Puhuuko miehesi suomea?

[Antsa]

Me tilattiin Aku Ankka suomeksi noin kuukausi sitten. Nyt viime viikolla soittivat Aku Ankasta ja tarjosivat "jotain" miehelle suomeksi ja niinhän se oli mies puhunut puhelimessa VAIN suomea (piti sanoa VÄHÄN) ja tilannut suomeksi "jotain"...

Jotain erikoista (erikoistarjous?) mies väitti sen olevan, saa nähdä sitten kun tilaus tulee, että mitä on mennyt tilailemaan. Annetaan kuitenkin anteeksi, koska oli puhunut puhelimessa suomea ja jos tilaus tulee perille, hän on myös ymmärtänyt ja tullut ymmärretyksi!   ;D

[Mollu]

Ei puhu vielä... mutta tarkoitus on hiukan oppia ennen häitä.

Hän myös saksalaisena harrastaa tätä i:n panemista sanojen perään   Ja hyvin toimii. Ensimmäinen yritys 5 vuotta sitten (ihan itse kehitelty) oli R-kioskilla "yksi boxi lucky straikki" ja sai haluamansa. (nykyään muuten ex-tupakoija)

Muuta:

- mä oon sun seksikone (lempilause)

- kaksi olutta (usein kaksi olutti)

- nuku hyvin

- kiitos

- hyvä juttu (sanoo aina, jos joku asia on jees)

- ole hyvä

- penkki

- se on puu! (hyödyllistä...)

Ainakin sille jää hirmu usein sanoja mieleen...

[Finnmarie]

Sulholla on suomikausi!

Alkaa ihan oma-aloitteisesti höpistä suomea, hyvää yötä on jokailtainen toivotus ja muutenkin kaikki on "hyvää" (hyvä tyttö, hyvä leipä, hyvä juttu, hyvä sänky...)

Olli oli olio

Oli tuli, tuli tuuli, tuli sammui

näillä pääsee brassailemaan kavereille...

[Baby_Jane]

Mieheni on yhdellä kurssilla ollut, mutta taisi olla aika vaikeata, eli vain muutamia sanoja osaa puhua. Näillä näkymillä ei tule opiskelemaan suomea, vaikka sitä haluaisikin puhua, siihen ei ole tarvetta sillä emme asu Suomessa.

[Elin@]

Nää on ihania.

Tuli tästä taas mieleen uusi..karkkipussi on meillä "namipussu". Itseasiassa kaikki hyvä, kakku, pullakin on "namipussua" aina. Kaupassakin asioidessa puhutaan aina vahingossa tätä omaa lastenkieltä..

[Antsa]

Meillä on mies nyt ollut jo vuoden kielikurssilla ja aloitti jatkokurssin syyskuussa. Tämän jälkeen pitäisi hakeutua ihan oikeaan työharjoitteluun. Kuuluu tähän "alkeiskurssi-jatkokurssi-harjoittelu"-ohjelmaan.

Osaa siis jo jutella ja on kehittynyt kovasti.

Hänellä alkaa olla jopa huumorijuttuja Suomeksi!    

Enää ei voi huijata, vaikka kuinka yrittäisi kierrellen ja kaarrellen asiasta puhua...

[Finnmarie]

eilen opittua:

yksikseskös yskiskelet?

[Guest Zar]

Mun mies on jostain syystä sekoittanut yksikön ekan ja toisen persoonan. Tänäkin aamuna kuulin, kun se johonkin soittaessaan kysyi oikein ystävällisesti: "Puhunko englantia?" Jaa-a, miten mahtaa olla...

Usein kysyy myös: "Tulenko syömään?" tai "Haluanko teetä?" Mitenkähän on, mieti vaan itseksesi, tekeekö mieli ruokaa tai teetä.

[Exotica74]

Puhuu joitain sanoja ja huomannut olen ihan muutaman viikon sisällä, että hänhän ymmärtää jo yllättävän paljon. Eli kyllä se siitä varmaan oppii. Nyt kun olemme Suomessa on motivaatio kasvanut kielen opiskeluunkin. Hän on tietotekniikka-alalla mikä kyllä hidastaa suomen oppimista. Työ kun on englanniksi. Lisäksi lähin työtoveri on tsekki hänkin...

[Punky]

n. 20 sanan sanavarastoa ei taideta laskea puhumiseksi, varsinkin kuin puolet noista sanoista on yksi, kaksi, kolme, jne  

Mutta ah, juuri eilen kulta otti ja yllatti ja kutsui minua jo etukateen Rouva XXXX:ksi. Tata ennen oli vain leikillaan kutsunut Mrs XXX:ksi.  Tuli taytena yllatyksena, etta kulta oli opiskellut uuden tarkean sanan  

[Guest Miia84]

Tuleva mieheni (kotoisin Sri Lankasta) puhuu erinomaista suomea. Johtuu varmasti siitä, että lukuunottamatta alkuviikkoja käyttökielenämme on ollut suomi. Käsitykseni mukaan suomen kieltä on hirveän vaikea oppia, jos sitä ei joudu käyttämään joka päiväisessä elämässä. Niinhän se on meilläkin, että vieraan kielen oppii parhaiten, kun sitä pääsee käytännössä käyttämään  .

[Guest Retuli]

ei puhu muutamia sanoja lukuunottamatta. Ja suhteellisen vaikea olisi opetellakaan, kun ympäristössä ei ole muita suomenkielisiä. Aina vaan irvailee (joo, joojoo  )kun kuulee minun puhuvan suomea puhelimessa

[Guest Mrs.Tackett]

Aika paljon yksittäisiä sanoja sulhoni osaa mutta lauseet on vielä hukassa. Pari kurssia on käytynä. Varmaan on osaamattomuss aika paljon minunkin laiskuuden syytä.. kun on niin paljon nopeempaa ja helpompaa puhua enkuks. Täytyis ahkerammin jaksaa opettaa.

Oli kiva huomata miten oli kuitenkin jotain oppinut täällä viimeksi ollessaa: kun oltiin kahvilassa päivä ennen USAan kähtöä joulun alla, kahvin tilaus onnistui ihan kokonaan suomeksi!

[Niina73]

Kylla joitakin yksinkertaisia lauseita tai lausahduksia jo osaa (melkein 6 yhdessa ollun vuoden jalkeen!!) ja haluaa oppia.. oppikirjoista ei ole ollut apua, vaikka niitakin on hankittu. Kuuntelemalla tarttuu hanee nakojaan parhaiten, toissa iltanakin katsottiin videolta 'Kumman kaa' ohjelmaa ja han sujuvasti seurasi - en tieda miten paljon ymmarsi, mutta pysyi ainakin hiljaa kuunteluoppilaana! ;D

[Cucciola]

Ei ole kaynyt kursseja, ei ole mitaan sen syvempaa tarkoitusta oppiakaan, mutta jotain on kuitenkin matkan varrella tarttunut eli

- Huomenta Kulta

- Kulta pieni, Pikkuinen (muistaa italian piccolasta...)

- Kiitos, Ole hyva

- Anna monta pusua!

- Tule tanne!

- Perkele! miten taa aina tarttuukin ulkomaalaisiin...

- Katso! (tama siis hilpealla tavalla huvittaa hanta, silla italian cazzo sen sijaan tarkoittaa jotain IHAN muuta

[Phoebe78]

Mun italiaanoni puhuu nyt jo ihan hyvin suomea. Virheitä tulee melkeinpä jokaiseen lauseeseen, mutta sillähän ei ole väliä. Pääasia että ymmärtää. Me puhutaan edelleen kotona italiaa, mutta onneksi työpaikalla hänelle puhutaan ainoastaan suomea. Kultani on ollut suomessa 6 vuotta ja voisi sanoa, että viimeisten 2 vuoden aikana on oppinut suomenkielen. Ennen sitä hänellä ei ollut kauheesti edes motivaatiota oppia suomea.

[Guest Hanna-Täti]

Minun kultani on käynyt kielikurssilla melkein kolme vuotta (kerran viikossa tyyppisesti), mutta nyt on tullut taukoa. Kielioppi taitaisi sujua, mutta sanasto uupuu.  Olen iloinen, että edes mielenkiintoa löytyy, vaikka tällä hetkellä motivaatiota etsitäänkin. Hän on sitä mieltä, ettei meille tule lapsia ennenkuin hän osaa suomea   Itse taas olen sitä mieltä, että hän oppisi, jos meillä olisi lapsia joille puhuisin päivittäin. No ei tässä vielä mitään kiirettä, joten odotellaan kuinka meidän käy.

Meillä tärkein sana on kesäkurpitsa, joka muistuttaa saksan käse:ä (juusto) ja pitsaa. Aasinsillat auttavat  

[Beam]

Mun mies on jostain syystä sekoittanut yksikön ekan ja toisen persoonan. Tänäkin aamuna kuulin, kun se johonkin soittaessaan kysyi oikein ystävällisesti: "Puhunko englantia?" Jaa-a, miten mahtaa olla... :

Usein kysyy myös: "Tulenko syömään?" tai "Haluanko teetä?" Mitenkähän on, mieti vaan itseksesi, tekeekö mieli ruokaa tai teetä. ;D

Hih hih, mäkin nauraa hihittelen täällä! Mun brittiläiseni sekoittaa kans aika urakalla näitä persoonia ja hupia riittää. Eli meillä sulho osaa noin neljän vuoden jälkeen suomea jo sen verran, että pystytään jopa keskustelemaan jollain tasolla suomeksi, mutta aika nopeasti se vaan sitten kuitenkin kääntyy enkuksi puhumiseen jossain vaiheessa. Häihin liittyen herra opetteli onnittelemaan kaverini vanhenmpia vuosia sitten; "onneksi olkoon" taipui vain koko ajan muotoon "Onneksi alkoon!"  ja ainoo minne se onnistuu ääkköset sanomaan on tietenkin ihan väärä paikka eli "Ostetaanko nakkeja" on jostain kumman syystä (Hmn...) lähes aina "ostataanko näkkejä"  

[Io.]

Meillä sulho osaa hienosti sanat kuti kuti, pupu ja lamppu. Hän oppi ne kun kuunteli kun puhuin siskonpojalleni.

Ja hänen mielestä NI on sana, siis EI. Minä olen että "ei kulta, se on joko EI tai sitten NIIN". Mutta NI? No ainakin se saa minut nauramaan.  

[Lâle]

Turkkilainen kihlattuni puhuu suomea erittäin hyvin, onhan hän asunut Suomessa jo ainakin 13 vuotta. Itse opiskelen silti turkkia ihan kiinnostuksen vuoksi.

[Black&WhitePride]

Minun mieheni on asunut Suomessa yli 7 vuotta ja käynyt kaikki mahdolliset kurssit ja läpäissyt ne kiitettävästi. Hän opiskeli myös suomenkielellä itselleen ammatin ja on nyt vakituisessa työssä. Keskenämme puhumme suomea, mutta vieläkin tulee tilanteita jolloin hän ei ymmärrä, kuten mitä "sillä sipuli" tarkoittaa tai sananlaskut yleensä? Tai silloin kuin selitän liian nopeasti innostuneena jotain, hänen täytyy pyytää minua hidastamaan, mutta muuten kaikki sujuu oikein hyvin. Olen itse yrittänyt opiskella hänen äidinkieltään, mutta olen varmaan 2- vuotiaan tasolla Passiivisesti ymmärrän malajia ihan hyvin mutta puhuminen on sitten toinen juttu.

[Dante]

Meillä on kohta seurustelua takana vasta 5 kuukautta ja sulhanen muuttaa vasta ensi viikolla Suomeen. On ollut kaksi kertaa Suomessa ja tähän mennessä osaa:

Rakastan sua muru/kulta

irti, istu, maahan, tänne, irti, vapaa, olut, sauna, perkele, kiitos

Hän seuraa aina telkkaria kattellessa suomen kielen tekstitystä ja sitten kyselee tarkottiko se ja se sana sitä ja tätä.

Hänellä on ihan hirvee halu oppia kieli ja aletaan heti katselemaan noita kursseja, kun muuttaa tänne.

Kerran on aikaisemmin elämässään käynty saman läpi eli muutto täysin vieraaseen maahan ja täysin uuden kielen opettelu ja silloin oppi hetkessä. Tosin silloin oli ikää 10 ja nyt 29, mutta uskoisin, että oppii aikanaan.

[Mini-Me]

niin siis nain 7 vuoden seurustelun jalkeen taytyy myontaa etta ei,,,siis muutamaa hassua sanaa pidemalle... mutta ma perustelen sen silla et ollaan koko aika asuttu Englannissa. Multa itteltaniki jaa sanat kurkuun kun tulee lomailemaan. Aikomuksena on kuitenki pitkalla tahtaimella tulla Suomeen ja sit se alkaa kunnolla opiskelemaan.se on kyl tossa lupaillu et se opettelee noi meidan 'lupaukset' tota vihkimista varten suomeks muta kattoo nyt

[-Hemuli-]

Juu, puhuuhan tuo: "Moi, mita kuuluu? Hyvaa kiitos. Haluaisin vetta. Appelsiinimenua. Saisinko kanapatonkia. Ei kiitos. Kaks olutta. Olen englantilainen. Joo joo. Nii nii." (Viimeinen kovasti nyokytellen, muttei siis niin, kuten joku tuossa edella jo sanoi omasta miehestaan.)

Ei ole ollut tarvetta oppia kun asumme Englannissa ja kaikki sukulaiseni isovanhempia lukuunottamatta puhuvat aika sujuvaa englantia. Mies kylla odottaa, etta pystyy joku paiva keskustelemaan siskoni lasten kanssa - sitten kun he oppivat englantia koulussa, ei suinkaan miehen opeteltua suomea .

[Best1]

Tassa minun mieheni repertuaari:

Vittu.

Saatana-tai oikeastaan saattana.

Pakkele. joo, ei perkele vaan pakkele.

moimoi.

heihei.(tahan liitty usein jatkolaulu...we are the monkeys!!)

terrrrrve.( siis ihan kauhea arravika)

oho.

jojoo.(pitaisi kai olla joo joo mutta tuplavokaalit toistettuna hankalia.)

isi.

aiti.

tule isin luon. (tama usein osoitettu pojallemme mutta joskus lauantai-iltaisin myos minulle)

Ma en ole mikaan kauhean tehokas/hyva opettaja.