"No nyt kun menette naimisiin, niin milloin tulee vauva?"

[Fröken Strand]

Olen kurkkuani myöten täynnä ihmisten utelua siitä, milloin meille tulee vauva. Ja senhän siis pitää tulla heti, kun kerran olemme menossa naimisiin. Naimisiin meno muutenkin kuulemma herättää epäilyksen, että minä olisin jo nyt raskaana.

Varmaankaan eivät tarkoita pahaa, mutta mielestäni kyseessä on NIIIIIIN yksityisasia kuin vain voi olla. Mitä jos vaikka kärsisimme lapsettomuudesta?

Haluamme kyllä joskus aikanaan lapsen (emme siis lapsia), mutta mielestäni ajankohta on meidän oma asiamme eikä missään nimessä kuulu muille. Erityisen pettynyt olin, kun äitini alkoi kysellä lapsesta. Kuulemma ei ole mitään syytä odotella turhan takia....

Aaaaargh!

Ovatko muut törmänneet samaan ongelmaan?

[-norppa-]

kyllähän sitä ihmiset kyselee aina välillä.. mutta minä en halua lapsia, niin aina saa selitellä et miksi en jne rasittavaa..

[mumreli]

Juuh, olen törmännyt samaan ja täällä kärsitään lapsettomuudesta, joten ei ole todellakaan kivaa... Kaasoni häissä oli viime vuonna yhtenä ohjelmanumerona että anoppien(työskentelevät molemmat lasten kanssa) piti antaa lasten kasvatus ohjeita morsiusparille. Eli omille kaasoille olen antanut ehdottoman kiellon ettei mitään lapsiin viittaavaa ohjelmistoa esitetä, jollei sitten plussaa tule sitä ennen...

Inhottavimpia on ne tilanteet kun kysytään vitsillä täydessä kahvipöydässä(on tapahtunut 2 kertaa), että millonkas teille tulee vai joko on tulossa, kun häitä järkkäätte... Toisaalta oma mössi kun niin harva tietää yrityksestä, mutta eipä tuota halua rueta kauheasti toitottmaan kaan. Eli kauhulla odotan itse häitä, kun jokainen suvusta varmaan tulee kyselemään että koskas...

[Clematis]

Itse en ole koskaan halunnut lapsia ja lähes tulkoon kaikki läheiseni sen tietävätkin. Lapsiasia ei ole ollut koskaan aiemmin ongelma, mutta nyt kihlauduttuani olen muutamaan kertaan saanut kuulla todella ikäviä kommentteja lapsikysymykseen liittyen. Kyse ei ole edes siitä, että udeltaisiin milloin lapsia tulee, vaan minulle on todettu useammin kuin kerran, että minun täytyy tehdä lapsi miehelleni. On äärimmäisen loukkaavaa kuulla epäilyjä siitä, että mieheni jättää minut ellen tee lapsia.

[Wilma83]

Minun kaaso kysy tässä yks päivä minulta, että onko meille tulossa lapsi, kun niin kiireellä mennään naimisiin

Ostimme juuri talon ja meillä häät aikaistu tämän vuoden elokuuhuun, mutta se ei nyt varmaan silti tarkoita että meille olisi lapsia tulossa Ja ei me minusta mitenkään kiireella edes mennä naimisiin

Mutta tuo luulo on monella, että kun naimisiin mennään niin kohta oletetaan että ne alkaa lapsia "tekemään". Tai sitten jos ollaan naimisiin menossa niin heti epäillään että onko raskaana.

Ihan kuin naimisiin ei voisi muista syistä mennä kun että lapsi on tuloillaan tai ennen lapsen syntymää on päästävä vihille. Tai noin ainakin osa minun miehen sukulaista ajattelee

Saa nähdä mitä anoppi ym. sanoo kun kuulee meidän uusista hääsuunnitelmista

[Ariam]

Onneksi kukaan minun sukulaisista ei uskalla minua vauvat mielessä lähestyä. Tosin minä olen ollut raskaana yli kaksi vuotta, jos työkavereitteni juttuja on uskomista... Ja jos eivät veikkaile suoraan vyötäröäni silmillään mittaillen, niin sitten saan kuulla kuinka monta mukulaa kenelläkin on ollut minun ikäisenä.

Pikkujouluissa räjähdin lopullisesti, kun minulta haettiin viinilasi pois, koska olen raskaana... Mutta kun en ole, en yritä olla, ja vaikka yrittäisinkin, niin heille en sitä ensimmäisenä kertoisi, sillä kaikille ei tuo lisääntyminen ole itsestäänselvyys. Ja auta armias kun joskus viiden vuoden päästä olisinkin raskaana, niin johan käytäviltä kaikuu: "mä tiesin ton!"

[Cartsa]

Olen törmännyt sellaiseen että ihmiset jotka saavat/ovat saaneet lapsen juuri tiedustelevat "nooh, koskas teille tulee vauva?" tai jotka menevät naimisiin "koskas teillä vietetään häitä?"

Ihan kuin sen pitäisi olla tarttuvaa??

[Linni]

^^

Mä myönnän kyllä syyllistyväni tohon uteluun. Kyselen kavereilta, jotka on kihloissa hääsuunnitelmista.

Häiden jälkeen meillä kyllä varmaan jätetään tuo ehkäisy pois, jos nyt ei mitään järisyttävää tapahdu. En kyllä silti ole mielissäni näistä mahdollisista tulevista kyselyistä lasten suhteen. Entäs jos kaikki ei sitten onnistukkaan niinku oppikirjassa..

Etukäteen ei tosin kannata murehtia. Jospa meidän lähipiiri ja tuttavat olisivat tässä suhteessa fiksuja. Taitaa olla kyllä turha toivo

[Gemma]

Kyllä mun mielestä kihloissa olevilta voi kysellä hääsuunnitelmista, jos ovat läheisiä. Joltain puolitutulta en kauheasti kysele, jos en odottele kutsua, ettei ne ahdistu et kaikki maailman tyypit on kutsumassa itseään niiden häihin. Jos ne kihlatut noista uteluista tuskastuvat, niin voi heittää lisäkysymykseksi, että miksi ovat sitten edes kihloissa.

Muille uteluille ei kiitos! Lapsikyselyyn voi aina vastata, että kyllä me haluttais lapsia, mutta ei pysty, kun se tekemisprosessi on niin vastenmielinen! Mummoilta kahvit nenästä!

[iloinen]

Yksi miehen kaveri oli mieheltä udellut onko meille tulossa vauva kun näin nuorena mennään naimisiin (minä 22, mies 24). Ja ei siis ole. Vihjailu varmasti yltyy sitten kun on naimisiin asti ehditty. Olen myös saanut kuulla uteluita tyyliin "eihän teille vaan oo tulossa vauvaa" joiltain kavereiltani.

Toiveissa olisi kyllä vauva, mutta ei siitä viitsisi kaikille alkaa avautumaan, kun sitten saisi kavereitten taholta kuunnella kauhisteluja siitä kuinka ollaan vielä niin nuoria, opinnot kesken, asutaan vuokralla, rahat ei tuu riittämään ymsymsyms. Ja sitten tiettyjen sukulaisten ja tuttavien (joilla itsellä on lapsia) mielestänyt on sen vauvan hyvä tulla nyt kun molemmat voi ottaa paussia opiskeluista, koska työelämä ei jousta samalla tavalla kuin opiskelijaelämä.

Eli damned if you do, damned if you don't, aina on joku jolle lapsen saaminen/saamatta jättäminen on kauhistus... Eipä tuosta siis kannata niin kovasti painetta ottaa.

Sitäpaitsi itsekin varmasti ärsytän ihmisiä omilla uteluillani.. Olen syyllstynyt esim. edellä mainittuun "jokos tekin pian meette kihloihin/naimisiin"-uteluun samoin kuin "eiks teille jo pian tuu vauvaa"-tivaamiseen... Eli mun ei oo hyvä valittaa kun ite oon kuitenkin ihan samanlainen. Paha tapa josta tarttis kyllä opetella pois. Ymmärrän hyvin niitten ärsytyksen, jotka ei itse tuota utelua harrasta, mutta joutuvat sen kohteeksi.

[Guest flower-]

Mun mielestä on paljon hyväksyttävämpää kysellä kihlaparilta hääajankohdasta kuin lapsisuunnitelmista. Tämä siksi, että kihlausta tuppaavat väistämättä seuraamaan häät (jos on "oikeasta" kihlauksesta kyse). Lapsiasiaan taas ei välttämättä itse voi vaikuttaa vaikka haluaisikin, ja lasten saanti ei todellakaan ole pelkkä järjestelykysymys, mitä häistä taas voisi sanoa. Lastensaanti on mielestäni myös tosi henkilökohtainen asia ja joillekin myös hyvin kipeä ja arka aihe (ihme, ettei vieläkään ilmeisesti ymmärretä, että lapsettomuus voi koskettaa myös nuoria ihmisiä). Itse en pahastunut yhtään hääkyselyistä kihlautumisen jälkeen, mutta muutaman kerran vauvauteluihin olen melko napakasti vastannut. Ja on auttanut.

[kasander]

Meillä on jo yksi lapsi, joka ehti siis ennen häitä. Mutta tässä odottelen vaan tulevaa hääpäivää ja uteluita että milloinkas tytölle tulee sisko tai veli...

Ei nuo utelut lopu koskaan, aina pääsee uudelle kierrokselle: "Aiotteko tehdä kolmannen", "ettekai aio tehdä enää neljättä", "kyllä teidän pitää vielä yrittää sitä siskoa noille kahdelle pojalle"....jne jne... Kyllä ne ihmiset keksii...

[Guest Anna-Elina]

Uskon, että lapsiasioista utelevat (puoli)tutut tekevät sen täysin silkkaa ajattelemattomuuttaan. Jos normaalijärjellä varustettu ihminen hieman ajattelee asiaa, niin uskoisin monen jo hetken mietittyään saavan edes jonkinlaisen käsityksen siitä, ettei asiaa loppujen lopuksi olekaan niin korrektia ja kohteliasta kysellä.

Itse olen varsinkin viime aikoina ihan tietoisesti ottanut sen linjan, etten utele kenenkään perhepoliittisista suunnitelmista, jollei asianomainen itse ota asiaa puheeksi ja/tai vaikuta halukkaalta siitä puhumaan. Nyt kun itsekin on jo jonkin aikaa ollut ikänsä ja joiltain osin elämäntilanteenkin puolesta ns. lapsensaantikelpoinen, tietää, miten kiusallisia kaiken maailman piikittelyt asiaan liittyen ovat. Täysin eri asia on, jos vaikka hyvä ystävä tai muu läheinen ihan asiallisesti kysyisi jotain asiaan liittyen kahden kesken. Puolituttujen kyselyt taikka isohkossa joukossa tällaisen takia huomion kohteeksi joutuminen ovat kuitenkin aika lailla yksityisasioiden puolelle astumista, jonka kohteeksi joutumista en nyt suoranaisesti hingu.

Aloittajan varsinaiseen kysymykseen naimisiinmenon ja lapsiuteluiden yhteydestä: olen aiemminkin kuullut ihmisten tuskastuneen uteluihin lapsista heti kun naimisiinmeno koittaa ja sen vuoksi en tällaisia kysymyksiä itse ole kenellekään halunnut esittää. Jos tiedän vasta naimisiin menneen parin, saatan joskus ääneen mietiskellä asiaa esimerkiksi ollessani kahden avokkini kanssa kotona, mutta en koskaan isossa porukassa tms. En halua olla se sadas, joka esittää sen saman raivostuttavan kysymyksen tuoreelle avioparille, mutta en pidä sitä minään varsinaisena selän takana puhumisenakaan, jos kahden kesken siitä jonkun toisen kanssa positiivisessa hengessä joskus rupattelen.

[Chandalina]

Mun mielestäni lapset on luonnollinen osa elämää - ei sillä tavalla, että kaikkien tulisi niitä haluta tai että kaikki niitä ilman muuta saa. Mutta yhtä lailla kuin voi kysyä ihmisten suunnitelmista muutenkin, niin voi mun mielestäni kysyä lapsistakin. Se on sitten eri asia, kuinka sitä kysyy.

"Milloinkas teille tulee vauva?"

"Jokos olet raskaana?"

"Kai te nyt pian teette siskon tai veljen kaveriksi ensimmäiselle?"

"Ette kai te nyt enää lisää tee?"

Edellä mainitut kysymykset sisältävät voimakkaita oletuksia ja arvotuksia, miten kysyjän mielestä asioiden pitäisi olla tai mennä. Ei ihme, että ärsyttää, jos kysymyksen kohde ajattelee asiasta aivan eri tavalla tai aihe on muuten arka.

Kuitenkin mun mielestäni pitäisi voida ainakin lähimmiltä ihmisiltä kysyä neutraalisti heidän mielipidettään ja suhtautumistaan tällaisiin asioihin. "Haluatko lapsia?" "Onko teillä suunnitelmissa hankkia lapsia?"

Jälkimmäisen esimerkin "hankkia" varmasti taas kalskahtaa jonkun korvaan, varsinkin jos on itsellä tai lähipiirissä hankaluuksia saada lapsia. Vaikeaksi menee, jos ihan jokaista sanaa pitää varoa. Ei aiheesta tarvitse tabua tehdä, kun lisääntyminen ja suvunjatkaminen todellakin on luonnollinen osa elämän kiertokulkua. Lapset koskettavat muidenkin elämää kuin vain sen, joka lapsen saa. Siksi aihetta ei voi mielestäni verrata esim. seksiin, joka yleensä on kahdenvälinen yksityisasia (ja toisaalta, seksistäkin voi jutella ainakin yleisellä tasolla tietyssä seurassa).

Mielestäni siis ei pidä olettaa, että kaikki haluavat lapsia, eikä että kaikki niitä saavat. Nämä huomioonottaen tulisi kuitenkin voida keskustella aiheesta.

[shrek^]

mua kans ärsyttää tää juttu välillä aivan älyttömästi... Meillä se ketju on mennyt näin... Kun menimme kihloihin, niin jo kohta kyseltiin, että koskas häät? Kun hankimme vuosi sitten koiran, niin kyseltiin vauvakuumeesta ja koskas vauvoje tulee, kun kora on vauvan korvike, kuulemma... No nyt sitten kun olemme menossa naimisiin niin nuo vauva utelut vaan pahenevat....

Ensinnäkään kun en pahemmin ainankaan vielä pidä lapsista ja olen vasta 22, naimisiin mennessämme 23. Lapsi ei sovi suunnitelmiini seuraavaan kuuteen vuoteen ainankaan. Muutakin olisi haaveissa, kuin kakkavaipan vaihto ja koliikki itkut... Eikä nuo perhe lomatkaan puuhamaassa ja muumimaailmassa oikein nappaa.

Oli pakko päästä avautumaan aiheesta....

[Angua]

Minua myös häiritsee nuo vauvakyselyt ja vihjailut, että taitaa olla pulla uunissa, kun naimisiin menette.

Olemme molemmat "vapaaehtoisesti lapsettomia", joten inhottavaa alkaa selvittämään, että miksi on näin. Miksi kasvisruokavalio niellään tuosta vain, mutta ei tällaista suuntautuneisuutta?

EI NAIMISIINMENO OLE KAIKILLA MERKKI SIITÄ, ETTÄ ENSIMMÄINEN LAPSI ON MAHD. KESKONEN!

[Guest flower-]

EI NAIMISIINMENO OLE KAIKILLA MERKKI SIITÄ, ETTÄ ENSIMMÄINEN LAPSI ON MAHD. KESKONEN!

Hmm, mitä tarkoitit tällä? En ihan tainnut ymmärtää

[Guest Vieras]

Eiköhän tuolla keskosella tarkoitettu sitä, että vauva on pantu alulle jo ennen häitä ja kun vauva sitten luonnollisesti syntyy ennen kuin 9 kk on kulunut häistä, niin lapsi on "keskonen".

[-Ria]

Onhan näitä uteluita, pahemmilta olen kyllä välttynyt vaikka ikääkin on "jo" 27. Saa nähdä miten käy työhaastatteluissa, joihin toivon mukana pääsen valmistuttuani juuri ennen häitä - kuinka väistää se laiton kysymys jotenkin fiksusti? Keskustelen kyllä lastenhankintasuunnitelmista mielelläni ystävieni kanssa, mutta vain siinä tapauksessa, että minä vapaaehtoisesti aloitan keskustelun. Ystäväpiirissä on valitettavasti näitä jankkaajiakin, jotka ovat itse saaneet lapsen vähän aiemmin kuin muut ja ovat sitten patistelleet kaikkia lapsentekoon. Taisi tulla vähän yksinäistä kun lapsettomat parit pääsee vähän eri tavalla juhlimaan. Kauhulla kuitenkin odotan häiden jälkeistä aikaa ja juhlimisia; minä kun en lasiin sylje ja toisaalta joskus olen ihan vapaaehtoisesti kuskinakin. Sitä alkoholin kanssa käyttäytymistä kytätään ihan varmasti ja jos ei sanota niin sitten muikistellaan muka tietävinä - mua ärsyttää jo nyt etukäteen. Itse en koskaan kysy keneltäkään lasten hankkimisesta, olen äidiltä kuullut useasti kuinka kipeää se tekee kun ei niitä vauvoja tullutkaan siinä ajassa kuin itse olisi halunnut tai suku painostanut ja ihmiset vaan möläyttelee tai jopa ilkeilee tahallaan.

[Guest Morsian__08]

Voi vitsi, mä en kyllä ymmärrä miks lapsi yhdistetään aina automaattisesti häihin. Itse mä haluan ainakin naimisiin ennen lasten saamista ja nauttia päivästämme kaksin sulhon kanssa. Lapset sen jälkeen. Tuo utelu lapsista ärsyttää muakin. Ihan kun ainut syy naimisiinmenolle olisi lapsen hankinta, ei suinkaan parin välinen rakkaus ja sitoutuminen toisiinsa.

[Piia]

Minulle tuli kanssa vähän paha mieli ja kiukku kun muutama kaveri heti häistä kuulessaan kysyi onko lapsi jo tulossa tai suunnitteilla . Kumpikaan tuttavistani ei todellakaan tarkoittanut varmaan pahalla, mutta muutenkin joskus tuntuu että vyötärönseutua tuijotellaan ja arvuutellaan koska olen raskaana. Meillä vielä varmaan vaikutti se että menimme kihloihin 10 vuoden seurustelun jalkeen ja häät ovat reilun vuoden päästä kihlauksesta joten ihmisistä tuntuu että menemme "pian" naimisiin vaikka yhteisiä vuosia on takana jo useita. Aiomme ehkä joskus hankkia lapsia, mutta niiden aika ei ole todellakaan vielä. Odotan tosiaan vaan häiden jälkeen kuinka paljon ihmiset alkavat kyselemään.

[marisavo]

no onneksi meillä vain harvat kysyvät tuota lapsen tuloa..mutta taas toisaalta,kun kukaan ei tiedä meidän menevän naimisiinkaan tänä vuonna, he saavat tietää vasta sitten kun lähetämme kutsukortit menemään..mutta uskon kyllä, että häitten jälkeen alkaa kyselyitä sitten tulla.

mutta eikö ne itse muista, miten inhottavaa se on, kun ruvetaan kyselemään, milloin niitä lapsia on teille tulossa. sehän olis melkein sama asia, kun kyselisit joltain että millos viimeks teillä on harrastettu seksiä!ihan yhtä henkilökohtainen kysymys!

en ole vielä miettinyt, kuinka vastaiulen sitten niihin tuleviin kysymyksiin, mutta täytyisi miettiä jokin sopiva niin että kysyjä iotse menisi ihan noloksi!

JOTEN JOS TEILLÄ OLISI HYVIÄ VASTAUS ESIMERKKEJÄ, LAITTAKAA IHMEESSÄ TÄNNEPÄIN TULEMAAN!!

[Fröken Strand]

Saa nähdä miten käy työhaastatteluissa, joihin toivon mukana pääsen valmistuttuani juuri ennen häitä - kuinka väistää se laiton kysymys jotenkin fiksusti?

No, yleensä tuo laiton kysymys esitetään jotenkin seuraavasti: "Missä näet itsesi 1/5/10 vuoden päästä?" (Vuosimäärä työnhakijasta riippuen)

Ja sitten odotetaan, onko vastauksena "lasten kanssa hiekkalaatikolla" vai "uraputkessa". Näin hyvin karrikoidusti siis. Harvemmin kysyvät sentään suoraan, että "aiotko hankkia lapsia lähiaikoina". Työhaastattelussa ei ehkä ole kovin järkevää tuoda esille perheasioitaan - onko lapsia, ovatko ne suunnitelmissa, onko naimisissa vai mitä. Eli ei itse anna mahdollisuutta haastattelijalle päästä puhumaan lapsiasiasta. Puhuu siitä, mitä asia koskeekin - ELI TYÖT!

[Guest dulcet]

^ Mun ystävä vastasi kysyttäessä, ettei voi saada lapsia. Vakipaikka annettiin hänelle, ja sitten kun tuli raskaaksi, sanoi, että Voi, mikä ihme meitä kohtasi.

Toisaalta ymmärrän työnantajan/yrittäjän kannalta tämän utelun. Kalliiksihan ne äitiyslomat tulee. Ja yhteiskunnallisella tasollahan se vika on, kun oletetaan automaattisesti, että äidit saavat lapsia, eivät isät.

Varsinaiseen aiheeseen sitten...

Multa on kysytty lapsista, ja itse olen kysynyt myös. Miksi aiheesta täytyy tehdä tabu, josta ei voisi puhua? Tietenkään en menisi vieraammalta ihmiselta utelemaan, mutta esim. ystäviltäni voin kysyä. Samoin voin vastata heille loukkaantumatta. Ihan luonnollistahan se on, että ihmiset menevät naimisiin ja saavat lapsia.

Ne vanhojen tätien utelut ovat ihan oma lukunsa, ja musta tuntuu, että siinä vaiheessa on turha puhua ehkäisystä tai urasta. Varmasti rasittavaa, jos Aili-täti jatkuvasti aiheesta jankkaa tai tuijottelee vatsaa.

Ja täytyy kai lisätä tähänkin se, että tiedän, etteivät kaikki voi saada lapsia, ja toiset eivät haluaisikaan. Mutta eikö olisi kaikkien kannalta parasta, jos näistäkin asioista voisi lähimpien kesken puhua loukkaantumatta tai vaivantumatta?

Edit. Parit typot.

Edited January 23, 2008 by dulcet

[Guest Vieras_heiska28_*]

Tuttu kysymys! itseltäni on meneen kertaan kysytty tuota, että koskas teille tulee lapsia, jo usean vuoden ajan. Kysymys on todella loukkaava, vaikka kysyjä ei sillä mitään pahaa tarkoittaisikaan. Lähes tulkoon kaikilla kavereilla on lapsia ja kyllä ihmetellään miksi meillä ei niitä ole! Ja nyt kun olemme menossa naimisiin, niin johan on jo kuultu että, onko lapisa tulossa kun naimisiin menette, ja eiköhän tota häissä taas kuule! Ja sukulaiset on niitä pahimpia kyselijöitä varsikin ne vanhimmat. Enhän minäkään niiltä kysele et jokos oot arkun käyny valitsemassa?