Jump to content
Naimisiin.info

Mitä mieltä avioehdosta


pörriäinen

Recommended Posts

Kyllä meille tulee. Mies voi ehkä älähtää, mutta ei suuremmin. Eihän sitä koskaan voi 100% varmuudella tietää mitä tulee, vaikka tulevaisuus näyttääkin osaltamme erityisen upealta. Siihenkin voi itse vaikuttaa todella suuresti.

Ja tiedän että vanhempani eivät tykkäisi jos esim. perintö menisi osaksi miehelle. Enkä kyllä minäkään...toisaalta en halua firman rasitteita itselleni jos eroamme. Eräs tuttu maksaa vieläkin miehensä firman pilviä hipovia velkoja kun erosivat eivätkä tehneet avioehtoa. Yleensäkin jos on yritys jommalla kummalla kannattaa ehkä tehdä. Firmoissa voivat olla kyseessä tosi suuret velat jos alkaa mennä huonosti.

Miehelläni ei edellisessä avioliitossa ollut ehtoa ja vaimo vei kiristämällä nekin jotka mies oli hankkinut ja miehelle ei jäänyt mitään kun lähti paitsi auto ja sekin meni kolarissa, jonka muuten vaimo olisi myöskin vaatinut itselleen. No, periaatteessahan näille ei ole perusteita, kun piti mennä puolet ja puolet, mutta mieheni on liian kiltti eikä jaksa pilata elämäänsä tappelemalla eksän kanssa kun sitä riitaa riittää jo muustakin. Ja tiedän kokemuksesta että siinäkin huushollissa mieheni hoiti osan vaimonkin henk.koht.laskuista kuten tekee nytkin aina kun on rahaa. Silloin heillä oli enemmän kuin meillä nyt.

Link to comment
Share on other sites

Me tehdään avioehto heti, jos jompi kumpi saa omaisuutta. Kummallakaan ei vaan ole tiedossa perintöjä (jakajiakin on niin paljon, että ei niistä mitään jäisi ;)) eikä osakesalkkujakaan ole ostettuna... Mutta periaatteessa kyllä, vaikka tällä hetkellä siihen ei ole mitään syytä.

Link to comment
Share on other sites

Meille ei ainakaan vielä ole tulossa avioehtoa. Katsellaan asiaa sitten uudestaan, jos jommalle kummalle tuota omaisuutta karttuisi  :D

Jäin miettimään tuota, että joku makselee vieläkin puolisonsa yrityksen velkoja... Kuinka sellainen tilanne on päässyt syntymään? Ymmärsinköhän jotain väärin?

Avioliitossahan puolisoiden omaisuus ja velat ovat henkilökohtaisia eli toisen puolison yksin nostama laina muuhun kuin perheen elättämis- jne. tarkoitukseen ei avioliiton purkautuessa ole sen toisen puolison maksettavana! Avioliitto ei yhdistä omaisuuksia - ainoastaan avioliiton purkautuessa omaisuus jaetaan/ositetaan ellei avioehtoa ole. *kaivelee muististaan lakiopintojaan* Jos taas laina on otettu molempien nimissä puolison yritystä varten, on kai omaa tyhmyyttä, kun sitä joutuu avioeron sattuessa sitten makselemaan...

Link to comment
Share on other sites

Kyllä tehdään avioehto. Oli heti alusta asti selvä. Eikä ole ollenkaan kyse siitä ettemmekö uskoisi tähän liittoon mutta vaaleanpunaiset lasit on pudonneet silmiltä jo ajat sitten  ;)

Link to comment
Share on other sites

Moikka!

Ensimmäistä kertaa vastakosittuna seurailen näitä palstoja. Kivaa, että löytyy ahkeraa ajatustenvaihtoa.

Avioehdon tekeminen on kuitenkin niin tärkeä juttu, että sitä tulisi pohtia muultakin kannalta kuin vain niiden kuuluisten ruusunpunaisten lasien läpi. Juristinalkuna ajattelin antaa kanssasiskoille hieman pohtimisen aihetta. Kaikki avioliitot kun päättyvät aikanaan, joko eroon tai puolison kuolemaan.

1. Sääntö: tehkää avioehto ennen naimisiinmenoa. Voin kuvitella, että yhteinen luottamus kokisi kolauksen, kun sitä alkaisi parin alamäen ja muutaman vuoden jälkeen vihjailla avioehdosta. Avioehto on sopimus, joka perustuu vapaaehtoisuuteen. Ensimmäisten vaikeuksien tultua voi olla vaikea sopia mistään tai ottaa asiaa puheeksi.

Teettäkää se juristilla, maksaa tonnista ylöspäin (riippuen omaisuudesta/ehdoista). Hyvä neuvo on, että otatte yhteyttä oikeusaputoimistoon tässä asiassa. Ei tule kalliiksikaan, ja on hyvä sijoitus, joka tuottaa turvaa. Lisäksi on olemassa monenlaisia vaihtoehtoja ja malleja ehdoiksi. Vaikka sitä omaisuutta ei hirmuisesti olisikaan, niin kannattaa miettiä. Voihan sitä myöhemmin omalla ahkeruudellaan saada enemmän kuin toinen.

Viisas päätös on mennä ensinnäkin naimisiin. Avioliittolain pykälistä häviävän pieni murto-osa sääntelee naimisiinmenoa, suurin osa säännöksistä on tarkoitettu sitten eroa varten (omaisuuden jako, tms.) (Avopuolisoa ei suojele mikään, vaan kaikki menee ns. nimiperiaatteen mukaan. Eli kumman nimiin on nyt sitten satuttu laittamaankaan auto/asunto, niin saa sen pitää pääsääntöisesti. Naimisiinmenolla hankkii itselleen kattavan lakisääteisen suojan.)

Aviopuolisoilla on osuus puolison siihen omaisuuteen, joka kuuluu ns. avio-omaisuuteen, yhteiseen pesään. (ei siis ole testamentilla, avioehdolla poissuljettua omaisuutta). Tämä on LASKENNALLINEN osuus, avioliiton aikana et siis ala omistaa puolisosi omaisuudesta sen enempää kuin ennenkään, vaan varat ja velat ovat erillisiä. Avio-osuus ja yhteisen omaisuuden säästö, joka puolitetaan laskennallisesti, lasketaan vasta erovaiheessa. Tässä on olemassa monimutkaisia sääntöjä, mutta hyvää kirjallisuutta löytyy kyllä. Ja ammattitaitoista apua.

Varat ja velat ovat erillisiä, joten et joudu maksamaan puolisosi nimissä olevaa velkaa avioeron jälkeenkään, jollet ole siihen itse sitoutunut. Yhtä vähän kuin esim. muun sukulaisen velkaa. Sen verran pitää pitää huolta asioistaan, ettei osta autoa toisen nimiin ja ota lainaa molempia nimiin. Saatikka sitten yritystä tai asuntoa!

Se puolisoista, jolla on laskennallisesti enemmän omaisuutta sen jälkeen, kun henkilökohtaiset ja yhteiset varat ja velat on laskettu, joutuu maksamaan toiselle tasinkoa. Jos aviopuoliso joutuu konkurssiin, on tällekin tapaukselle olemassa pykäliä suojaamaan toista puolisoa.

Yksi hyvä neuvo hääparin vanhemmille on se, että he testamentilla sulkevat lapsensa puolison oikeuden heiltä perintönä tulevaan omaisuuteen (siis sulkea omaisuus pois avio-oikeuden ulkopuolelle). Täten ei esim. suvun perintötila joudu väärään sukuhaaraan, jos tulee ero. Hyvä tapa vanhempien tehdä palvelus lapsilleen.

Avioehdon voi laatia ehdollisena myös siten, että se koskee vain erotilanteita ja että kuolemantapauksen jälkeen sitä ei sovelleta osituksessa.

Tämän lisäksi olisi hyvä tehdä keskinäinen testamentti, jolla toinen puoliso saa omistus/hallintaoikeuden toisen omaisuuteen kuolemantapauksen jälkeen. Ethän halua, että puolisosi jää ilman turvaa, jos sinulle sattuu jotain.

Asiasta löytyy kirjallisuutta ja asiantuntijan kanssa kannattaa aina jutella ennen kuin tekee mitään. Näihin liityy myöskin muotosäännöksiä, kuten rekisteröiminen. Tämän vastauksen tarkoitus on vain kiinnittää huomiota asian tärkeyteen, ei antaa kaikenkattavia neuvoja.

Meillä nämä keskustelut on käyty. Mieleen tulee vanha sanonta seksistä: ellet voi keskustella siitä, et ole kypsä tekemään sitä. Pätisikö tämä viisaus liiton solmimiseen ja ehtojen laatimiseen?

Terkkuja -Kissu

Link to comment
Share on other sites

Hyvä kirjoitus Kissa, kiitos!

Tämä koko asia voi todellakin hääpareista tuntua kaukaiselta/turhalta, sillä eihän nyt meille voi mitään tapahtua  L:::

Mutta kuten vaikka vakuutukset tai elintenluovutustestamentti, asiaa on turha miettiä sitten enää kun onnettomuus on jo tapahtunut, ja nehän eivät tule aina kello kaulassa.

Link to comment
Share on other sites

Jäin miettimään tuota, että joku makselee vieläkin puolisonsa yrityksen velkoja... Kuinka sellainen tilanne on päässyt syntymään? Ymmärsinköhän jotain väärin?

En osaa tarkkaan sanoa! Kuulin tämän äidiltäni viime viikolla, tämä tyyppi on hänen ystävänsä tytär...eli en mene vannomaan mitään. Josko olisi ollut takaajana? Olen minäkin oikeutta lukenut ja ollut kiinnostunutkin, mutta nyt aivolohkot lyö tyhjää!

Link to comment
Share on other sites

Sen verran tiedän minäkin, että mikä tahansa firma ei voi olla kyseessä. Oikeastaan se voisi olla vain toiminimi. Osakeyhtiössä vastuussa ovat vain osakkaat, kuten avoimessa yhtiössä ja kommandiittiyhtiössä vastuunalainen vastuussa kokonaan ja äänetön panoksellaan.

Miehellänikin on nyt toiminimi ja kun minusta tulee hänen aviovaimo minä saan työskennellä firmassa. Toiminimen työntekoon kun saa osallistua vain ydinperhe.

Eli se takaus tuntuisi todennäköisemmältä.

Link to comment
Share on other sites

Ja muistuttaisin minäkin, että avioehto on siitä kätevä, että sen voi laatia siten, että avio-oikeudesta vapaaksi omaisuudeksi määritellään vain puolisoiden perinnöksi tai lahjaksi saama omaisuus sekä niiden sijaan tullut omaisuus, tai esimerkiksi puolisoilla ennen avioliittoa ollut omaisuus. Vaihtoehtoja siis rutkasti löytyy. Itse olemme tyhjätaskuja  ;D avioliittoon mentäessä ja tulot molemmilla on suurinpiirtein samaa luokkaa, eli kaiken mitä olemme hankkineet, olemme jo useamman vuoden ajan maksaneet puoliksi ja näin tulee käymään avioliitossakin. Tämän vuoksi päädyimme sellaiseen avioehtoon, jolla avio-oikeuden ulkopuolelle rajataan nimenomaan vain perinnöksi ja lahjaksi saatu omaisuus, sekä näiden sijaan tullut omaisuus. Jos avioero tapahtuu  :'( niin perintöjä olisi siinä tapauksessa ikävää jaella......

Kuitenkin romantiikantäyteistä  d:d ja sydämellistä kesää kaikille rakastuneille  X)X

Link to comment
Share on other sites

d:d Meilläkin tämä keskustelu on käyty ja avioehtoa ei ainakaan vielä tule. Minä tulen perimään läheisen sukulaisen testamentin perusteella. Tässä testamentissa on mahdollinen (nykyään tuleva) puoliso on suljettu pois. Oma vikani jos rahani väärin käytän. Ja mieheni on ainoa perillinen omalta puoleltaan.  

Meillä yksi syy naimisiin menolle, muiden paljon romanttisempien, ohella on omaisuuden turvaaminen avioliitolla. Olemme ostaneet palan maata ja ensi vuoden aikana sille tulisi nousta yhteinen kotimme. Jos en ole ihan väärässä, kuoleman tapauksessa (jos emme olisi naimisissa, ei lapsia) toisen suku perisi hänen osuutensa toisen saadessa melkoinen velkataakka kantaakseen (yhteisvastuullinen velka). Tämä siis, jos ei ole keskinäistä testamenttia, ja jos se on, niin verottaja varmaankin muistaisi toista avopuolisoa tuntuvalla laskulla. Olemme sopineet myös, että jos jommankumman omaisuus kasvaa tulevaisuudessa merkittävästi voidaan avioehto tehdä, mutta koti tulee aina olemaan yhteinen. Ystäväpiirissämme kun avioehdon perusteella erotapauksessa toinen puolisoista ei sitten loppujen lopuksi tuntunut omistavan yhteisestä kodista edes käyttötekstiilejä.

Eli uskoen loppuelämän kestävään suhteeseen  :-X :-X ja lasten saamiseen tai pahimmassa tapauksessa ainakin sopuisaan eroon :'(... jalat maassa meillä suunnitellaan.

Link to comment
Share on other sites

Tätä on meilläkin mietitty.. tehdäkö vaiko ei.

Minä tienaan ja tulen aina tienaamaankin vähemmän kuin tuleva mieheni. Mutta minulle on tiedossa kohtalainen perintö jossakin vaiheessa, sulho perii persaukiset ja velkaiset vanhempansa.. Ehdotin että tehtäisiin ehto niin että se koskisi perintöjä, ja vain erotilanteessa. Sulho suostui kyllä, vaikka olikin yllättynyt kun asiaa kysyin. Ilmeisesti hänellä on ne ruusuiset lasit joita minä en käytä..  X)X

Link to comment
Share on other sites

Molemmille on kertynyt jonkin verran omaisuutta ja toinen meistä perii vanhemiltaan huomattavasti enemmän kuin toinen. Siksi teemme avioehdon, joka pätee vain erotilanteessa. Teemme myös keskinäisen testamentin.

Ruusunpunaiset silmälasit ovat aikaa sitten pudonneet, kun on ystävien ja sukulaisten eroja saatu seurata.

Link to comment
Share on other sites

  • 6 months later...
Guest Karjalanneito

Kyllä luultavasti tehdään avioehto.

Ei se miun meilestä ole mikään epäluottamuslause toista kohtaan ja eikä se todellakaan tarkoita etteikö aikomuksena ja vakaana tarkoituksena ole elää yhdessä elämän loppuun asti.

Link to comment
Share on other sites

Aiomme laatia. Meillä ei kummallakaan ole tällä hetkellä omaa omaisuutta ja asuntokin on yhteinen jo valmiiksi, mutta suuntaamme ehdon koskemaan vain perintöä. Eli siis kumpikin on hamassa tulevaisuudessa perimässä kesämökki- tms. tontteja, jotka haluaa pitää itsellään, vaikka tulevaisuudessa kävisi hassusti.  

Link to comment
Share on other sites

Meille tulee samantyyppinen kuin Mariannellekin. Itse olin ensin avioehtoa vastaan, koin sen juuri epäluottamuslauseena liittoa kohtaan,mutta mieheni suvussa on kurjia esimerkkejä siitä, miten omaisuudenjaossa voi käydä.. ja sukutila mennä ex-vaimolle... yhteiset lapset perivät sen myöhemmin.

Todennäköisesti meistä minä olen se mahdollinen suuremman metsänomistaja kuin mieheni tulevaisuudessa, joten kun mieheni tuon järkevästi perusteli, niin minusta se on ihan ok. Erota ei aiota, mutta siis varmuuden varalle.

Link to comment
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.

Guest
Vastaa aiheeseen...

×   Olet liittänyt muotoiltua sisältöä.   Poista muitoilu

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

Ladataan...
×
×
  • Create New...