Mikä sormuksissa tärkeintä?

[Guest Ancan]

Kyllä mäkin haluan, että laitamme vihkisormukseeni pikkusen enemmän rahaa, kun tavalliseen koruun, jonka vois vaikka saada syntymäpäivälahjaksi. Me ei tosin voitais ihan 1500 euroa sormuksiin laittaa... Toivon, että löydetään meille mieleiset sormukset (myös sulholle kihlan tilalle vihki), mutta olipa sormus kuinka kallis tahansa ehtii mieli ajan kuluessa muuttua. Muoti muuttuu ja mieli muuttuu. Jonain päivänä valitsisin varmasti aivan toisin.  :

[Guest Rouva1]

Luonnollisesti tärkeintä on se, että sormus on merkkinä rakkaudesta. Mutta jos puhutaan materialistisesti sormuksesta, niin silloin tärkeintä on laatu. Ei suuret kivet eikä suuri koko, vaan laatu. Mieluummin pienemmät ja laadukkaammat kivet kuin suuremmat ja heikkolaatuiset. Samoin rungon tulee olla hyvälaatuista.  

Juuri näin. Tärkeää on myös, että sormus sopii käyttäjänsä tyyliin. Itse valitsin hyvin yksinkertaisen mallin yhdellä timantilla, joka miellytti sekä minua että miestä.  Ajattomuuteenkin kannattaa pyrkiä, mutta toisaalta ei ole takuita siitä, ettei mieli muutu vuosien karttuessa .

[aprilli05]

Tärkeintä on tyyli ja ulkonäkö. Sormusten täytyy olla kantajansa näköisiä, ihan kuten muidenkin korujen. Omassa sormuksessa äärettömän tärkeää on ajatus, että Mies on suunnitellut sen juuri minulle. Se tekee sormuksestani maailman kallisarvoisimman esineen.

[Guest Greta_G]

Meillä kahdella opiskelijalla ei ole hirveästi varaa, mutta minä olen lopettanut vaatteiden oston koko kevääksi ja tästä eteenpäinkin varmasti häihin asti, että meillä olisi edes pikkuisen rahaa (juu ja en kulje alasti en, on tullut männä vuosina niitä vaatteita osteltua, tällaiselle muotifriikille tekee ihan hyvää kun on pakko käyttää mielikuvitustaan ja loihtia oman vaatekaapin sisällöstä "uusia" asuja). Laitetaan kihlasormuksiin 150 euroa kappale ja me haluttiin satsata ehdottomasti laatuun. Tällä samalla rahalla olisi kultajousesta irronnut NIKKELIÄ sisältävä valkokultasormus, mutta nyt meille tehdään sormukset.

Mun oma on 3mm leveä, vähän paksumpi kuin tavallisesti (kestää paremmin vuosien kulutusta paksumpana kun on näin ohut) ja siihen tulee 0,02 caraatin timantti tähti-istutuksella. Kohinoorin sormuksen olis saanu samaan hintaan, mutta siinä olis ollu 0,01 caraatin timantti ja p-luokkaa!!!!

Vaikka eihän niitä sulkeumia niin hyvin noin pienestä näe, mutta olisi se ollut ikävä tietää, että se on huonolaatuinen.

Eli samalla rahalla teettämällä saatiin paksumpi sormus ja isompi ja LAADUKKAAMPI timantti.

Sulholle tulee sit ilmeisesti valkokultainen flakka sormus. Hän tykkää kans timanteista, niin ehkä sitten kun menemme naimisiin, laitatamme hänelle siihen kiven.

Musta toi sormusten päivitys on muutenkin hyvä idea. Ainakaan kun meidän opiskelijabudjetilla ei oo varaa mulle ostaa kummoisia kiviä, niin vois ostaa hyvän "rungon" (ja ehkä yhden kiven) ja sitten päivittää sitä sitten kun ollaan töissä ja on enempi rahaa. Tykkään siis timanteista ja muistakin kivistä, mutta en tahdo ottaa sitä varten lainaa että saisin jo nyt sellaisen sormuksen mihin ei oikeasti ole varaa.

Ja se ois aika kiva idea, et tulis pikkukivi joka hääpäivästä...

[Jossu@]

Minulle sormuksessa on tärkeintä se, että se on symboli meidän kahden avioliitosta, sitoutumisesta ja raukkaudesta   Tarkoitus on, että se olisi sormessa loppuelämän ajan. Siten minulle on merkitystä myös sillä, että sormus on hyvälaatuinen ja säilyy kauniina. Siten olemme valmiita siihen satsaamaan rahallisestikin hieman enemmän kuin koruihin yleensä. Tosin ainahan pieniä kulumisen merkkejäkin tulee varsinkin itse kultaosaan, sille ei voi mitään. Tärkeää on myös se, että kun sen sormuksen saa sormeen, tietää heti, että se on tämä se minun sormukseni! Edellisellä lauseella tarkoitan esim. sitä tunnetta, kun ollaan sormuskaupoilla eli löytää sen omannäköisen sormuksen.  

[princecca]

sormuksen valinta oli niin kamala prosessi että muutaman kerran teki mieli sanoo, että entä jos ei hankita. Ensiksikin, palvelu oli heikkoa kolmessa paikassa neljästä (näytin kai köyhältä opiskelijalta). Kysyin joka kaupassa, onko kalevalasormuksia mahdollista saada valkokultaisena ja vasta VIIMEISESSÄ sanottiin, että teettämällä saa ja kolmessa päivässä tulee.  Valitsin kalevalasormuksen, koska se on minusta yksinnkertainen ja klassinen ja kaunis ainoana sormuksena. Oli se minusta opiskelija-alennuksenkin jälkeen ihan tuntuvan hintainen (minun budjetissa), varsinkin kun sitä piti vielä kahteen kertaan pienentää ja hioa pintaa tasaisemmaksi. Mutta en kadu.

Tärkeintä sormuksessa on, että se on merkkinä rakkaudesta . Ei siinä se raha ratkaise.

[Guest Dharma]

No tietysti tunnearvo on tärkeintä, eli se että se on juuri siltä omalta kullalta saatu ja ajatuksella hankittu.   Arvostan myös sitä että sormukseni on huolellista käsityötä, huippulaadukas ja uniikki.

[Guest Venere]

Tärkeintä minun(kin) mielestä on, että löytyy sellaiset sormukset, joita haluaa pitää lopun elämäänsä, sellaiset kliseiset "oman näköiset". Sormus on yksi häiden pysyvimpiä juttuja, miksi ei siihen panostaisi? Enkä tarkoita, että sormuksen PITÄISI olla kallis, vaan että ottaa sen sormuksen, joka tuntuu parhaimmalta, maksoi se sitten mitä maksoi ;D

[Marsuli]

Sormuksen hinnalla ei ole merkitystä minunkaan mielestäni, ennemmin sillä mikä tuntuu ja näyttää silloin hyvältä kun sitä ostaa.

Vaikka ostaisi kuinka yksinkertaisen ja ajattoman mallin voi olla, että samaan koruun kyllästyykin, mutta eihän sekään haittaa, sillä kukaanhan ei kiellä vaihtamasta sormusta joskus vaikka uuteen, vaikka se ei yleinen tapa olekaan.

Mieheni osti mulle sormuksen mikä on  tällä hetkellä mun näköinen. En jaksanut alkaa miettiä sitä mitä mieltä olen siitä kymmenen vuoden päästä. Sen näkee sitten.

[Guest Naanukka]

.

Muokattu: November 25, 2009, käyttäjä: Naanukka

[Limona]

Mistä sen sormuksen sitten osaa ostaa, joka miellyttää silmää vielä kolmenkymmenen vioden päästä?

Tässäpä se ongelma onkin ja tätä olen paljon miettinyt viime päivinä, kun olen alkanut nyt miettiä tulevaa vihkiäni. Varsinkin sormusmuotia on vaikea hahmottaa eli mikä on juuri nyt erityisen muodikasta ja sen takia viehättävää, ja mikä on puolestaan ajatonta.

Jos ei nyt lasketa symboliarvoa, niin tärkeintä on, että sormus miellyttää silmääni ja sopii tyyliini nyt ja tulevaisuudessa. Itselläni tämä korostuu myös siksi, että en muuten yleensä käytä koruja, joten haluan näiden ainokaisten olevan miellyttäviä. Vaikkakin on siinäkin varmaan vinha perä, että kymmenen vuoden päästä sormukseen ei enää kiinnitä mitään huomiota, oli se millainen tahansa...

Hyvin tärkeää on myös sormuksen kestävyys ja käytännöllisyys. Tällä perusteella rajaan ulos esim. allianssit, joiden kokoa ei voi muuttaa, ja luultavasti sormukset, joissa on ulkonevia osia. Lisäksi kiinnitän huomiota timanttien kiinnitystapaan. Ja kolmantena myös se hinta. En halua mitään aivan överin hintaista (mitä se sitten kullekin tarkoittaakaan), jotta uskallan sitä käyttää ja ettei mennä konkkaan .

[Del]

Se että se miellyttää minua just eikä melkein.

[Ruska]

Lyhyesti sanottuna sormuksen on oltava kestävä, käytännöllinen ja kaunis. Kihla- ja vihkisormukset tulevat jokapäiväiseen käyttöön jopa vuosikymmeniksi, joten en halua mitään ihan ohutta rinkulaa, joka vääntyy hetkessä soikeaksi. Käytännöllisyys tarkoittaa kohdallani sitä, että haluan kivien olevan istutettu melko matalasti jotta ne eivät tartu mihinkään kiinni.

[tammikuu09]

1) ulkonäkö: loppuelämän pidettävät sormukset eivät saa olla "no kyllä nää menettelee", ja vaikka vihki tuleekin vain mulle, niin sitä hankittaessa myös sulhanen sai käyttää veto-oikeuttaan, jos ei jostakin tykännyt

2) laatu: sekä kihlat että vihki ovat tunnettuja kotimaisia merkkejä, koska niiden voi olettaa kestävän kymmenien vuosien jokapäiväistä kulutusta

3) ajattomuus: ei varsinaisesti ajateltu tätä asiaa valintakriteerinä, mutta kihloiksi haluttiin ehdottomasti perinteiset sileät kultaiset renkaat, ja nehän nyt eivät ikinä ole muodikkaat tai epämuodikkaat

4) käytännöllisyys: itselleni en olisi huolinut mitään sellaista, joka olisi tiellä arkipäiväisissä puuhissa eli esimerkiksi juuttuisi säännöllisesti vaikkapa käsineiden vuorikankaaseen

5) yhteensopivuus: löysin moniakin mieleisiä vihkisormuksia, mutta jopa alkuperäisestä suosikistani luovuin siksi, että se näytti kihlan rinnalla jotenkin siltä, ettei kuulunut siihen

6) oma tyyli: pidän erittäin vähän koruja, ja nekin vähät ovat enimmäkseen pieniä ja kevyitä, joten en osaisi kuvitellakaan sormeeni mitään hillittömän prameaa möhkälettä

7) hinta: en tietoisesti halunnut pihistellä, mutta mielessäni oli yläraja, jota en halunnut rikkoa, koska halusin senkin hankinnan olevan jossakin suunnilleen järkevässä suhteessa omaan yleiseen elintasoon ja edellisessä kohdassa mainittuun korunkäyttötyyliin

[Avere]

Ilman muuta tärkeintä sormuksessa on se tarina, muistot ja symboliarvo. Ihana ajatus, että kantaa aina sulhon - tulevan aviomiehen - poissa ollessa jotain sellaista, joka muistuttaa hänestä. Vaikka totta kai muistaisin hänet muutenkin.

Mutta itse vihkisormuksessa materiana ykkösasia on laatu. Haluan korkeatasoisen timantin, hyvän hionnan ja arvostetun kotimaisen valmistajan, joka panostaa timantin hiontaan. Toinen tärkeä asia on ajaton tyyli, vaikka oma käsitykseni ajattomasta sormuksesta ei taida olla kovin muodikas juuri nyt (keltakultaa, kruunuistutus, solitaire). Silmääni miellyttää toki myös monenlaiset muut sormukset, mutta veikkaan, että tuo tyyli ei ala näyttää kovin pian so-last-seasonilta.

[Jenny-Maria]

Ulkonäköseikat: ei ulkonevia osia, ts. korkeita kruunuistutuksia. Allianssi mainittiinkin tuolla ylhäällä, niitä saa myös ilman kruunuistutusta, mutta en usko sormieni olevan tätä kokoluokkaa ikuisesti, joten sormuksen tulisi olla "helposti" muokattavissa kokomielessä.

Rahanäkökulma: suoraan sanottuna, miel. suurempi investointi sormukseen, jota katselen (sormet ristiin) loppuelämäni kuin puolen maailman kestitykseen.

[Potkuri]

- Ajattomuus ja klassisuus. Sormukseni ei saa näyttää "vuonna 2008 hankitulta"

- Yhteensopivuus kihlan kanssa

- Sopivuus omaan tyyliin. Sormuksen pitää sopia muiden korujen kanssa (lähtökohtaisesti helppoa, kun käytän vain hopeaa tai valkokultaa)

- Laatu

Tässäpä vielä yhdistelmäni, johon olen kovin tyytyväinen

[Gemfe]

- Ajattomuus ja klassisuus. Sormukseni ei saa näyttää "vuonna 2008 hankitulta"

- Yhteensopivuus kihlan kanssa

- Sopivuus omaan tyyliin. Sormuksen pitää sopia muiden korujen kanssa (lähtökohtaisesti helppoa, kun käytän vain hopeaa tai valkokultaa)

- Laatu

Samaa mieltä Daylan kanssa. On niin valtavasti aivan upean ihania sormuksia mutta yksinkertaisen tyylikäs ja ajaton sormus säilyy, ainakin omasta mielestäni, varmemmin mieluisana eikä siihen kovin herkästi kyllästykään. Jos nyt tunnepitoiseen koruun yleensä voi kyllästyä?

Pitää tuntua omalta.

[Guest Himpura]

Pelkistetty. Ei pramea. Sopii kaikkiin tilanteisiin ja aikaan.

Sormessani on kohta 10vuotta ollut kaksi 4mm puolipyöreää jämerää valkokultasormusta, joista toisessa on upotettu timantti. Nykypäivänä pieni, mutta yksinkertainen on kaunista.

Pidän sormuksia aina, joten niiden pitää olla työntekoon (pyykin viikauksesta halonhakkuuseen) sopivat.

[haave]

Käytännöllisyys: Ei mitään teräviä/ulkonevia osia, sekä kestävä ja kevyt.

Tyyli: Pidän leveistä sormuksista, joten kihla-vihki yhdistelmä on aika leveä. Mutta sormusten

pitää olla myös yksinkertaiset. Yksi pieni timantti vihkisormuksessa.

Hinta: En maksaisi sormuksesta 'liikaa' oli se sitten kuinka ihana tahansa, koska olen aika hyvä hukkaamaan sormuksia..

Muokattu: December 3, 2008, käyttäjä: haave

[Avere]

Pidän sormuksia aina, joten niiden pitää olla työntekoon (pyykin viikauksesta halonhakkuuseen) sopivat.

Tämä on muuten hyvä näkökulma. Itse en pidä todellakaan sormusta mökillä, urheillessa, kotitöitä tehdessä tai muulloinkaan, jolloin ne saattaisivat kastua tai naarmuuntua. Itse asiassa en pidä sormusta edes kotona oleillessa (esim. nyt). Siksi sormukseni ei tarvitse olla käytännöllisin mahdollinen, vaan tuo kruunuistutus käy oikein mainiosti. Mulle siis ulkonäkö menee käytännöllisyyden ohi - enkä tarkoita tällä sitä, että käytännöllinen sormus ei voisi olla kaunis tai näyttävä.

Muokattu: December 3, 2008, käyttäjä: amandus

[tammikuu09]

Ja vaikka mä halusin käytännölliset sormukset, niin en silti pidä niitä, jos esimerkiksi käyn suihkussa tai laitan ruokaa tai vaihdan multaa kukkaruukkuihin. Siis vaikka sormukset ovatkin erityislaatuinen ja jatkuvasti pidettävä koru, niin enpä kyllä välitä sotkea ja naarmuttaa niitä ehdoin tahdoin.

[haave]

Mä vältän sormuksen pois ottamista viimeseen asti, koska mulla on huono tapa unohtaa se.. Siksikin mä haluan mahdollisimman käytännöllisen sormuksen, joka kuitenkin sopii mun makuuni.

[Del]

Se, että sormus on mieleinen. Käytännöllisyyttä en ajatellu yhtään, mutta ei tämä kovin epäkäytännöllinen ole.

[Birkingirl]

Laatu, eli kivien koko ja laadukkuus, klassinen malli joko valkokultaisena tai mielummin platina. Suosin timantteja. Mielummin teetetty kihla/vihki. Jos merkkipäiväsormus niin sitten mieluiten joku maailmalla tunnettu valmistaja. Mahdollisuus yhdistää muihin koruihin.