia samankaltaisia juttuja kun oon helluntailaisten ystävieni kautta tutustunu siihen kulttuuriin.

Link to comment
Share on other sites

" Musta se on oikeastaan vähän surullista, että monesti se menee niin, että vanhoillis-lestadiolaiset on omissa piireissään. Kun ainakin mä koen että heidän/teidän kanssa on pääsääntöisesti helppo olla. " GretaG

Toi mitä kirjotit on kyllä ihan totta. Ainaki omalla kohdallani voin syyksi sanoa ei-lestadiolaisten suhtautumisen, kommentit, ennakkoluulot jne jotka vaikuttavat todella paljon. Muistan esimerkiksi yläasteelta ajan, jolloin luokkakaverit alkoivat juoda ja viettivät illat milloin missäkin, joka yö eri pojan kanssa. Itse en ole sitä kokenut enkä tahtoisikaan. Oli jo silloin niin hankala olla toisten kanssa kun ihmiset aina kyselivät ja kyselivät ja ihmettelivät miksi näin.  

Koulussa muutenkin jo alaluokilta asti monet meikäläiset joutuvat kuulemaan haukkumista. Nämä ihan 100%varmasti vievät ne viimeisetkin halut liikkua ei-meikäläisten kanssa.

Samaan uskontoon kuuluvien kanssa on monesti paljon helpompi olla kuin muiden. Saa olla ihan oma itsensä, puhua uskonasioista eikä tarvitse salailla mitään, kuten muiden ihmisten kanssa tulee helposti tehtyä.

Itselläni on ollut lukio ja yläasteella koulukavereita, jotka ovat tosissaan olleet kiinnostuneita uskonnostamme, ja jotka ovat avoimesti ilmaisseet sen ja kyselleet miksi jokin asia on näin. He ovat arvostaneet eivätkä halveksineet. Se on se ero, miksi heidän kanssaan olen ollut.

Ihanaa on aina kuulla kuinka joku arvostaa ja hyväksyy uskontomme. Poikakaverin ollessa intissä, osa siellä sai tietää hänestä. Suurin osa kommenteista oli että hienoa, en olekaan aiemmin tavannut ketään tai että lestadiolaiset on yleensä tunnettuja mukavina, iloisina ja aitoina ihmisinä.

Link to comment
Share on other sites

Mun luokalla on ollut ala-asteelta lähtien ollu aina joku lestadiolainen. No joo, yläasteella ei ollu mut mä olinkin se meidän luokan "hullu uskovainen".

Lukiossa oli siis paljonkin heitä.

Se meni meillä vähän niin, että semmoset ns."kiltimmät" tyypit ja lestadiolaiset oli kavereita. Oltiin kyllä muidenkin kanssa koulussa, mutta tosiaan heidän kanssa mulla oli enemmän yhteistä kun en itsekkään bilettänyt yms. Ala-asteella ei vielä kovin paljon puhuttu uskonnosta eli silloin oli helppo olla kaikkien kavereita keskenään. Joskus joku poika saattoi sanoa jotain tyhmää siitä lestadiolaistytöstä, mutta se oli tosi harvinaista kun meillä oli aika kiltti luokka. Ja muut tytöt sitten tosiaan puolusti. Saatto ne pojat muakin haukkua uskovaiseksi mutta taas tuli muilta tytöiltä puolustusta! ;D

Ehkä sitten lukion jälkeen on hajautunu taas eri porukoihin. Meillä on tuolla opiskeluympyröissäkin tosi hyvä henki eikä ketään teilata tai nimitellä enää tässä iässä. Ehkä vaan ei oo vielä kerinny niin hyvin tutustua kaikkiin uusiin tyyppeihin.

Link to comment
Share on other sites

Ainaki omalla kohdallani voin syyksi sanoa ei-lestadiolaisten suhtautumisen, kommentit, ennakkoluulot jne jotka vaikuttavat todella paljon. Muistan esimerkiksi yläasteelta ajan, jolloin luokkakaverit alkoivat juoda ja viettivät illat milloin missäkin, joka yö eri pojan kanssa.

Kaikella ystävyydellä ja kunnioituksella, mutta eikös Mamski tuo kommenttisi ole melko ennakkoluuloinen ja yleistävä ei-lestadiolaisia (teini-ikäisiä) kohtaan? Omaan tuttavapiiriini ei ainakaan kuvailemasi kaltaisia nuoria ole koskaan kuulunut. On kyllä harmi, jos puolin ja toisin luulot ja kuvitelmat sekä erilainen kulttuuri tekevät yhdessäolemisen hankalaksi.  :-/

Omassa luokassani oli koko peruskoulun ajan yli 10 lestadiolaista, ja vaikka esim. luokkaretkiä suunnitellessa jouduttiinkin hiomaan ja säätämään (esim. ei teatteria tai elokuvia), niin yhteiselo sujui hyvässä hengessä, vaikka tosin vapaa-ajalla ei samoissa porukoissa liikuttukaan.

Link to comment
Share on other sites

Kunnioituksella ja ystävyydellä ja pahoitteluilla sinulle circle, ei todellakaan ollut tarkoitus yleistää tuota asiaa, olenhan aiemmin kirjoittanut tästä aiheesta, että älkää ihmiset yleistäkö meidän kaikkien olevan samanlaisia joten en aikonut itse syyllistyä tähän. Kirjoitin tuohon kyllä, että omalla kohdallani kävi näin. Eli siis omat luokkakaverini ovat olleet paheksuvia ja todellakin eläneet noin kuten olen kirjoittanut.. On olemassa ihmisiä jotka eivät omista tuollaisia tapoja ja suhtautuvat erilaisuuteen hyväksyvästi.  Kun omaikäiseni ovat vanhentuneet, tottakai on päähänkin tullut järkeä lisää.Tunnen todella monta ei-lestadiolaista, joiden kanssa voi oikeasti olla ystävä ja hyvissä väleissä. He arvostavat uskontoamme ja haluani pysyä siinä ja samoin itse arvostan heitä ja heidän elämäänsä. Eli yhdessäolo onnistuu. Kiva kuulla, että olette luokan kesken pystyneet hyväksymään meikäläiset.

Anteeks vielä jos pahotin mielesi!  

Link to comment
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.

Guest
Vastaa aiheeseen...

×   Olet liittänyt muotoiltua sisältöä.   Poista muitoilu

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

Ladataan...



×
×
  • Create New...