Ei

Onko naisen sukunimi edes vaihtoehto?

416 viestiä aiheessa

Olen saanut täältä palstalta sellaisen käsityksen, että enemmistö ottaa miehen nimen, koska se on perinne ja halutaan yhteinen sukunimi. Minua hieman järkyttää se, että yhteiseksi nimeksi ei usein edes harkita naisen nimeä, vaikka se on ollut mahdollista jo kohta 20 vuotta.

Miten teidän perheessä? Harkitaanko naisen sukunimeä edes?

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Mies ei harkitse nimen vaihtoa, minä en harkitse nimen vaihtoa, joten molemmat pidämme oman nimemme. Hyvä niin.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Leikkaa-liimaan tulta toisesta ketjusta:

Mina otin mieheni sukunimen. Me haluttiin molemmat, etta meilla on sama sukunimi. Haluttiin etta ME olemme "Virtaset", perheyksikko. Tosin ei kuitenkaan ollut itsestaan selvaa todellakaan, etta otetaan miehen nimi. Tasta vahan jopa vaannettiin katta. Mies olisi halunnut ottaa minun nimeni syysta, etta kun muutamme joskus Suomeen, niin se olisi hanesta selkeampi, jos meilla olisi perussuomalainen -nen loppuinen nimi. Minusta mieheni nimi taas on TODELLA kaunis ja sopii myos suomalaiseen suuhun, etta halusin ehdottomasti ottaa hanen sukunimensa. Minun sukunimeni kuullostaisi myos miehen ulkomaalaisen etunimen kanssa todella typeralta, kun taas hanen nimensa sopii mainiosti minun etunimeni kanssa. No mina tietysti taman kadenvaannon voitin.  

Niin ja kaksoisnimi ei olisi kaynyt kun suomalainen -nen paattyva nimi ei olisi sopinut yhtaan mieheni nimeen, ja nimesta olisi tullut tosi pitka  

Yksi hyva syy millon mina olisin pitanyt oman nimeni, olisi ollut se, jos olisin tiedenaisena tehnyt itselleni nimea ennen meidan avioliittoa.  

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Minun sukunimi kuulostaisi tosi hassulta miehen etunimen kanssa, joten se ei ollut realistinen vaihtoehto :). Ja samoin kuin Neferty, me ei kummatkaan nähdä mitään tarvetta sille, että jommankumman pitäis nimeä vaihtaa.

Olisipa ollut muuten hupaisaa seurata muutamien patavanhoillisten sukulaisten ja tuttavien reaktioita ja kommentteja, jos mies olisi ottanut minun nimeni. :D Meillä kun on tuttavapiirissä näitä perinteenvartiojoita, joiden mielestä naisen kuuluu automaattisesti ottaa miehen nimi.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
Miksiköhän ei sitten kannateta muitakin vanhoja perinteitä, kuten miehen oikeutta määrätä vaimonsa tekemisistä?

Mistas tiedat vaikka taalla naikkareissa olisi kuinka paljon naisia, joiden miehet maaraa niiden tekemisista. Itse-asiassa olen taman henkisia juttuja rivien valista taalta lukenut.

Sori, meni vieresta.

EDIT:korj

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Jotain muuta, mikä. En pidä sukunimestäni, joka yhdessä etunimeni kanssa kuulostaa kuumalta kaurapuurolta suussa. Nimissäni ei ole ollenkaan kovia konsonantteja. Miehen sukunimi on särmikkäämpi. Jos en olisi menossa naimisiin, muuttaisin nimeni siltikin eli ottaisin äitini tyttönimen käyttöön. Vaihtoon olisi siis mennyt kumminkin.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

En valinnut mitään noista vaihtoehdoista, koska:

- minä haluaisin pitää oman kauniin sukunimeni (se on myös lyhyt ja ytimekäs ja harvinaisempi kuin miehellä)

- olen aina sanonut pitäväni oman sukunimeni ja mies ottaisi minun sukunimen

- mies ei halua minun sukunimeä, koska hän ei halua naisen vallan alle ;)

- minä haluan meille yhteisen nimen, eikä mitään erillisiä nimiä, koska ollaan yhtä perhettä

- en halua kummallekaan mitään kaksoisnimiä - liian hankalaa

-> joudun ottamaan miehen nimen, vaikka se on RUMA ja typerä -nen -loppuinen :(

En tiedä sitten, että harmittelenko joskus myöhemmin oman sukunimeni häviämistä..(harmittelen sitä jo nyt, joten..) Voihan sen takaisin vielä ottaa.. Vielä on häihin aikaa ja yritän miehen päätä kääntää - suuri tehtävä tosin edessä :-/

Eli tuossa voisi olla vielä vaihtoehto:

"Minä harkitsen, mutta puolisoni ei"

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Ehdotin sitä, mutta miehen ego ei kestänyt...Kumpikaan kun ei halunnut luopua omasta suht harvinaisesta nimestään.

Loppujen lopuksi mulle tuli sitten yhdistelmänimi ja mies pysyi omana vanhana itsenään  :)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Meillä ei edes harkittu asiaa vaan mies ilmoitti että hän ottaa mun sukunimen piste. En saanut sanoa asiaan juuta enkä jaata, mutta mua ei haittaa se yhtään. Tykkään omasta nimestäni.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Aika selväksi tuli, ettei se ole vaihtoehto.. Enpä kyllä tosissani ehdottanutkaan. ;D

Minulle taas on melkein sama olenko "tavallinen nimi" vai "yleinen nimi". :P

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Ei ole ollut vaihtoehto missään vaiheessa. Se nyt vaan kuuluu perinteisiin ottaa miehen sukunimi, jos jonkun ottaa.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Heh, meilläpä kävikin näin, että kun tapasin nykyisen mieheni, purskahdin nauruun kun tokilla treffeillä satuin kysymään sulhoni sukunimeä...öhöm, voisinpa teille tässä paljastaa, niin purskahtaisitte tekin nauruun...koska minun etunimeni on nimi, joka yhdistettynä tulevan mieheni sukunimeen saa aikaan sellaisen alatyylisen nimen, että on mahdoton ajatus ottaa mieheni nimi! ;)

Minulla itselläni on harvinainen ja suojattu sukunimi, mutta koska on kuitenkin kiva että molemmilla olisi sama sukunimi, ja koska olen tasa-arvon kannattaja, päädyimme siihen, että MOLEMMAT VAIHTAVAT. Otamme käyttöön sukuni vanhan nimen, saksalaisperäisen, josta nykyinen nimeni, se suojattu, on suora käännös.  ::) Että näin meillä. Pakon edessä, heh...en halua, että tulevaisuudessa veroviraston ja kaupan kassan neidit tai herrat purslahtavat nauruun heti nimeni kuullessaan...  ::)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Voitais harkita. Nimiasia onkin ongelmallinen, koska siinä on monenmonta muttaa, jotka lähes kaikki sotii toisiaan vastaan. :) Noh, mutta, onhan tässä aikaa.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Meillä mies ottaa minun sukunimeni tai ainakin on vielä sanonut ottavansa.

Molemmat lapsetkin ovat kanssani samalla nimellä, joten luonnollista meille, että mies vaihtaa nimensä.

Sukunimeni on vielä harvinainen.Meitä ei ole kuin 11kpl eli isäni puolen suku.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Harkitaan, ehdokas muiden joukossa. Tosin minä en voisi kuvitellakaan ottavani mieheni isän sukunimeä...  ;D Joten tuskin kukaan vaihtaa mitään.

Edit. lause loppuun...  :)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Pidän oman nimeni absolut. Eletäänhän nyt 2000-luvulla. Toki kekustelimme aiheesta, ja totesimme, että kumpikaan ei halua toistensa sukunimeä. Ilmoitin tässä vaiheessa, että myös mahdl. lapsen nimi ei itsestään selvästi ole miehen nimi. Itse asiassa mikäli asiasta ei tee maitraattiin erill ilmoitusta, on oletussukunimi äidin.

Suoritetaan vaikka arvonta, jos ei päästä yhteisymmärrykseen ;)

Eniten oikeastaan ärsyttää, että näitä muinaisia perinteitä ja naisen eri asemaa ylläpitävät naiset itse. Hermot menee kun koko ajan kysellään otanko miehen nimen! Mieheltäni sen sijaan ei kuulemma ole kyselty, josko hän ottaa minun nimeni. Edelleen siis eletään 2000-luvulla. Tasa-arvoa! Miksi juuri naisen pitäisi luopua omasta rakkaasta nimestään? Kunnioittakaamme itseämme siskot rakkaat :-X.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
Ilmoitin tässä vaiheessa, että myös mahdl. lapsen nimi ei itsestään selvästi ole miehen nimi. Itse asiassa mikäli asiasta ei tee maitraattiin erill ilmoitusta, on oletussukunimi äidin.

Suoritetaan vaikka arvonta, jos ei päästä yhteisymmärrykseen ;)

Mä olen sanonut, että niin kauan kun minä sen kersan joudun 9 kk selkä vääränä jalat turvoksissa kantamaan, vääntämään ulos tuskasta pyörtyen ja paikkani repien, ruokkimaan omalla kropallani ties kuinka kauan ja hoitamaan 99 %:sti seuraavat 18 vuotta, niin kauan kersa on minun nimiseni. Sitten kun herra suvaitsee hoitaa nämä "pikkuseikat" niin saa myös vapaasti päättää kakaran nimen.

Nimim. Ai että lapsia pitäisi tehdä vai??

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Minuakin hieman kummastuttaa se, että juuri naiset tuntuvat pönkittävän naisen eriarvoista asemaa. Miehen nimen ottamisessa ei siis ole mitään pahaa, todellakaan! Saatan itsekin tehdä niin. Paha asia on se, että sitä pidetään itsestäänselvyytenä eikä asiaa voi edes hetkeä miettiä omilla aivoillaan.

Muistaakseni koulussa opetettiin, että Intian kastilaitosta tukevat innokkaimmin juuri alimmissa kasteissa olevat. En sitten tiedä, kumpi on ensin: heikkous vai alistaminen. Eli alistettiinko naiset siksi, että he ovat halukkaita alistumaan vai ovatko naiset halukkaita alistumaan siksi, että heitä on aina alistettu.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Tässä ketjussa on asiaa  :D

Itse otan mieheni nimen, koska se on todella kaunis, harvinainen ja haluan vaihtaa sukunimeni, kun kerran mahdollisuus tuli eteen  ;D Meillä ei muuta vaihtoehtoa ole edes puolivakavissaan harkittukaan.

Ja noista patavanhoillisista sukunimistä: mikä tässäkin asiassa on niin vaikeaa, ja miksi ihmiset eivät saa tehdä kuten haluavat  >:( >:(

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
Miehen nimen ottamisessa ei siis ole mitään pahaa, todellakaan! Saatan itsekin tehdä niin. Paha asia on se, että sitä pidetään itsestäänselvyytenä eikä asiaa voi edes hetkeä miettiä omilla aivoillaan.

Margot, sä rokkaat mun mielestä!! Osaat kyllä sanoa asian just niinku oisin ite sanonu jos oisin osannu...  ;D

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Oi kiitos, minähän ihan punastun. Täällä ei taida olla punastuvaa hymiötä...

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Meillä ei mun sukunimi ole ollut missään vaiheessa todellinen vaihtoehto. ::) Toki olen harkinnut oman nimeni pitämistä. Molemmat ollaan -nen päätteisiä enkä erityisemmin pidä sulhon nimestä, mutta en voisi loukata häntä pitämällä oman nimeni. Tiedän että hän loukkaantuisi, vaikkei sitä myöntäisikään. Töissä näkee välillä sellaisia nimihirviöitä, että oksat pois..Ei mun identiteetti ole  sukunimestä kiinni, joten otan sulhon...noin. Nyt se on sanottu ääneen;)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Nimihirviöillä tarkoitan siis tyyliin *Kuusenoksanmäki-Havujoki* yhdistelmiä. Olen opetellut tekemään kompromisseja enemmänkin tässä häiden alla, joten menköön nyt tämäkin.. ::) Viis nimestä, sulho on ihana ;):-X :-X :-X

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Luo uusi käyttäjätili tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään