Ulkomaalaisten sukunimiasiat

[Lainie]

Tuon mukaan esim vaimo olisi siis yksiniminen tai jotain viiva jotain ja mies voisi olla tanskan käytännön mukaisesti Omasukunimi Vaimonsukunimi. Hassua. Mutta kuulostaa kyllä toisaalta ihan mahdolliselta.

Aiheuttaisi varmaan aika paljon sekaannuksia viranomaisissa ja tuttavapiirissäkin.

Soveltamista voisi siis ehkä kuvata tällä:

[Ilusao]

Kaksi kuukautta häihin aikaa enkä ole vielä oikein varma sukunimiasiastani. Aluksi olin vakuuttunut, että otan yhdysnimen Sukunimeni-Miehen sukunimi. En halunnut pitää vain omaa nimeäni, vaan kantaa myös mieheni nimeä, (ja mieheni ei olisi pitänyt jos olisin ollut rouva Tyttönimi) mutta en halunnut luopua omasta nimestäkään. Nyt sitten mietin, että saattaisihan sitä ottaa vain tulevan mieheni nimen.

Kaverit ja sukulaiset tuntuvat kannattavan minulle yhdysnimeä. Meidän molempien nimet on lyhyitä viisikirjaimisia ja vaikka toinen onkin suomalainen ja toinen vierasperäinen niin kuulostavat yhdessä (mielestäni) ihan hyvältä. Miehen nimi on helppo, mutta joutuu sitä silti Suomessa tavaamaan.

Yhdysnimestä tosiaan ihmiset tietää, että on tullut mentyä ulkomaalaisen kanssa naimisiin. Toisaalta sitten jos ottaisin vain miehen nimen niin saattaisi tulla ihmettelyjä miksi minulla sellainen nimi on tai miettiä jopa mistä olen peräisin. (Puhetapani takia niitä "mistä sä olet?" ihmettelyjä on tullut paljon, kun savolaisena Helsinkiin muutin )

Miten tästä sukunimestä nyt tällainen pattitilanne tuli?

[Guest *signorina_jogurt*]

Vanha ketju jo tämäkin..mutta nostelen siitä huolimatta.

Minäkään en vielä ole osannut päättää mitä tekisin sukunimeni kanssa.

Oma sukunimeni on jo suomalaisittankin vaikeahko, joudun sitä tavaamaan joka paikassa, mutta silti jollain tapaa tahtoisin säilyttää sen. Lisänä, mieheni sukunimi on marokkolainen, joten sitä myös saa tavata missä vain, jopa marokossa!

Siellähän on käytäntö, että molemmat pitävät oman nimensä,mutta itse taas tahtoisin joko yhdistelmän tai sitten mieheni.

Ja sitä kun en osaa päättää.

Toisaalta, olettaen että muutamme jossain vaiheessa pois Suomesta,olisi mieheni nimi helpompi ilman ääkkösiä ja öökkösiä.

Mutta, toisaalta. Kohta 30-vuotta olen elänyt tyttönimeni kera,niin tuntuisi oudolta vaihtaa kokonaan..

Aivan liian vaikeita asioita laitetaan nämä häiden pehmittämät aivot miettimään!

Tuosta edellisestä (vaikkakin 2 vuotta "myöhässä")

Jos on häät Suomessa,niin samalla saa vaihdettua myös nimen. Jos taas ulkomailta esim. Italiasta käsin sitä koittaa vaihtaa,niin hankalaksi menee. Ja maksaa kuulema aika reilusti.Näin olen kuullut muilta, ketkä ovat kamppailleet saman asian kanssa.

[Guest Aleksius]

Kaksi vuotta vanha posti eli kuin tuore vielä

Sain vuosi sitten hirveällä työllä muutettua oman sukunimeni:

Etu1 Etu2 Sukunimi -> Etu1 Etu2 Suku1 Suku2. Sillä perusteella, että isäni on espnanjan kielisestä maasta ja kuten kaikki tiedämme espanjankielisissä maissa (useimmissa) lapsi saa isänsä ja äitinsä ensimmäiset sukinimet. Eli olen siis:

Etunimet Isänsukun1 Äidinsukun1

Nyt sitten vähän selvityksen alla, että kun menen naimiisn(olen mies) ja jos puolisoni(nainen) haluaa ottaa oman sukunimensä perään "de minun_sukunimi1":n eli hän olisi vaikkapa Korhonen de Rodrigues. Siinäpä vasta olisi aina selittämistä

Sinänsä ei mikään maailmanlopun asia mutta kyllä nyt ihmisten pitäisi saada valita mieluinen nimi. Ja ehkä jopa onnistuukin, onnistui minunkin sukunimen vaihto.

Mitään väliviiva hässäköitä ei kyllä meille tule! Ärsyttää niin suuresti kun ihmiset tunkevat minunkin sukunimien väliin sitä väliviivaa Sitten saa aina olla oikomassa.

[Lainie]

^ Jos menet joskus Suomessa naimiisiin, niin kyllä se väliviiva silloin pakolla tulee sinne vaimon nimeen, jos hänen haluaa sinunkin nimesi ottaa Ei ole mikään tahtomiskysymys, vaan ainoa mahdollinen vaihtoehto nimilain mukaan.

[sposami]

edit

Muokattu: November 23, 2013, käyttäjä: sposami

[Hirilore]

Musta tulee näillä näkymin yhdysnimellinen. Mun nykyistä sukunimeä pitää kuitenkin ääkkösten takia tavata aina ulkomailla, joten miehen lyhyen sukunimen lisääminen siihen ei juuri hankaloita asiaa. Lisäksi, onpahan anopin vaikeampaa ruveta kutsumaan mua Rouva Miehennimeksi

[Sissadora]

Aaargh! Mulle tuli shokki siita, etta Alankomaissa/Hollannissa ei vaihdeta nimia, vaan se miehennimi lisataan niin kuin noottina passiin. Eli muodossa Etunimi Sukunimi, Miehensukunimi:n partneri. Mahdollisena ovelana ajatuksena olisi tietysti menna naimisiin Suomessa koska voisin vaihtaa oman nimeni pois, ja takaisin Hollantiin tultaessa vaihtaa omat rekisteritietoni (samalla tavalla kuin aikasemmin nimimerkki Martta oli tassa ketjussa tehnyt). 

Jos menisimme naimisiin Hollannissa, miten tama paikallinen kaytanto vain mainita partnerius passissa toimii Suomen paassa (koska minulla on velvollisuus pitaa Suomen rekisteritiedot ajan tasalla, eli olen velvoitettu ilmoittamaan avioliitosta jne.)? Eli olisinko sitten Hollannissa Sukunimi, e/v Miehensukunimi, ja Suomessa Sukunimi-Miehensukunimi?

Tassahan menee paa ihan pyoralle! 

[FINL]

Kuulostaapa erikoiselta, Sissadora. Oma hollantilainen anoppini on ihan virallisesti Miehensukunimi-Omasukunimi. Kysyin asiaa myös mieheltäni eikä hänkään ollut kuullut moisesta käytännöstä (meinasi, että Hollannissa sama käytäntö kuin Suomessa). Meille ei nimiasiassa tullut ongelmaa, kun mentiin Suomessa naimisiin 

[*Eve*]

Pikaisesti kyselen, eli koska olen kirjoilla Yhdysvalloissa (ja menin täällä naimisiin kaksi vuotta sitten), niin nyt kun olen vaihtamassa sukunimeäni mieheni sukunimeksi, niin teenkö siitä sen maksullisen hakemuksen maistraattiin? vai miten pitäisi toimia?

Olen ilmoittanut suomeen naimisiin mennessäni, että menin naimisiin, mutten ole ilmoittanut mitään sukunimestä. Eipä sitä kyllä muistaakseni edes kysytty siinä kaavakkeessa (ja vaikka olisi kysytty niin halusin tuolloin pitää oman sukunimeni).