marustin

Millaisia avioehtoja olette tehneet? (yhdistetty)

194 viestiä aiheessa

ymmärtääkseni  se on ihan normaalia - avioehtdon tekeminen erotilanteeseen

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

 

Voiko avioehdon tehdä itse jos huolehtii muotoseikat ja käydä sen jälkeen hoitamassa maistraatissa? Vai tarvitaanko virallinen taho esim juristi?

 

Juuri lukemani sanomalehtiartikkelin mukaan avioehdon voi tehdä myös itse, mutta tällöin kannattaa perehtyä huolella lakipykäliin jotta avioehto sisältää varmasti ne asiat/kohdat, jotka haluatte sen sisältävän. Toki jos kyseessä on esim. vaikka just se kokonaan avio-oikeuden poissulkeva avioehto, niin tämähän on avioehdossa varsin helppo ilmaista. Jos avioehdossa taas halutaan eritellä asioita, kannattaa perehtyä ja miettiä huolella. Lukemassani artikkelissa puhuttiin myös jotain kahdesta todistajasta (lehti löytyy meiltä, voisin etsiskellä tuon huomenissa ja kirjoitella tänne) ja siitä, etteivät nämä saisi olla ihan lähisukulaisia, jotta eivät ole "jäävejä".

 

Muoks. Onko jollain tarkempaa tietoa tähän väliin?

 

Mikähän määritellään lähisukulaiseksi? Entä  hyvät läheiset ystävät?

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Tossa taisi olla maininta siitä, että esim. omat vanhemmat eivät tehtävään käy. Läheiset ystävät eivät ole sukulaisia, joten uskon että he varmasti kelpaavat todistajiksi :) Etsin tuon lehden heti huomenaamulla ja kirjoittelen sanasta sanaan tänne :) 

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

ymmärtääkseni  se on ihan normaalia - avioehtdon tekeminen erotilanteeseen

 

Joo, varmaankin. Me tuossa alettiin miehen kanssa pohdiskelemaan syvällisemmin sitä, mitä siitä meidän avioehtopaperista voisi löytyä... Mieheltä tuli sitten tuo ajatus, että raukeaisi kuoleman kohdatessa.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Huomenta!

 

Tässäpä tämä lehtiartikkeli nyt tulee, on siis Keski-Pohjanmaa- lehdestä päivältä 22.3.2015. Kirjoittanut Viki Salonen. Suosittelen lukemaan artikkelin kokonaan ja ajatuksen kanssa :) 

 

"AVIOEHTO VOI KAATUA MUOTOVIRHEESEEN"

 

"Myöhästyminen ja todistajan esteellisyys ovat yleisimmät virheet. Pätemätönkin paperi voi ensin mennä läpi.

 

 

Suomalaiset eivät lämpene avioehdolle, kertovat tilastot. Ylivoimainen enemmistö pareista säilyttää avio-oikeuden koskemattomana. 

- Naimisiin mennään yleensä sellaisessa elämänvaiheessa, ettei kummallakaan ole vielä omaisuutta, eikä niinä aikoina muutenkaan juuri mietitä liiton mahdollista päättymistä, asianajaja Tarmo Pietilä sanoo.

  Tulevaisuuden raha-asioiden varmistelun saatetaan myös pelätä latistavan häätunnelmaa ja keskinäisen luottamuksen ilmapiiriä. Myöhemmin, kun liitto on jo pitkällä ja omaisuuttakin karttunut, avioehtosopimusta ei enää viitsitä tehdä. Avioehdolle voi kuitenkin syntyä äkillinen tilaus, kun puoliso päättää lähteä omille teilleen.

 

Muotovirhe kaataa avioehtosopimuksen. Yleinen kömmähdys on kiikuttaa paperi kiireen vilkkaa maistraattiin vasta siinä vaiheessa, kun ero on vireillä.

- Se on silloin jo myöhäistä. Avioliittolain mukaan sellainen avioehto ei tule voimaan, henkikirjoittaja Annamari Rouhe Sisä-Suomen maistraatin Tampereen yksiköstä kertoo. 

   Pätemätön sopimus voi kuitenkin mennä läpi maistraatissa ja osoittautua merkityksettömäksi vasta myöhemmin, eron koittaessa.

- Emme soittele käräjäoikeuksiin ja kysele, onko ero mahdollisesti jo vireillä, Rouhe sanoo.

   Avioeron katsotaan virallisesti tulevan vireille silloin, kun jompikumpi tai molemmat jättävät avioerohakemuksen käräjäoikeuteen. Prosessia ei siis voi lykätä avioehdon tekemisen ajaksi esimerkiksi tiedoksiantoa välttelemällä tai allekirjoitusta panttaamalla.

   Sitä vastoin eron harkinta-aika alkaa vastsa siitä, kun asian todetaan virallisesti tulleen tiedoksi toisellekin osapuolelle.

   Toinen tyypillinen virhe on todistajan esteellisyys, useimmiten lähisukulaisuus.. Maistraatti ei syynää mahdollisia esteellisyyksiä, mutta hyvällä tuurilla ongelma huomataan samasta sukunimestä.

- Jos sukunimi on eri, emme voi millään arvata esteellisyyttä emmekä näin ollen informoida asiakasta siitä, Rouhe muistuttaa.

   Puoliso voi toki ilman avioehtoakin luopua osituksessa avio-oikeudestaan toisen puolison omaisuuteen tai osaan siitä.

 

Avioehto tehdään yleisimmin avioitumisen yhteydessä tai hieman ennen, mutta sen voi laatia myöhemminkin. Jotkut soutavat ja huopaavat sopimustensa kanssa ja tehtailevat uusia aioehtoja pitkin avioliittoa.

Avioehtosopimuksen pystyy tekemään omatoimisesti, mutta monimutkaisemmissa malleissa henkikirjoittaja Rouhe suosittelee kääntymään asianajajan tai muun lainoppineen puoleen. Yksinkertaisimmillaan sopimuksessa todetaan, ettei kummallakaan ole avio-oikeutta siihen, mitä toinen yt tai tulevaisuudessa omistaa. 

Asianajaja Tarmo Pietilän mukaan yleistyneet ovat sopimukset, joilla avio-oikeus poistuu vain eron muttei kuoleman seurauksena.

- Eli avio-oikeus säilyy niin kauan kuin liitossa menee hyvin. Sehän on ihan luonnollinen ajatus, hän sanoo. 

Asianajotoimisto Matti Alasentiellä Forssassa työskentelevä Pietilä tekee toisinaan myös sopimuksia, joilla avio-oikeudn ulkopuolelle jätetään esimerkiksi yritys- tai maatalousomaisuus.

- Avioehto voi tuntua yksinkertaiselta asialta, mutta se kannattaa tehdä huolellisesti. Sillä on toteutuessaan suuret taloudelliset vaikutukset.

 

Avioehdosta:

* Avioehdolla puolisot voivat kumota avio-oikeuden toistensa omaisuuteen joko kokonaan tai osittain eli sopia, että avioliiton (tai rekisteröidyn parisuhteen) päättyessä omaisuutta ei jaeta avioliittolain mukaisesti tasan.

* Avioehdon voi tehdä niin ennen avioitumista, avioituessa kuin avioliiton aikanakin.

* Avioehtosopimuksella voidaan myös muuttaa aiempaa avioehtosopimusta.

* Sopimus astuu voimaan, kun maistraatti rekisteröi sen.

* Maistraatin rekisteröintimaksu on 55 euroa." 

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Avioehtoihin taitaa olla hyviä pohjia ladattavissa ihan netissä. Jos jaksaa tehdä itse taustatutkimusta tuskin juristin apu on ainakaan yksiselitteisiin avioehtoihin tarpeellinen.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Eri asia tietysti jos halutaan eritellä omaisuuden eri osa-alueita eri oikeuksin. Yksiselitteinen kaiken avio-oikeuden poissulkeva avioehto on asioihin perehtyneelle hyvin mahdollinen tehdä myös itse.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Kuka on asiamies avioehdon rekisteröintilomakkeessa?

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Voisiko joku suositella lakimiestä, jolta on saatu hyvä pohja avioehtoon edullisesti?

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

^ Mä otin pohjan netistä ilmaiseksi! Jos ei ole mitään kummempaa erikoisomaisuutta, niin sillä pärjää varsin hyvin :)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Kuka on asiamies avioehdon rekisteröintilomakkeessa?

 

Vastaan itselleni: Asiamies on henkilö, joka toimittaa avioehdon maistraattiin, jos avioituvat/aviossa olevat puolisot eivät sitä ennätä tehdä. Kohdan voi jättää tyhjäksi.

 

 

Ja tuo mainitsemani netin ilmaispohja on tälläinen:

---

ASIANOSAISET             

Koko nimi (sotu), paikkakunta x2

 

SOPIMUS                        

Me allekirjoittaneet aviopuolisot sovimme, että kummallakaan meistä ei ole avio-oikeutta toistemme nykyiseen omaisuuteen eikä mainitun omaisuuden tuottoon tai sen sijaan tulleeseen omaisuuteen (luettelo liitteenä). Tämän lisäksi kummallakaan aviopuolisolla ei ole oikeutta toisen perintönä tai lahjana saamaan omaisuuteen tai sen tuottoon. Muuhun omaisuuteen pätee normaali avio-oikeus. Jos avioliittomme päätyy toisen puolison kuolemaan, on tämä sopimus mitätön lukuun ottamatta perintönä ja lahjana saatua omaisuutta. Jos avioliiton purkautumisen syy on avioero, noudatetaan tämän avioehtosopimuksen ehtoja kokonaisuudessaan. Tämän avioehtosopimuksen hyväksymme ja sitoudumme sitä noudattamaan.

 

PAIKKA JA AIKA

allekirjoitukset

TODISTAVAT kaksi esteetöntä todistajaa, allekirjoitus, paikkakunta

---

 

Ainoastaan pohdin tuon omaisuusluettelon tarpeellisuutta..sitä ei nimittäin ollut kaikissa pohjissa. Koska esim. auton ja asunnon kohdalla omistajuussuhteet ovat selvät papereista, samoin osakkeet/sijoitukset/pankkitilit jne. Jos sitten lähtee luetteloimaan telkkaria ja muuta elektroniikka, kalusteita ym. niin sitä luetteloa pitäisi koko ajan päivittää.. Taitaa olla turha.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Tuohon omaisuusluetteloon, jos puhutte nykyisestä omaisuudesta, niin sen luetteloiminen lienee suht järkevää. Meillä ehdossa puhuttiin vain toisen nimissä olevasta omaisuudesta, eli tarkoittaen myös myöhemmästä tai sen tilalle tulevasta. Ainoa asia, mikä tällä meidän ehdolla pitää muistaa, on kirjata kaikkiin isompiin ostoksiin (esim auto) molempien nimet omistajiksi jos molemmat on maksajia. Muutoin auto menisi sille joka on omistaja.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

ainakin tuo mies tuossa vieressä sanoo, että autoa ei voi omistaa kuin yksi ihminen. Toinen voi olla kyllä haltija ja toinen omistaja, mutta ei kahta omistajaa

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Meidän autossa on merkitty minut ensimmäiseksi omistajaksi ja mies toiseksi, eli voi olla useampi omistaja.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Kyllä autolla voi olla kaksi omistajaa, toinen omistaja merkitään esimerkiksi rekisteriotteessa lisätietoihin. Vakuutukset ovat toki vain toisen nimissä mahdollisia. Mekin omistetaan miehen kanssa kaikki aina puoliksi. Myös autot.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Selittäkääs nyt vielä tyhmälle tämä:

Mieheni vanhemmilla on paljon omaisuutta, josta todennäköisesti on jo rajattuna lasten puolisot pois. Kun heistä aika siis jättää ja mieheni perii tästä omaisuudesta oman osuutensa, niin täytyykö meidän omassa avioehdossa rajata tämä omaisuus jotenkin? Jos mieheni kuolla kupsahtaa niin jääkö se hänen osuutensa hänen vanhempien perinnöstä automaattisesti minulle? Oma avioehto tulee olemaan muuten ihan simppeli, eron sattuessa täysin avio-oikeuden poissulkeva, ei voimassa toisen kuollessa.

Meillä ei tule olemaan lapsia, eikä minulla (toistaiseksi :D ) ole mitään hinkua saadakaan sitä omaisuuden osuutta?

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

En ole juristi, mutta oma käsitykseni omien selvitysten perusteella on seuraava: jos miehen vanhemmat ovat tehneet testamentin, joka rajaa lasten puolison pois perinnöstä, niin se niin myös tekee. Eihän muuten olisi mitään järkeä tehdä tuollaista testamenttia :) Eli miehen vanhempien kuollessa hänen osuutensa siirtyy miehelle ja jos hän kuolee ennen sinua, se miehen vanhempien rajaama perintöosuus ei siirry sinulle, vaan miehen lapsille, lasten puuttuessa jollekin muulle lähisukulaiselle (sisarukset, sisarusten lapset..). Käsittääkseni tuota voi rajata myös niin, että poissulkeminen koskee vain ex-puolisoa.

Toisaalta taasen ei ole täysi mahdottomuus halutessaan kiertää tuota testamentin kohtaa. Eli perinnön saatuaan sen haltija voi periaatteessa tehdä sillä mitä haluaa.

Asiaa voi tietysti mutkistaa miehen vanhempien testamentin laajuus, eli siinä voi olla kohta joka sitten sinun kuolemasi jälkeen (oletuksena, että ensin kuolee vanhemmat, sitten mies, sitten sinä, ja teillä ei lapsia) määrittää miehen perijöiksi miehen sisarukset tai sisarusten lapset ja tähän sinä et voi vaikuttaa sitten. Eli saisit miehen kuoltua esim. vaikka miehen perintötilan, mutta kuoltuasi se palautuu miehen sukuun. "Erikoisempi" testamentin kohta voisi olla esim. ns. toissijaismääräys, jonka olemassaollessa mies ei voisi testamentata edelleen saamaansa omaisuutta. Hän on kuitenkin saamansa omaisuuden omistaja ja siten voi esim. myydä sitä. Jos taas miehen vanhemmat periyttävät pojalleen vain käyttöoikeuden (omistus jollekulle muulle, vaikka lapsenlapset tai toinen sisarus), niin hän ei voi myydä tai lahjoittaa sitä kenellekään eikä voi myöskään siten testamentata sitä kenellekään.

Teinä minä selvittäisin vanhempien testamentin olemassaolon (kirjoitit todennäköisesti) ja sen jälkeen miettisin kyllä teille ihan asiantuntijan kanssa avioehdon ja/tai keskinäisen testamentin.

 

Muokattu: , käyttäjä: Tipsis
typo

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
On 23.6.2015 at 08.50, Jun said:

Tuohon omaisuusluetteloon, jos puhutte nykyisestä omaisuudesta, niin sen luetteloiminen lienee suht järkevää. Meillä ehdossa puhuttiin vain toisen nimissä olevasta omaisuudesta, eli tarkoittaen myös myöhemmästä tai sen tilalle tulevasta. Ainoa asia, mikä tällä meidän ehdolla pitää muistaa, on kirjata kaikkiin isompiin ostoksiin (esim auto) molempien nimet omistajiksi jos molemmat on maksajia. Muutoin auto menisi sille joka on omistaja.

Omaisuusluettelo ei ole pakollinen. 

Se on mainittu siinä siksi että avioehtosopimus voidaan tehdä esim vain koskemaan jotain tiettyä omaisuutta tai olemaan voimassa vain rajoitetun ajan tms

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Luo uusi käyttäjätili tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään