crissy

minä ort. mies ev.lut.. onko muita "eripareja":D

67 viestiä aiheessa

Aijaa... no siis mähän en tiedä ortodoksi häistä mitään ja mulle sanottiin ettei sais olla laahusta.. mutta siis kauanko se kruunun kantaja on siinä takana? siis koko seremonian vai vaan sen kierroksen ajan? Anteeks kun kyselen ihan tyhmiä.. :hysteric: hyvä sitten jos saisinkin sellasen hääpuvun ku haluan!! :-X

Voihan sinulla ola vaikka viisimetrinen laahus JOS nakitat kaasosi kiinitämään sen pukuusi jollain nepparisysteemillä (rannelenkki ei taida tulla kysymykseen koska muistaakseni tarvitset itse molempia käsiäsi, tai sitten joudut kikkailemaan). Kruunua kannatellaan pääsi päällä jonkin aikaa kun seisotte sulhasesi kanssa kaikoillaan pöydän ääressä ja sitten pöytä kierretään kolmesti ymäri ja kruununkantaja pitää kruunua pääsi päällä. Ja koska sen kruunun todella on tarkoitus olla pään päällä eikä muutama metri sen takana laahus tuossa kruunuosiossa on ihan oikeasti mahdoton yhdistelmä. Minun The Puhuni oli laahukseton ja silti kruununkantajalla valui hiki kun jännäsi ettei tallosi helmojani. Haasteellista hommaa, minunkaan helmani ei mitään marenkitylliä ollut, kaukana siitä mutta silti miehen kruununkannattelija pääsi helpommalla. Muissa osuuuksissa ortodoksista vihkimistä laahus ei tiellä ole. Joten jos saat helmasi koottua ylösniin että pystyt tanssimaan häävalssin/minä tahansa häätanssin, onnistuu tuo vihkiminen laahuksellisessaki puvussa. Kaason vaan täytyy tietää missä mennään ja olla valmiina hyökkäämään helmoihisi kiinni ajoissa girl_haha.gif.

Joku tuolla aiemmin puhui että olisi halunnut että isä saattaa kirkkoon. Minä itse olen ortodoksi, häämarsseista en niinkään välitä mutta ehdotoman tärkeää minulle oli se että isä minut kirkkoon saattoi. Ja niinpä saattoikin. Isän kanssa tultiin käsikynkkää ulko-ovesta kirkon etuosaan jossa sulhanen odotti sormuksenkantajan kanssa ja luovutti minut ennen tätä kihlausosiota miehelleni ja paineli sitten seisomaan omalle paikalleen. Harva ortodoksimenoin naimisiin menevä kai kirkollisin menoin menee kihloihin ennen häitä, me emme ainakaan. Joten ensin oli siis kihlaus kirkon etuosassa( siis lähempänä ulko-ovea) ja siitä sitten sulhasen kanssa siirryttiin avioliittoon vihkimisosuuteen. Itse olin tyytyväinen että sain tuon toiveeni isän kanssa kirkkoon saapumisesta toteutettua, vaikkei matka nyt pitkä ollutkaan mutta sitäkin merkityksekkäämpi. Tää on niin isin tyttögive_heart.gif .

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Nyt vasta tämän ketjun bongasin...

Meillä siis minä ortodoksi ja sulho luterilainen. Minä olen aina halunnut ort.vihkimisen ja onneksi tämä sulholle kävi. (Harkinnassa on kyllä myös käydä siunaus luterilaisessakin kirkossa "suorittamassa", mutta ei ole sulholle kuitenkaan ihan välttämätön.)

Laahuksesta sen verran vielä, että ei en ole missään törmänny sellaisen olevan kiellettyä, mutta käytännönkannalta on helpompaa, ettei laahusta ole. Tai sitten tosiaan se pitää kikkailla jotenkin pukuun kiinni. Eli jos itse löydän the täydellisen puvun laahuksella, niin sitten kikkaillaan. :girl_wink:

Minua jännittää kyllä ihan hirmuisesti että miten kaikki sujuu kun en mä ole koskaan nähnyt livenä ort. häitä.. niin kaikki on ihan uutta ja outoa.

Kannattaa kysyä seurakunnasta olisiko joku kerta mahdollista mennä seuraamaan ortodoksi vihkimistä. Joissakin seurakunnissa myös järjestetään ns. infoilta kerran vuoteen, jossa läpikäydään ort.häiden "kaava". Mä en kanssa ole koskaan ollut ort.häissä silleen, että muistaisin niistä jotakin, joten ajattelin kesällä tiedustella juuri, voisiko joitakin häitä mennä seuraamaan. (Esim. Uspenkissa kun niitä turistejakin saattaa pyöriä niin paljon, niin ehkä yksi pieni utelias lisää ei enää siinä tunnu.. Olen ehkä hieman rontti.. :grin: )

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

me myös eripari ja suunnitteilla ortodoksinen vihkiminen. Mies (ort.) ollut jo naimisissa, vaikuttaako se paljonkin kaavaan?

Kummassa kädessä olette sormuksia sitten pitäneet?

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Täällä myös eripari, minä luterilainen ja mies ortodoksi. Meidät vihitään luterilaisessa, koska emme kumpikaan pidä tulevan vihkikaupunkimme ortodoksikirkosta. <_< Ja kirkolla on erityisesti minulle väliä.. Mutta tuollainen ratkaisu, että saisimme sinne kirkkoon myös ortodoksipapin tekemään siunauksen, voisikin olla tosi hyvä! Pitää selvitellä sitä. :)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Meillä minä ev.lut. ja mies ortodoksi. Minulle oli tärkeää saada se "tahdotko vai etkö tahdo"-kohta, ja koska sitä ei niin selvästi ortodoksikaavassa tule niin vihkiminen tehtiin minun kaavalla. Ev.lut. kaava päättyi avioliiton vahvistamiseen ja sitten ortodoksipappi siunasi. Kokonaisuus kesti välimusiikkeineen n.35 minuuttia, yhtään virttä ei tullut. Toimitus oli ihanasti hiukan tavallisesta poikkeava, ja vieraat arvostivat kovasti sitä, että molempien pappi oli paikalla ja molempien uskonnon osuus oli mukana. Oli vieraille (kuten myös meillekin) sitä paitsi mielenkiintoista molempien seurata mitä seuraavaksi tapahtuu, kun ei toistemme uskonnon mukaisissa häissä ole kovin monesti oltu :grin:

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Meillä minä ort. ja mies. ev.lut. Häät pidettiin or. kirkossa. Isäni saattoi minut kirkon ulkopuolelta siihen kirkon alkuosaan, koska hän on ev.lut, joten ajattelin että se olisi hänelle hieno juttu, kun sai kuitenkin saattaa tyttärensä "alttarille". Minulla ei ollut laahusta mekossa, joten kruununkantajalla ei ollut ongelmia sen kanssa, mutta hän kuitenkin varmuuden vuoksi käveli hieman kauempana :) Minulla on ns. luterilaisen perinteen mukaan kihlasormus vasemmassa nimettömässä, ja ortodoksisen perinteen mukaan kihlasormus oikeassa nimettömässä, miehellä vain yksi sormus vasemmassa. Pappi sanoi, että itse voimme valita, mihin sormeen halutaan sormukset. Vieraat olivat pääosin luterilaisia, mutta sanoivat, että heistä oli mukavaa, kun hääpari oli siinä lähellä heitä, ja he näkivät meidät myös edestäpäin eikä vain takavinkkelistä ;) kehuivat tilaisuutta myös oikein lämminhenkiseksi ja juhlavaksi.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Meillä minä ortodoksi ja mies ev.lut. Alusta asti ollut selvää että ortodoksisessa kirkossa mennään naimisiin ja kun täällä meillä päin oleva kirkko on niin kaunis ja suuri :girl_smile:

Kihlasormusta pidän oikeassa nimettömässä ja samaan paikkaan laitan myös vihkisormuksen, mies pitää kihlasormustaan vasemmassa nimettömässä.

Haluaisin että isä saattaa minut kirkkoon sekä haluan myös jonkunlaisen laahuksen pukuun (en mitään kauhean pitkää), onpahan kruununkantajalla jotain tekemistä kun saa varoa pukua :girl_wink:

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

me myös eripari ja suunnitteilla ortodoksinen vihkiminen. Mies (ort.) ollut jo naimisissa, vaikuttaako se paljonkin kaavaan?

Kummassa kädessä olette sormuksia sitten pitäneet?

Minä ortodoksi, mies ev.lut, minä pidän vasemmassa kädessä sormusta kun olen siihen tottunut, hän oikeassa kun mursi vasemman sormensa eikä sormus siihen mahdu. Muuten molemmilla olisi vasemmassa.

Jos miehesi on jo ollut naimisissa se kaava käsittääkseni muuttuu melko paljon. Kruunausta ei kai tehdä, ja muutenkin toimitus on lyhyempi. Enemmänkin siunauksen tyyppinen juttu käsittääkseni. En varmaksi tiedä, mutta kaava on tosiaankin erilainen kuin jos menisi ekaa kertaa naimisiin. Kannattaa tiedustella papilta tarkasti millainen seremonia sitten on.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Minulla puvussa on laahus, mutta siihen tulee kiinnityslenkki, että saa nostettua ylös jottei morsian ja kruununkantaja kompuroi kiertässä.

Minulla on tällä hetkellä ns. varsinainen nvihkisormus vasemmassa kädessä (eli se joka miehen kanssa hankittiin) ja oikeassa on ns. muistosormus eli äitini vanha vihkisormus. Mietinnässä on vaihdanko vielä paikkoja, ja kumpaan vihki tulee. Vai hankinko jopa molempiin, kun suvussa kulkevia sormuksia olisi myös..

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

me myös eripari ja suunnitteilla ortodoksinen vihkiminen. Mies (ort.) ollut jo naimisissa, vaikuttaako se paljonkin kaavaan?

Kummassa kädessä olette sormuksia sitten pitäneet?

Minä ortodoksi, mies ev.lut, minä pidän vasemmassa kädessä sormusta kun olen siihen tottunut, hän oikeassa kun mursi vasemman sormensa eikä sormus siihen mahdu. Muuten molemmilla olisi vasemmassa.

Jos miehesi on jo ollut naimisissa se kaava käsittääkseni muuttuu melko paljon. Kruunausta ei kai tehdä, ja muutenkin toimitus on lyhyempi. Enemmänkin siunauksen tyyppinen juttu käsittääkseni. En varmaksi tiedä, mutta kaava on tosiaankin erilainen kuin jos menisi ekaa kertaa naimisiin. Kannattaa tiedustella papilta tarkasti millainen seremonia sitten on.

Eikunsiis. Kruunaus käsittääkseni siis tehdään, mutta muuten toimitus on lyhyempi ja vähemmän juhlallinen.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Meillä minä olen ortodoksi ja sulho ev.lut. Menemme naimisiin ort. kirkossa. Tulee pieni laahus, mutta eiköhän se kruununkantokin siinä mene. Me aiomme molemmat pitää sormuksia oikeassa nimettömässä. Meillä ei ole kihlasormuksia erikseen koska hääpäivän sopiminen on jo riittävä merkki kihlauksesta, panostetaan sitten enempi vihkisormuksiin.

Pitänee etsiä joku huivi peittämään olkapäitä kirkossa, en tosin tiedä vielä vaaditaanko sitä, mutta taitaa olla parempi niin.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Menee nyt hieman OT....

^ Riippuu ilmeisesti hieman vihkivästä papista, että mikä hänen suhtautumisensa on "paljaisiin olkapäihin" kirkossa.

(mulla vain tilanne on siten, että äiti ei päästäisi mua vihelle, ellei olkapaat ole peitettynä.. :girl_haha: Eli vaikka huntu tulee, niin siitäkin huolimatta jonkilainen bolero olisi hankittava)

Muokattu: , käyttäjä: iialiia

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

^Joo, kyseessä on ekumeeninen Porvoon sopimus. Porvoon kirkkoyhteisöön kuuluvat Pohjoismaiden ja Baltian luterilaiset kirkot ja Britannian ja Irlannin anglikaaniset kirkot. Näiden kirkkojen välillä toimii lähes täydellinen kirkollinen yhteys;  jäsenet voivat osallistua näiden kaikkien kirkkojen toimintaan täysivaltaisina jäseninä ja kirkkojen papit ja piispat voivat toimia vastavuoroisesti toistensa kirkoissa. Eli ei koske vain vihkimisiä vaan on koko kirkollista elämää koskeva :)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Juuh, täälläkin eriparisia. Tosin vähän enemmän kuin suurimmalla osalla, mies on luterilainen ja itse olen wicca... Lähinnä luterilaisella kaavalla mennään, mutta itse haluan ainakin kättenliittämisen osaksi seremoniaa. Toki joku miekka ja malja -rituaalikin olisi kiva, mutta saa nyt nähdä onko liian häröilyä miehen mielestä :D Itseäni ei onneksi haittaa luterilainen vihkiminen, pohjimmiltaan samana kaikki uskonnot kuitenkin näen. Ongelma sen sijaan on siinä, että meitä ei taideta suostua ihan vihkimään kirkossa kun en kirkkoon enää kuulu, vaan kyseessä olisi pelkkä siunaaminen? Mies taas haluaisi kovasti nimenomaan vihkimisen, ei siunaamista. Saa nähdä mitä tehdään, pitääkö sitä liittyä siksi aikaa kirkkoon (tekopyhää, tiedän) vai miten tehdään...

 

Mutta kommentoidakseni vielä, kuulostaa kivalta nuo suunnitelmat luterilaisen ja ortodoksisen perinteen yhdistelystä. Tärkeää kuitenkin on kunnioittaa molempien uskoa, iso osa elämää :)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Eriparisia täälläkin, minä evlut ja mies Vapaakirkosta.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Täälläkin ortodoksi morsian ja mies luterilainen. Mennään Uspenskissa naimisiin, eli ortodoksisin menoin. En hirveästi edes harkinnut mitään muuta :D Kyllähän osa ortodoksisen vihkikaavan asioista on tullut miehelle yllätyksenä/shokkina, kun olen niistä kertoillut, mutta aika hyvin hän on ne kuitenkin ottanut.

 

Ensin mies ehdotteli sekä ortodoksista että luterilaista vihkimistä. Itse en silloin tiennyt miten se onnistuisi, joten en ihan hellinnyt. Jos mies olisi ollut erittäin vakavissaan asian suhteen olisin voinut suostuakin :D Lopulta kuitenkin mies totesi että käy ne ortodoksisetkin menot, kun ei hän ole mitään uskovaista tyyppiä muutenkaan (harkinnut kirkosta eroamista).

 

Olen jo muutaman kerran vienyt miehen ortodoksiseen kirkkoon, jouluisin ja pääsiäisenä. Ensimmäinen kerta oli kyllä varmasti kulttuurishokki, mutta nyt taitaa olla jo aika tottunut menoon :D Mielestäni on tärkeää kunnioittaa molempien vakaumuksia, ja sen takia olen odottanut miehekkäältä avointa suhtautumista uskontooni :)

Muokattu: , käyttäjä: Angelycon

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Luo uusi käyttäjätili tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään