Jump to content
Naimisiin.info

Meneekö muilla hermo anoppiin? (yhdistetty)


riinakata

Recommended Posts

Meillä anoppi sanos kun kuuli, että ollaan häitä järjestelemässä, että "no enpä vielä onnittele!"

ja sitten se oli jälkeenpäin sanonut mieheni siskolle, että mieheni ei tiedä millaisen virheen tekee...

Sille on myös paha paikka kun me ei kysytä siltä yhtään mitään. Ollaan vaan sanottu, että me ne maksetaan ja meitä siellä juhlitaan, joten me tehdään just niinkun ite halutaan.

Anoppi on antanut meille kaikkee turhaa roinaa häitä varten ja voin kertoa etten todellakaan tule niitä käyttämään mihinkään, vaikka tarvitsisinkin. Ostan vaikka uudet, mutta síltä en ota mitään vastaan! >:(

Link to comment
Share on other sites

  • Replies 308
  • Created
  • Last Reply

Top Posters In This Topic

Huh huh, millaista tekstiä on ollut tällä keskustelun aiheella...

Miulla on ainakin ollut aika hyvät välit anoppiin, emme hirvesti puhu mistään henkilökohtaisista asioista, mutta ei se minua ainakaan häiritse eikä varmaan sitäkään :) Puhutaan kuitenkin järkeviä ja ollaan suht koht samoilla linjoilla kaikesta, jopa häistämme.

Sulhaseni isoäiti on aika pakkaus, ei se sillä tavalla ärsytä minua, mutta sulhoani sitäkin enemmän. Ei  ainakaan ole vielä meille suoraan sanonut mielipiteensä häistämme, mutta kaippa sekin aika koittaa vielä :)

Mutta äitini....Oma äitini...

Kun hän hyväksyi sen, että menemme naimisiin (oli aluksi vähän vastaan), alkoi kauhea vouhotus. MEILLÄ oli omat suunnitelmat siitä, miten meidän OMAT häät vietettäisiin ja millaisella aikataululla.

ÄIDILLÄNI taas oli ihan omat visiot: Vietettäisiin kahdessa osassa häitä ja ihan eri paikkakunnalla. Ja vielä niin, että pukisin aivan jotain muuta hääjuhliini kuin mitä ITSE olin ajatellut. Herran jestas! Miten ÄITINI voi olla niin erilainen?Eikö hän voi tajuta sitä tosi asiaa, että haluamme "halvat" häät, ja panostaa rakentamaamme, tulevaan taloomme? Ok, ymmärrän sen, että häitä vietetään kerran elämässä (toivottavasti) ja meidän kulttuurissamme hääjuhlat ovat mahtavat ja oikein koko kylän iso tapahtuma. Mutta sellainen ei käytännössä oikein onnistu kotoSuomessa ja emme edes haluaisi tällaista.

Parin viikon päästä menemme sulhaseni sekä hänen äitinsä ja miesystävänsä kanssa vanhempieni luo. Ja aion nostaa kissa pöydälle....toivotaan, että saan taottua järkeä vanhempiini, ettei sulhon tai hänen sukunsa revi pelihousuja tämän takia...

:-X :-X :-/

Link to comment
Share on other sites

Meinasi mennä hermo anoppiin, kun hän ilmoitti ketä sukulaisia ainakin täytyy kutsua, sen jälkeen kun olimme selittäneet juuri hänelle, etteis sukulaisia kutsuta... ei siis tule minunkaan puoleltani. Mutta niistä kutsutuista, joita anoppi vaati, tulee nyt sitten vain yksi perhe ilmeisesti, joten jutussa kävi lopulta hyvin  ;)

Link to comment
Share on other sites

Ei mene, mulla on aivan ihana anoppi!  :-X Se ei vielä tiedä, että ollaan menossa naimisiin, joten ei ole niihin asioihin puuttunutkaan eikä kyllä puutukkaan jos vanhat merkit paikkaansa pitää. Hän antaa meidän touhuta aina niinkuin parhaaksi nähdään.  :)

Link to comment
Share on other sites

Voi hirveetä minkälaisia anoppeja teillä on.  :o :o :o :o :o

Mulla on erittäin mukava anoppi. Ei me kauheen läheisiä olla, mutta ei musta anopin paras ystävä tarvitsekaan olla. Anoppi ei sekaannu meidän asioihin ja antaa meidän tehdä asiat omalla tavallamme. Hääasioihin hän ei vielä ole kauheasti puuttunut ja tuskin kovin paljoa tulee puuttumaankaan. Sanoo kyllä mielipiteensä  sitä kysyttäessä. Eli ei ole ainakaan vielä koskaan mennyt hermot anoppiin.  :)

Link to comment
Share on other sites

Meidän kemuihin ei anoppi ole sekaantunut mutta sulhon nuorempi sisar senkin edestä. Siskokulta onkin ainoa, joka on katsonut asiakseen julkistaa mielipiteensä mm. häiden järjestelyaikataulusta, bändistä, kuvauksesta ja kuvaajasta, viinitarjoilusta jne. Seuraavan negatiivisen kommentin tullen luultavasti kilahdan lopullisesti; saa sitten nähdä, mihin se johtaa.. >:(

Link to comment
Share on other sites

Hui mitä anoppeja! Ja minä kun luulin että minulla on vaikeuksia anopin kanssa. Meillä on hyvät välit muuten, mutta anoppi haluaa osallistua kamalan paljon kaikkeen järjestelyyn. Oonkin nyt päättänyt että anoppi saa hoitaa pöytäkoristelut ja miehen siskon morsiuneidon puvun ja auttaa rahallisesti mm. pitopalvelun kanssa, mutta siihen se sitten jää. Häämusiikkiehdotuksia on tehneet, mutta kuitenkin me päätetään loppupeleissä niistä. Itse asiassa olen vieläkin älyttömän yllättynyt mun äidin suhtautumisesta häihimme. On nimittäin astetta hillitympi kuin luulin. Yleensä hän on sohlaamassa joka paikassa ja päättämässä asioista, mutta nyt on sanonut että haluaa tehdä niin kuin me haluamme, sillä meidän hääthän ne on eikä hänen. Ihana äiti  :-X

Enemmän vaikeuksia on miehen isovanhempien kanssa, joilla meni monta vuotta ennen kuin ymmärsi että mies on tosissaan mun kanssa, mä en houkuttele miestä "rivouden tielle" tai manipuloi häntä ateistiksi (en ole ateisti).

Link to comment
Share on other sites

Aika kamalia tilanne kuulostaa olevan monella anopin kanssa. Otan syvästi osaa! Mulla ex-anoppi oli aivan kauhea ihminen, niin mustasukkainen pojastaan, että välillä oli vaikeuksia pitää mielessä kumman kanssa se poika oikein seurustelee, äitinsä vaiko mun. Onneksi pääsin eroon sekä siitä anopista, että pojasta  ;D ;D

Nykyisen miehen kautta mulla on kaksi anoppia, eli sulhon äitipuoli ja äiti. Äitipuoli on aivan ihana ihminen, ystävällinen ja lämmin persoona, eikä puutu hääjärjestelyihin. Oikeasta äidistä en oikein vielä tiedä, hänestä saattaa kehkeytyä kauhuanoppi, tai sitten suhteeni häneen jää aikalailla neutraaliksi. En usko, että meistä mitään ystäviä tulee.

Tsemppiä kaikille anopin kanssa painiville morsiammille.

Link to comment
Share on other sites

Kauhealta tuntuu lukea näitä juttuja hirveistä anopeista ja otan osaa niiden morsianten puolesta, joilla on tuollainen kauhuanoppi...yrittäkää kestää :-/

Mulle on onneksi sattunut todella mukava anoppi, joka ei sanallakaan puutu meidän elämäämme. Ei me nyt niin kauhean läheisiä olla (johtuen osittain varmasti jo yli 400 km:n välimatkasta), mutta keskustella varmasti voi asiasta kuin asiasta. Tiedän, että anopille oli pieni pettymys meidän tulevat pienen pienet häämme (vain perheet: isovanhemmat, vanhemmat, sisarukset + heidän lapsensa + bm aveceineen on kutsuttu (mulla kaasoina toimii sisareni)) , mutta koska itse maksamme koko lystin niin ei hän ole sanallakaan negatiivisesti kommentoinut suunnitelmiamme.

Tiedän myös millaista on, kun on kauhea anoppi (mummoni oli sellainen äidilleni) ja osaan arvostaa kohdalleni sattunutta mukavaa anoppia  :)

Link to comment
Share on other sites

Minulla on aivan ihana (tuleva) anoppi, vaikka olemmekin kieltämättä aivan eri planeetoilta :). Hän on ainoastaan kerran sanonut ilkeästi mistään ja siitäkin pyytänyt heti seuraavana päivänä itkien anteeksi ajattelemattomuuttaan. Itse olin silloin totaalisen loukkaantunut ja päätin, etten halua olla hänen kanssaan missään tekemisissä, mutta onneksi en pitänyt päätöstäni. Kun muutimme yhteen anoppini oli aivan kauhistunut, kun sulho käytti sanaa avoliitto. Siis yhdessä asuminen on ok, mutta avoliitto ei... hän piti aivan kauhean palopuheen asiasta. (Ja sulhaseni sanoi hänelle HYVIN pahasti puhelimessa). Tavallaan ymmärrän hänen "kauhistuksensa", koska hän on hyvin uskovainen. Tämä jäi yksittäistapaukseksi ja sen jälkeen hän ei ole paheksunut mitään ja ollut vain onnellinen puolestamme.

Kun anoppini kuuli kihlauksestamme (soitimme heille kotiin, mutta hän ei ollut kotona, joten kerroimme appiukolle), hän soitti innoissaan meille takaisin ja melkein kirkui riemusta  ;D. Hän pitää minua "omana tyttärenään", halailee ja soittelee minullekin jutustellakseen. Hän kunnioittaa hyvin paljon kouluttautumista jne, joten on hyvin tyytyväinen, kun poikansa on saanut "ahkeran, koulutetun ja fiksun" naisen (tuota tuota, allekirjoitan ainoastaan tuon koulutusosion, osaan olla uskomattoman laiska ja koulutus ei ole synonyymi fiksulle ;)). Hän potee myös pientä alemmuuskompleksi (aivan turhaan!!), koska ei itse ole koulutettu... Ja se saattaa joskus mennä rasituksen puolelle (esim. me nyt ollaan niin tavallisia ja syödään vaan tällaista tavallista ruokaa, kun teillä on aina niin hienot ruuat... sivuhuomautus: syödään ihan TAVALLISTA ruokaa kotona!).

Hääsuunnitteluihin anoppi ei ole puuttunut. Olemme ilmoittaneet, että aiomme tehdä näin ja homma on ollut hänen mielestään ok :), vaikka maksuun osallistuukin. Olemme kysyneet joissakin asioissa hänen mielipidettään ja hän on sen sanonutkin, mutta muistanut aina lisätä "mutta teidänhän häänne ne ovat". Eikä äänensävykään ole mikään "marttyyri" (vaikka kyllähän joskus osaa marttyyrikin olla  :o). Hän jopa haluaa tutustua äitiini, jotta "eivät häissämme olisi vieraita". Toivottavasti välit pysyvät anoppiin hyvinä, eikä hänestä tule "häänatsi" vielä ennen elokuuta  ;).

Tilanne voisi olla aivan toinen. Siskoni on ollut naimisissa jo yli 10 vuotta ja heillä on kaksi lasta. Hänen anoppinsa ei vieläkää hyväksy häntä! Siskoni vei kuulema hänen ainoan poikansa. Anoppi käyttäytyy perhejuhlissa joko törkeästi tai välinpitämättömäksi siskoani kohtaan. Vierailut appivanhempien luona ovat siskolleni tuskaa. Hänen miehensä on jo muutaman kerran "ojentanut" äitiänsä (tyyliin: jos emme voi koko perhe tulla, en tule minäkään ja en hyväksy, että kohtelet vaimoani törkeästi) ja tilanne on hetkeksi parantunutkin. Kaikki oli hyvin niin kauan kuin he "vain" seurustelivat. Anoppi oli oikein mielinkielin, mutta kun he kertoivat kihlauksesta, niin "helvetti pääsi valloilleen".

Täytyy siis todella olla itse tyytyväinen, kun tulee anopin kanssa toimeen  :).

Link to comment
Share on other sites

Oma tuleva anoppini on varsin oma laatuinen(sulhoni kutsuu häntä ilkeinä päivinään sekopääksi ja joskus on pakko olla samaa mieltä ::)).. Tuntuu kuin sillä kasvais enkelin siivet ja pirun sarvet yhtä aikaa...

Ollaan seurusteltu kohta (hääpäivänä) kuus vuotta ja aluksi anoppi olikin aivan mukava mitä nyt välillä hiukan erikoinen ja hyvin omapäinen joissakin asioissa.. ja monissa asioissa olen aivan eri mieltä mutta anoppi ei varsinaisesti ole tätä toisten mielipiteitä kunnioittavaa tyyppiä vaan hänellä on ne oikeat ajatukset.. Ongelmat alkoi kun meille syntyi vauva.. ei olla juuri olla oltu yhteyksis kun anopin mielestä vauvojen kanssa kuuluu kyhniä kotona ja tehdä kaikki asiat joka päivä samalla tavalla ettei tuu vauvalle mitään tressiä sun muuta.. parin ekan vieraalu kerran jälkeen ei oo sitte tehnykkää enää mieli mennä kuuntelemaan että kuinka ollaan taas lähdetty vauvaa retuuttamaan ja pitäskö jo lähteä kotia jottei vauva vaan nää liikaa maailmaa ja kun sulho on häntä joskus käskenyt kylään niin sanoo vain että tulee sitten kun vauvan kanssa voi enemmän jutella yms  :- :-/..

Niin että pojalle tämä muori(anoppi inhoaa sanoja muori, anoppi, mumma, äitee jne. häntä pitää kutsua etunimellä..) on aivan vieras ihminen. Onneksi sulhon vanhemmat on eronneet ja sulhon isä uusissa naimisissa niin on sitten tämä ihana varamummo ja -anoppi  ;D..

Itse en tiedä onko oikee anoppi häistä vielä kuullukkaan mutta kyllähän tuo kaikki tarpeellinen tuosta kutsusta selvinneepi ja jos joku jää epäselväksi ottakohon yhteyttä!

Link to comment
Share on other sites

Ei, kun ei olla vielä sille kerrottu. Saa sitten kutsun kun muutkin.

Voi että!!! Oisinpa tajunnu tuon ;D

Menee hermot kyllä.. puuttuu asioihin jotka ei sille kuulu, tuputtaa mielipiteitään asioista joista ei olla kysytty jne... >:( Hyvä puoli on tosin se, että mies on minun kanssani samoilla linjoilla hänen suhteen ;D

Link to comment
Share on other sites

Ei mene. Saa tietää vihkimisestä vasta jälkeenpäin  8-) , niinkuin kaikki muutkin lähisukulaiset. Ei pysty anoppi hössöttämään, minkä tekisi aivan varmasti, jos tietäisi etukäteen.

Link to comment
Share on other sites

Huh huh, mitä naisia!! >:(

Mulla ei vielä ole mitään valitettavaa, minulla on kovin mukava anoppi, ja läheinenkin.

Vähän kyllä jännittää, että miten käy kun saadaan kunnolla hääjärjestelyt käyntiin ensi viikonloppuna.  :-/

Pidetään vihkiminen ja juhlat anoppilassa (omasta toivomuksestamme), ja olen todella innoissani, koska paikka on IHANA! Mietityttää vaan, että kuunteleeko anoppi minun toiveitani, vai pitääkö kovasti kiinni omasta näkemyksestään. Se jää nähtäväksi! Olen yrittänyt vannottaa miestäni, että hän olisi sitten minun puolellani, mutta jääpä sekin nähtäväksi.  :P

Pelkään, että pientä esimakua anopin käytöksestä sain kauan aikaa sitten kun puhuimme jotain häistä. Sanoin meneväni naimisiin mieluiten lenkkareissa/avojaloin/ihan millä muilla kengillä vain mutten korkkareilla. Hän sanoi tähän, että täytyyhän sinulla korkkarit olla, kun mies on yli parikymmentä senttiä pidempi, näytän muuten hänen vieressään tyngältä (ei ehkä ihan näillä sanoilla). Onneksi osasin kuitenkin heti sanoa oman mielipiteeni. Miksi tuskailisin päivän korkkareissa kun en ikinä sellaisia ole pitänyt, se pilaisi vain päiväni. Toisekseen, miksi minun tarvisi näyttää tuona päivänä miltään muulta kuin itseltäni, jos olen tynkä, olen tynkä! Minua/miestäni pituusero ei ole ikinä haitannut.  ;D

Toivotaan, että kaikki menee hyvin. Uskon, että anoppini kuuntelee meitäkin, tai ainakin että mieheni seisoo minun takanani tässä asiassa ja uskaltaa sanoa äidilleen, että se on meidän päivämme, meidän juhlamme, ja hänen tulisi kunnioittaa toiveitamme. Mekin yritämme kunnioittaa hänen toiveitaan niin paljon kuin voimme, onhan se kuitenkin heidän kotinsa, ja luultavasti he muutenkin häämme maksavat  ::)

Pitäkää peukkuja!  [smiley=thumbsup.gif]

Link to comment
Share on other sites

  • 3 months later...

Anoppi on muuten ihan mukava, mutta voi mikä hössöttäjä  >:(

Kun kerrottin että mennään naimisiin niin anoppi oli tosi tohkeissaan siihen asti kun kuuli, että tarjotaan pelkät kakkukahvit perheen kesken.

Olisi pitänyt kutsua koko suku (ei ole vieläkään hyväksynyt asiaa täysin) ja samalle illalle soitti koko suvun läpi ja ilmoitti asian  : :-?

Nyt on anoppi sitten järjestänyt ohjelmaa josta me kumpikaan ei tykätä, ja ainakin yhdessä hääkuvassa pitää näkyä kupla, hääautona toimii muu auto.

Kirkossa hän on päättänyt soittaa jonkun oman kappaleen, siitä se riita tulee kun anoppi kuulee éttä kirkossa ei soiteta mitään ylimääräistä.

Ihan kauhistuttaa kun saa tietää mitä anoppi on vielä suunnitellu, ja kun hän päättää niin silloin ei muilla ole sananvaltaa, oman mielipiteen ilmaisulle vedetään herne nenään  :-?

Omat vanhempani ovat fiksuja eivätkä puutu koko asiaan jos ei tarvitse.

Link to comment
Share on other sites

Täytyy tähän väliin sanoa, että kyllä on mulla käynyt hyvä tuuri tuon anopin suhteen... Ja sulhasen kanssa myös!  ;D

Vaikka anopit ja apet osallistuvatkin häiden kustannuksiin, eivät he ole vielä sanallakaan sanoneet miten häämme pitäisi järjestää... Paitsi silloin kun olemme neuvoa kysyneet. Ja silloinkin neuvot ovat olleet luokkaa 'te teette niinkuin te tahdotte' ilman mitään piileviä marttyyriasenteita.

Toivotaan nyt, että tämä linja jatkuu loppuun asti. Vaikka en kyllä näe mitään syytä ettei se jatkuisi... Kaikki kuitenkin tietävät, että olemme sulhasen kanssa molemmat niin tempperamenttisia ja itsepäisiä, että teemme varmasti asiat niin kuin tahdomme sanoi kuka tahansa mitä tahansa.  ;)

Link to comment
Share on other sites

Anoppi ei kyllä puutu millään lailla, onneksi. Meillä ei ole kovinkaan samanlainen maku ;)

Pojan häät ei tunnu olevan niin tärkeä juttu. Millään lailla eivät esmes osallistu kuluihin. Miehen siskon häissä oli kyllä huseerannut kovasti, niin että kaikilla muilla oli mennä hermot. Tyyliin nyt soitetaan valssia, nyt pitää tulla humpaa tms. Ja kytännyt hulluna miehensä juomisia.

Toivottavasti malttaa meidän häissä olla aloillaan. Mitään humppaa tai valssia ei ainakaan soiteta.... :) 8-)

Link to comment
Share on other sites

voi kamala mitä anoppeja! :o ihan käsittämätöntä käytöstä aikuisilta ihmisiltä.

meillä anoppi ei ole hääjärjestelyihin puuttunut, vaikka juhlat pidetäänkin heillä. kyseli kyllä ketä kutsutaan ja ukolta kysy että "kutsuttekos sen ja sen" (omia sukulaisiaan siis) mut ukko sano että ei kutsuta kun ei olla tekemisissä. sen enempi ei ole sitten "puttunutkaan" (jos tuota nyt voi puuttumiseksi sanoa edes!)

Link to comment
Share on other sites

Meillä ei kyllä anoppi hössötä valmisteluista. Päin vastoin, kun meillä maksetaan minun ja sulhon vanhempien kanssa kolmasosat kukin, niin toivoisin todella, että voitaisiin vähän yhdessä suunnitellakin. Anopilta kun yrittää kysyä, että mitä mieltä hän on tästä ja tästä, niin hän ei vastaa mitään. Lähinnä alkaa tuntua siltä, ettei häntä kiinnosta koko häiden suunnittelu, vaikkei se ilmeisesti niin olekaan eikä hänellä kuitenkaan mitään häitä vastaan ole. (On kysellyt jo monta vuotta, että koskas ne häät on...) Ilmeisesti hän ajattelee, että ne ovat meidän juhlat ja että me maksettaisiin kaikki ja hän voisi tulla vain vieraana juhlaan. Oma äitini taas on meidän kanssamme samoilla linjoilla siitä, että osallistuvat mielellään sekä rahallisesti että muutenkin suunnitteluun, mutta että me saamme päättää miten ja mitä tehdään. Vasta on oppinut anopin myötä arvostamaan omaa äitiäkin paljon enemmän kuin aikaisemmin.

Ja vaikka anoppi ei vastaakaan kun kysytään, niin siinä vaiheessa, kun kutsut oli jo lähetetty (ja hän oli etukäteen antanut siunauksensa vieraslistalle), niin sitten alkoi kyllä tulemaan nimiä, joita hänen mielestään vielä pitäisi kutsua - vaikkei olla kohta 10 vuotisen taipaleemme aikana näitä kaukaisia sukulaisia koskaan edes nähneet!!! Siinä menee meillä kyllä raja. Tilaan mahtumisen takia ollaan jouduttu karsimaan jo paljon sellaisiakin kaveretia, joita olisimme mielellämme kutsuneet - ja sitten pitäisi kutsua ihan ventovieraita ihmisiä, jotka ovat jotakin appivanhempien tätejä tai serkkuja... (huokaus)... No, kohta hääpäivä lähestyy ja sitten on ohi nämäkin tuskailut. Innolla odotetaan päivää ja minun vanhempien kanssa yhdessä suunnitellaan. Kovasti sitä olisi vain toivonut, että tämä olisi ollut molempien vanhempiakin yhdistävä juttu, mutta ei aina toiveet toteudu...

Link to comment
Share on other sites

On se minunkin tuleva anoppi todella raivostuttava! Kun ilmotettiin, että mennään naimisiin, niin ensimmäinen kysymys anopilta oli, että "maksaako teidän vanhemmat?". Sit perään hirvee lista ihmisistä ketä pitää kutsua..joita edes sulhanen ei oo nähny koskaan. Eikä pennin rahaa tipu...

Link to comment
Share on other sites

Juuri nyt menee aivan totaalisesti hermot... Jopa siinä määrin, että mietin, josko sittenkin karattaisiin ja ilmoitettaisiin jälkeenpäin. Tosin kutsut ovat jo menneet perille ;).

Link to comment
Share on other sites

Meillä anoppi on se mukavampi, mutta oma äitee aiheuttaa hermojen ja hampaiden kiristystä. >:( Anopille on aina kiva soittaa ja jutella. On kannustava, eikä heitä omia mielipiteitä (enää nykyään) kärkkäästi esille.

Oma äitee taas viikko ennen häitä vaatii muuttamaan istumajärjestystä. Suunnitteluun ja valmisteluun ei ole osallistunut pätkääkään, mutta vaatia ja marmattaa saa näemmä... :'( Että eiköhän tässä vielä jonkinlainen riitakin ilmene jokin päivä kun kyllästyn kuuntelemaan Turhaa nipottamista. Onhan tässä vielä 6 vuorokautta aikaa...

Link to comment
Share on other sites

Voi mun jee, juuri täällä kiristelen hampaita ja pohdin että kuka on voinut keksiä anopin!!! >:(

Mun anoppi on niin raivostuttava! Oltiin hänen sukunsa juhlissa ja koko ajan piti keinolla millä hyvänsä mollata mua ja kamalinta ja törkeintä on, että hän käytti "välineenä" pientä ihanaa alle vuosikasta tytärtäni!

Anopin puoleinen suku on tosi rentoa ja mukavaa, lukuunottamatta mieheni äitiä!

Joo ja kun kerrottiin hänelle että mennään naimisiin, oli anoppi >:( samantien soittanut ympäri Suomen kaikille tutuille ja ilmoittanut meidän juhlasta. Olisi kiva joskus itse kertoa omista asioista...

Ja mun tyttöön liittyvissä asioissa se prkl:n akka ;) ei yhtään kunnioita minun ja mieheni "päätöksiä" eli vaikka meillä kotona ei syödä tai juoda lapsen kanssa samoista astioista, on anoppi jatkuvasti työntämässä tytön suuhun omaa lusikkaansa tai LIMPPARIlasia!

En todellakaan halua anoppini reikiintyviä hampaita tytölleni, enkä opettaa niin pientä limpparin juontiin!

Mä olen niin kypsä siihen naiseen! Just päätin, ettei mulla olekaan anopin luokse mitään asiaa pariin viikkoon... Eikä tytöllä!  ;D

Link to comment
Share on other sites

Hih, miss silver-pink, mulla vähän samankaltaisia ongelmia anopin kanssa.. Tosin anoppi ei lykkää omaa lusikkaansa tyttäreni suuhun, mutta muuten on todella rasittava! Sanoo kyllä miten hommat pitäis tytön kanssa hoitaa ja kovasti kyllä tykkää halia ja pusutella tyttöä.. Mutta sitten kun pitäis OIKEASTI HOITAA sitä, niin sitten sanoo ei kiitos..! Todella rasittavaa!! Esim. kakkavaippaa ei suostu vaihtamaan ollenkaan. Tyttäremme on nyt 1v4kk ja esim. viime kesänä anoppini tokaisi, että HYI OLKOON kun kysyin, että haluatko vaihtaa vaipan. Ja jatkoi perään, että hän on vaippansa jo vaihdellut.. Ei aio kuulemma enää.. Pikkusen ottaa päähän! Eikä toi oo ainoo juttu.. Ja nyt näistä tulevista häistä sillä on kans mielipiteensä. Mä en halua itselleni kimppua, vaan se tulee olemaan jotain aivan muuta. Esim. kynttilälyhty tms., jota sitten kannan kädessäni astellessani alttarille. Häämme ovat talvella ja vihkiminen tapahtuu vanhassa tallissa, joten mielestäni tällainen viritelmä sopii paljon paremmin kuin imelä kukkakimppu. Muutenkaan häihimme ei tule ollankaan kukkia, pelkkiä kynttilöitä. Tämän olemme mieheni kanssa yhdessä päättäneet. Mutta anoppipa ei ajatuksesta pidä! Kyllä häissä kukkia pitää olla! Ja herran jumala kyllähän mun pitää kimppu heittää! AARGH! Mä vihaan yli kaiken kaikkia noita kliseitä! Anoppi ei sitä ymmärrä.. Pelottaa todella paljon miten se tosta vielä lisääntyy loppua kohden.. Tarjoaa kovasti myös omia VAALEANPUNAISIA helmiään mun kaulaani hääpäiväksi.!!   :-/ Ja mulla olis jo oman äitini helmet tiedossa.. Mielummin käytän niitä, niillä on mulle paljon enemmän tunnearvoa kuin anopin helmillä! Mutta jos tämänkin sanon, niin varmasti loukkaantuu.. Huoh..  :-/ Rasittaa..

Mutta onneks mies on aivan mahtava ja ymmärtää mun tuskaa  :)  :-X

Link to comment
Share on other sites

Niin, onneksi miehet on ihania, eivätkä tulleet äiteihinsä :D !  

Ei ole meilläkään anoppi vaihdellut vaippoja, eilen hänen siskonsa vaihtoi mielellään tytölle vaippoja, vaikka on itselläänkin mummotettava...

Mun anoppi ei onneksi ole neuvonut häiden järjestelyssä eikä varmasti osallistu mitenkään ( itse ei ole naimisissa eikä ymmärrä miksi jotku menee naimisiin... )  

Anoppi ei tykkää mistään, mitä muut tekee, vain hän tekemisensä on oikein. Itseään jaksaa ylistää ja aina pitäisi olla huomion keskipisteenä. Silloin kun itse olin vielä raskaana ja näin mieheni ihania sukulaisia ja he ihalivat ja kokeilivat mahaani, alkoi anoppi isoon ääneen puhumaan itsestään.

On kyllä onni, ettei anoppi todellakaan suunnittele meidän häitä, vaan oma IHANA äitini on kovasti apuna! Pelottaa vain, mitä anoppi keksii häissään suustaan päästellä... Tyyliin "ei tuo puku edes käy sulle" tms...

Mutta äitini neuvosta aion vältellä ko. henkilöä meidän perheen tärkeänä päivänä!

Voimia sinullekin Erya, talvihääsi kuullostavat ihanalta!

Link to comment
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.

Guest
Vastaa aiheeseen...

×   Olet liittänyt muotoiltua sisältöä.   Poista muitoilu

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

Ladataan...



×
×
  • Create New...