Guest onnellinen

Saako olkapäät näkyä kirkossa?

278 viestiä aiheessa

Minullakin oli olkaimeton puku eikä mitään huivia harteilla. Huntu sentään oli, muttei sekään pitkä ollut. ;D Olimme siis irstailijoita mieheni kanssa, mutta kyllähän tuo pappi suostui meidät vihkimään - ei edes mulkaissut vihaisesti. ;D

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Olkaimeton puku oli, eikä lisänä ollut huivia, huntua tms. Hyvin kelpasin papille.. ;)

Kaipa tuo ajattelutapa muuttuu, paljonhan on kiinni papin omasta näkemyksestä, että onko miten vanhoillinen tiettyjen asioiden kanssa..

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Mulla näkyy olkapäät hääpuvussa enkä aio laittaa huivia. Kun kysyin papilta asiasta hän sanoi, että ei jätä vihkimättä vaikka olkapäät näkyisivätkin. Nyt eletään kuitenkin 2000-lukua, eiköhän noi säännöt ole jo hiukan vanhanaikaisia tähän päivään??  ;)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Mikä juttu tää on,että olkapäät paljaana ei saa olla kirkossa?

Osa sanoo että kirkolla ei ole mitään tekemistä tämän kanssa vaan kyse on etiketistä.

Ja osa sanoo että pappi on vaatinut olkapäät peittoon..

Onko siis etikettivirhe papilta sanoa että olkapäitä ei tarvitse peittää,vai onko se virhe kirkon oppeja katsoen..?

Muokattu: , käyttäjä: BettyPage

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Minulla on puvussa korsettiyläosa, eikä minulle tule huntua. Mielestäni olkapäät saavat olla paljaat kirkossa, en näe siinä mitään  epäkunnioitusta kirkkoa kohtaan.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Tuonpa oman mielipiteeni tähän asiaan.

Morsiammella saa olkapäät näkyä, mutta vierailla ei.

Näin on minulle opetettu.

Pitää tosin papilta varmistaa, ettei hänellä ole mitään olkapäiden näkymistä vastaan vihkiessään miedät.. tj.11 :-X

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

hmm. Mielenkiintoista keskustelua!  

Minulla on olkaimeton puku ja laitan hunnun kirkkoon, joka peittää olkapäitäni, koksa en halua polvistua alttarille olkapäät paljaina. Eiköhän tässä ole kysymys siitä, että minkä tuntee oikeaksi ja hyväksi tavaksi. Jos ei ujostuta mennä alttarille olkapäät paljaana eikös sitten voi mennä juuri niin :)

Se mitä mielestäni kannattaa miettiä mitä on se että, jos on olkaimeton puku, kuinka avoin se on edestä? Sillä polvistuessa alttarille on etukumarassa ja pappi ei ehkä halua katsella rintojasi... ;D eli se on mielestäni tärkeämpi asia kuin olkapäät...Kannattaa kuitenkin varmistaa papilta, mielipiteitä on monia!

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Minulla oli puku joka ei juuri peittänyt olkapäitä, ja tämän tiesi etukäteen ainakin kaksi pappia, siskot ja serkut (joihin kuuluu kolme tulevaa pappia) ja äitini, joka on sellaisesta suvusta jossa kyllä etikettisäännöstöjä pidetään suuressa arvossa. Kukaan ei ainakaan ääneen sanonut että puvussani olisi jotain vialla tai että pitäisi pistää olkapäitä peittoon kirkonmenojen ajaksi.

Minustakin on vähintäänkin kohteliasta kunnioittaa tilaisuuden juhlavaa luonnetta, mutta mielestäni se puvun siveellisyys on kiinni jostain aivan muusta kuin siitä näkyykö juuri olkapäät tai onko hameenhelma polven yläpuolella. Paljon on kiinni myös puvun kantajasta: jos siinä lyhyessä hameessa röhnöttää penkillä jalat harallaan, ei se puku takuulla sovi tilaisuuteen.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
*Menee ottamaan selvää*

Miten on, BettyPage, mitä sait selville? Kerrothan meillekin!   :)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Aion peittää olkapääni jollain, syystä että on tammikuu enkä halua palella. Toisekseen mulla on tatuointi selässä enkä halua vanhan vaarini saavan härtslaakia kirkossa. Hällä ikää reilusti yli 80v ja on erittäin vanhanaikainen ja sovinnainen ihminen. Taidan itse asiassa peittää tatskan kokonaan hääpäivän ajaksi, se on vielä vähän auki.

Toisaalta sääli peittää kaunista pukua millään huiviviritelmillä, mutta näin olen kuitenkin ajatellut. Kunhan huivi on sellainen, että sitä ei tarvitse mitään nykiä ja sukia koko ajan. Mitäköhän muita vaihtoehtoja kirkkoon olisi kuin huivi...ei nyt ihan mikään tekoturkis päällä viitsisi alttarilla kökkiä  ;D

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Olkapäät on olkapäät, niin kuin joku jo aikaisemmin sanoi. Luterilaisessa kirkossa ei ole pukeutumiskoodeja niin kuin esimerkiksi islamilaisilla tai ortodokseilla. Jokainen voi turvautua omaan tuntoonsa ja pukeutua sen mukaan. Mielestäni on pikkumaista huolehtia olkapäiden näkymisestä. Toisaalta onhan niitäkin joiden mielestä kirkkoon ei saa mennä farkuissa.  ;D

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Minua viehättäisi ajatus marssia alttarille paljasjaloin. Varsinkin kun kirkon portaat ovat hirmuisen jyrkät ja epätasaiset kivipaadet joilla korkkareissa ja isossa mekossa könyäminen voi olla jopa vaarallista. Morsiuspukuni ulottuu lattiaan saakka eivätkä paljaat varpaani missään vaiheessa näkyisi toimituksen aikana. Mahdollisesti siinä vaiheessa kyllä kun kirkosta poistutaan ja helmaa nostellaan portaissa.

Onko paljasvarpaisuus iso EI EI? Onko se pyhän paikan häpäisemistä? Mielestäni ei mutta kaikki eivät tietenkään ole samaa mieltä.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Ei missään nimessä paljain jaloin. Laita esim. jotkut balleriinat tai vastaavat, niillä et ainakaan kompuroi.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
Ei missään nimessä paljain jaloin.

Mulla ei itselläni ole erityistä kantaa tähän asiaan, mutta olen kiinnostunut tietämään perustelun näin jyrkälle ei:lle.

Itse pitäisin kyllä vähn outona paljain jaloin kulkemista kirkossa, ja voi olla, että pappikin sitä paheksuisi. Lisäksi pelkäisin astuvani johonkin lasinsiruun tms., niitähän voi kengänpohjissa kulkeutua mihin tahansa :-/

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Se on ihan totta että pappi sekä vanhempi väestö voivat pitää paljasjaloin kulkemista vähintäänkin kyseenalaisena vaikka oman jumalankuvan mukaan se ei mitään pilkkaa olisikaan. Taitaa kuitenkin jäädä ajatuksen tasolle tämä idea ja jalkaan tosiaan ballerinat tai vastaavat. Mielnkiintoista kuulla kuitenkin mielipiteitänne, kiitos!

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Kiva etten ole ainut kaheli  ;)

Mulle se paljasjalkaisuus tois jotain aitoutta siihen tilanteeseen myös. Että tulen sinne kirkkoon ihan omana itsenäni. Se että mulla on kengät ei tietysti vihkimisen tunnetta tai aitoutta vähennä, paljaat varpaat olis vaan semmonen miellyttävä henkinen bonus. Olisin jotenkin enemmän kosketuksissa siihen hetkeen. Miehän sanoin jo että kaheli  ;D

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Haisu ja Kanerwa: Miksi menette sitten kirkossa naimisiin? Kyllä kirkollisen vihkimisen voi järjestää muuallakin kuin kirkossa. Esim. jossakin luonnonpaikalla, vaikkapa merenrantakallioilla, kukaan ei ihmettelisi avojaloin kulkevaa morsianta!

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Korjaus edelliseen: kommenttini oli tietenkin tarkoitettu Cupcakelle ja kanerwalle, ei itselleni.  ;D

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

^ ;D

Ja hyvä pointti. Juhlavuutta ja kirkollista tunnelmaakin voi saada aikaiseksi myös luonnonpaikassa. Mutta sitten tietysti on sään armoilla, ja jompikumpi taisi olla suunnittelemassa syyshäitäkin...

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Ja saa muuten olla tarkkana, ettei paljaat jalat vilku alttarille polvistuttaessa :)

Ihana idea, joskus itsekin samalla ajatuksella leikkineenä... Sitten totesin että helmat likaantuvat paljain jaloin astellessa ja likarannut näkyvät helposti kun helma siirtyy korkkareiden myötä ylemmäs. Sen pelossa ajatuksesta luovuin sitten... Olisi niin sääli jos helma olisi "kauniin" harmaa häävastaanotolla ja siellä otetuissa kuvissa...

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Itse olen seurakunnan työntekijä enkä usko, että kirkon puolelta tuo paljasjalkaisuus olisi mikään ongelma, en itse ainakaan kokisi mitenkään paheksuttavana. Itse asiassa tuli juuri mieleen, että Raamatussa pyydetään ainakin yhdessä kohdassa RIISUMAAN kengät jalasta, koska paikka on pyhä...  ::). Kyse on ehkä pikemminkin kulttuurisesta jutusta kuin uskontoon tai kirkon pyhyyteen liittyvästä - mutta varmasti pappien näkemyksissäkin on eroja.

Epäilisin, että paljasjalkaisuuden sopimattomuus juontaa juurensa siitä, että se on perinteisesti ollut merkki köyhyydestä ja alempaan yhteiskuntaluokkaan kuulumisesta, siksi sitä pidetään jotenkin arkisena ja juhlaan sopimattomana. Se kannattaa varmaan miettiä, että saako sukulaistäti sydärin..ja ehkä varmistaa papiltakin, mitä mieltä on.  ::) Mutta muuten: siitä vaan, jos omaan olemukseen ja häiden tunnelmaan tuntuu sopivalta! Niin, ja helman pituus on oikeanlainen  ;)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
Itse olen seurakunnan työntekijä enkä usko, että kirkon puolelta tuo paljasjalkaisuus olisi mikään ongelma, en itse ainakaan kokisi mitenkään paheksuttavana. Itse asiassa tuli juuri mieleen, että Raamatussa pyydetään ainakin yhdessä kohdassa RIISUMAAN kengät jalasta, koska paikka on pyhä...  ::). Kyse on ehkä pikemminkin kulttuurisesta jutusta kuin uskontoon tai kirkon pyhyyteen liittyvästä - mutta varmasti pappien näkemyksissäkin on eroja.

Epäilisin, että paljasjalkaisuuden sopimattomuus juontaa juurensa siitä, että se on perinteisesti ollut merkki köyhyydestä ja alempaan yhteiskuntaluokkaan kuulumisesta, siksi sitä pidetään jotenkin arkisena ja juhlaan sopimattomana. Se kannattaa varmaan miettiä, että saako sukulaistäti sydärin..ja ehkä varmistaa papiltakin, mitä mieltä on.  ::) Mutta muuten: siitä vaan, jos omaan olemukseen ja häiden tunnelmaan tuntuu sopivalta! Niin, ja helman pituus on oikeanlainen  ;)

Veit sanat suustani :)  Raamatussa tosiaan Jumala kehottaa Moosesta riisumaan kenkänsä palavan pensaan juurella paikan pyhyyden vuoksi. Ylipäänsä raamatusta saa paljon muitakin sen suuntaisia vihjeitä etten todellakaan usko kengättömyyden kirkossa olevan mikään pyhäinhäväistys. Sitä paitsi tuo kengättömyys kirkossa on myös kulttuurista riippuvainen. Esim. muslimit riisuvat aina kenkänsä moskeijassa rukoillessaan. Ja käsittääkseni joissakin kulttuureissa myös kristityt noudattavat kengättömyyttä pyhillä paikoilla rukoillessaan tmv.

Niin ja vielä loppuun: kirkossahan saa mennä naimisiin vaikkapa verkkareissa, joten miksei myös ilman kenkiä ;)

ps.korjailin kirotusvirheet :)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Minusta ei olisi kovin esteettistä, jos alttarille polvistuttaessa valkean helman alta vilkkuisivat pölyiset jalkapohjat. En oikein usko, että on kovinkaan helppoa polvistua ilman, että jalat näkyvät. Mutta hyviä kommentteja on kyllä tullut kahdelta edelliseltä kirjoittajalta sen puolesta, ettei paljain jaloin kirkossa oleminen olisi mitenkään epäsopivaa.

Jännää vaan, kun toisaalta sanotaan, ettei hääpuvun kanssa saisi olla edes ilman sukkahousuja (joidenkin mielestä ::)) eikä kirkossa hartiat paljaana, mutta varpaat paljaana onkin sitten eri asia. :)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Tästähän tuli mielenkiintoinen keskustelu, kiitos kaikille!  :)

Kanerwa oli ymmärtänyt ajatukseni ihan oikein  :-*

Ja onhan se niin että vaikka pappi sen sallisikin niin isovanhemmat saattavat nähdä asian täysin toisin. Joten luulen että paljaat varpaat jäävät haaveeksi mutta halusin kuitenkin miettiä idean loppuun asti.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

En malta olla osallistumasta, koska aihe on niin kiinnostava, ihan yleisellä tasolla pohdittavaksi! :)

Jos ajattelee kulttuurista taustaa (ja siitähän nimenomaan näissä kirkko- ym. perinteissä ja niitä koskevissa säännöissä pohjimmiltaan on kyse), kannattaa muistaa, ettei ole kauan siitä, kun köyhempi väki omisti yhden kenkäparin, jota käytettiinkin sitten nimenomaan kirkossa. Paljain jaloin kuljettiin arkena ja arvokkaita kenkiä säästettiin viimeiseen asti; kirkkoon mennessäkin ne pysähdyttiin laittamaan jalkaan vasta tietyssä paikassa kirkon ollessa jo lähellä (matka siis mentiin vielä paljain jaloin). Olisi ollut suuri häpeä ja epäkunnioituksen osoitus saapua jumalanpalvelukseen ja ylipäätään kirkon läheisyyteen ilman kenkiä!

Tämä on niitä samoja, kulttuurissa tiiviisti istuvia tapasääntöjä, joihin kuuluu myös nykykoulujen ikuisuusaihe "pojat, pipo pois päästä sisällä!". Miksi sellainen sääntö on olemassa - ketä kiinnostaa ja kenelle on mitään merkitystä, hautovatko teini-ikäiset päätään pipon suojissa vaikka 24/7? Miksei voisi mennä kirkkoon ilman kenkiä? Tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, mitä itse asiasta ajattelen - varsinkin, kun katselen kirkkoa nykyään melko lailla ulkopuolelta agnostikko-kulttuurintutkijan silmin (ja itselle tulossa siviilivihkiminen). Sanoisin kuitenkin, ettei kirkkoon kannata mennä paljain jaloin, mikäli todella haluaa yksiselitteisesti kunnoittaa paikkaa ja tilaisuutta ja erityisesti olla herätämättä pahennusta vanhemmissa ihmisissä. Valitessaan kirkollisen vihkimisen kirkossa sitoutuu mielestäni myös siihen liittyviin kulttuurisiin kehyksiin, jotka muodostavat varsinaisen tapaviidakon sen suhteen, mikä on soveliasta, mikä ei.   ;)  

Henk. koht. mielipiteeni siis on, että missä tahansa muualla kuin kirkossa paljain jaloin voisi aivan mainiosti mennä naimisiin. Itsekin kävelen mielelläni paljain jaloin - kesäisin ihan ihmisten ilmoillakin, jopa kaupungissa - ja luulen ymmärtäväni pointin. Kuten täällä jo mainittiin, jos vihkiminen on jossain muualla kuin kirkon seinien sisäpuolella - go for it!  

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Luo uusi käyttäjätili tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään