"No nyt kun menette naimisiin, niin milloin tulee vauva?"

[perlina]

Vielä lisäyksenä tähän kyselemiseen, minulle esitetään LÄHES POIKKEUKSETTA omaan toteamukseeni etten lapsia halua saada ja etten niistä erityisemmin pidä, lisäkysymys; "Miten niin et pidä? Olethan sinäkin joskus ollut lapsi?"

ARGGHHH!! miten se liittyy yhtään mihinkään!!!??

[Naz]

Tää on varmaan mun mielestä yks ärsyttävimpiä juttuja mitä olla voi!! Mä todella toivon, että kukaan ei tule meille tätä kysymystä häissämme esittämään. Muuten voi olla, että morsian tempaisee näköön.

Meille tulee lapsia ehkä, joskus, mutta ei todellakaan vielä lähivuosina.

[Mörri]

Viimeksi tänään kaveri kysyi, että olenko raskaana, kun kerroin tulevista häistä...*huokaus*

muoks. ja siis en ole..enkä toivottavasti ole pariin vuoteen, ensin opinnot alta, niin jospa sitten..vielä on iänkin puolesta aikaa..mutta miksi se meidän naimisiin meno pitäisi liittyä vauvoihin?? Eikö naimisiin voi mennä ihan vaan siksi, että haluaa??

Edited March 18, 2009 by Mörri

[Naz]

miksi se meidän naimisiin meno pitäisi liittyä vauvoihin?? Eikö naimisiin voi mennä ihan vaan siksi, että haluaa??

Aivan!!!!

[Kartio]

^ Niinpä. Jotenkin on sellainen olo, että kaikki, jotka ei tunne meitä todella hyvin, on sitä mieltä, että ollaan jotenkin kamalalla kiireellä menossa naimisiin ja ettei koko touhussa olisi mitään pointtia. En oikein ymmärrä. Ollaan neljä ja puoli vuotta oltu yhdessä enkä oikein usko, että kymmenessä tulisi tämän varmemmaksi siitä, että tahdotaan naimisiin. Jotenkin tuntuu, että nykyisin pitäisi olla se kymmenen vuotta yhdessä ja hankkia lapset ja talolaina ja sen jälkeen jotenkin sinetöidä suhde avioliitolla. Tai sitten juri niin, että naimisiin mennään ekan lapsen odotusaikana, että lapsi syntyy avioliittoon. Miksei vaan saisi mennä naimisiin sen takia, että rakastaa toista ja tahtoo olla loppu elämän yhdessä?

[Guest Nanam]

Jotenkin tuntuu, että nykyisin pitäisi olla se kymmenen vuotta yhdessä ja hankkia lapset ja talolaina ja sen jälkeen jotenkin sinetöidä suhde avioliitolla. Tai sitten juri niin, että naimisiin mennään ekan lapsen odotusaikana, että lapsi syntyy avioliittoon. Miksei vaan saisi mennä naimisiin sen takia, että rakastaa toista ja tahtoo olla loppu elämän yhdessä?

Well said. Kyllähän avioliitto tavallaan on se suhteen sinetti, mutta miten ihmeessä tämä maailma on kääntynyt ihan väärinpäin. Ennenhän se sinetti oli nimenomaan oltava ensimmäinen askel koko taipaleella, nykyisin se on usein viimeinen (eli ensin ne talot ja lapset ja autot ja koirat). Onko tämä jotain "kyseenalaistetaan kaikki vanhat tavat" -muotia? Maailma muuttuu, tavat muuttuvat? Saa kai sitä siitä huolimatta mennä naimisiin missä vaiheessa vaan itse haluaa?

[Pieniminä]

emme ole naimisissa eikä ole lapsia mutta kumpaakin aina välillä kysellään. välil kyl patittaa kun mitä se muille kuuluu

[Conchita]

Aika ikäviä kokemuksia ihmisillä.

Meille ei ole kukaan pahemmin asiasta sanonut, ehkä siksi että siskollani on 1 ja 3 v lapset ja kolmas tulossa. Ja äitikin suosittelee ottamaan elämästä kaiken irti ennenkun jää jumiin lasten ja koiran (mistä olen puhunut enemmän kun lapsista!) kanssa Kyllähän ne niitä toivoo ja joskus asiasta puhuukin leikkisästi mutta ei se kai meitä ahdista koska suunnitelmissa on.. sitten joskus. Ensin matkustellaan rauhassa ja nautitaan elämästä muutenkin!

Kyselijöille voisi sanoa että no mitenkäs se sun seksielämä jaksaa? Samasta asiastahan siinä on periaatteessa kyse. "Koska teille tulee lapsi" -> "Oletteko vedelleet paljaalla?"

Vähän kärjistäen

[Whisky]

Mie olen aivan varma että meiltä tullaan tätä kysymään ja paljon... Meidän häitä oltiin suunniteltu alunperin syksyyn 2010, mutta nyt sitten malttamattomuuden ja päähänpiston seurauksena ollaan menossa naimisiin jo viiden kuukauden päästä. Sehän kuulostaa sukulaisten korvissa tietty ihan varmalta vahinkoraskaudelta.

[Malssi]

Tätä on tiedusteltu jo kauan ennen kuin ilmoitimme menevämme naimisiin. Heti, kun valmistun, ruvetaan varmaan vauvaa yrittämään. Tosin vauva on tervetullut, olin sitten valmistunut tai en, opinnot voi odottaa. Kyllä mä haluan olla avioliitossa, kun meidän perhe kasvaa, vaikkei tarkoitus olekaan olla raskaana sanomassa "tahdon".

[Guest Kylli Kyllästynyt]

Olimme pitkään yhdessä ennen kuin menimme naimisiin. Ja kun "yhtäkkiä" menimme naimisiin niin moni kyseli suoraan, että oletko raskaana. Ihan puolitutkin. Kuittasin vaan, että ai oonko mä lihonnut ja katsoin vatsaani... Ilmeisesti, jos on ollut pitkään yhdessä kukaan ei mene enää naimisiin, muuta kun jos on tulossa lapsi.

Ennen avioliittoakin kyllä kyseltiin koska hankitte lapsia (tai koska menette naimisiin). Ja joku jopa oletti, että olemme yrittämässä perheenlisäystä, mutta lasta ei vain kuulu ja kyseli välillä, että onko tärpännyt? Vaikka emme olleet puhuneet sellaisesta, eikä hän ollut mitään kysynyt! Miehen äiti kyselee jatkuvasti ja on huolissaan, kun lapsia ei kuulu. Varsinkin syntymäpäivänäni osaan odottaa kommenttia että biologinen kello tikittää (mehän emme tiedä mitään biologiasta?). Anoppi ei ole koskaan kysynyt, että haluamme ylipäätänsä lapsia.

Vuosi sitten alkoi yritys, mutta en ole kertonut sitä utelioille. Jos kertoisin, siitä vasta utelut (joko oot raskaana?) ja vatsan tiiraamiset alkaisivat. Naapurikin kyttää vatsaani ja kommentoi tuon tuostakin, että kuinka taloyhtiöön olisi mukava saada lisää pikkuisia. Työkaveri veti johtopäätöksen, että en pidä lapsista jne. Ehkä pääsisin helpommalla, kun vastaisin kyselijöille. Mutta kun en halua puhua aiheesta. Mielestäni se on meidän henk.koht. asia! Ja vaikka vastaisin, että jep kyllä olemme ajatelleet "hankkia" lapsia ja ehkäisy on jätetty pois ja harrastamme seksiä niin ja niin monta krt viikossa jne. niin tuskin kyselyt loppuisi.

Päätimme, että lapsi saa tulla, jos on tullakseen. Emme ota stressiä. Mutta muiden utelut alkaa kyllä stressaan ja tuomaan paineita. Vaikka ei pitäisi välittää muista!

[Lilly81]

Joo, kyselyjä on tullut... Blaah. Yksikin työkaveri jo kysyi että "taidat olla raskaana?". No, en ole, vaikka haluaisinkin.

[_Cindis_]

Voi elämä, että mua ahdistaa tämä aihe jo valmiiksi! Viimeisten kuukausien aikana mä oon ollut jotenkin tosi tarkka siitä, etten pääsis yhtään lihomaan, jotta kukaan ei pääsis utelemaan raskaudesta. En oo myöskään käyttänyt sellaisia vaatteita, jotka vois vähääkään viitata siihen, että ois raskaana. Mä en halua, että ykskään ihminen luulis mun olevan pieniin päin. En tiedä miksi. Reilun kolmen viikon päästä ollaan menossa naimisiin ja voi tsiisus, että mä odotan kauhulla sen jälkeistä aikaa. Kyllä... Me ehdottomasti halutaan lapsia jossakin vaiheessa, mutta en tiedä milloin ja se ei ainakaan kuulu kenellekään ulkopuoliselle. Huoh. Mä en voi tajuta, miten ihmiset voi olla niin hemmetin ajattelemattomia ja yksoikoisia vielä 2000 -luvulla: Jos menet naimisiin, olet raskaana tai ainakin haluat raskaaksi. Jepjep.

[Kvarkki]

^Onko sillä merkitystä, mitä ihmiset ajattelevat? Eikö kiusallaan kannattaisi pukeutua vähän löysempiin vaatteisiin ja muutenkin olla stressaamatta asiasta. Sitten pääsisi napauttamaan ajattelemattomia kyselijöitä . Ihmiset saattaisivat sitten seuraavalla kerralla hillitä kielensä, jos muistaisivat nolanneensa itsensä aiemmin.

[Beda]

Mä toivon, että tätä kysymystä ei kuulu. Välillä mietin, että halanko lapsia ollenkaan ja varsinkin nuo kysymykset (joita kuulee jo tällä hetkellä esim. kavereilta) vahvistaa ajatuksiani. Mielihän voi tietenkin muuttua.

[-Leimu-]

Joo siis mä ymmärrän ton vauva utelu ahdistuksen hyvin! kun mentiin kihloihin ja ilmoitimme siitä, isoäitini veti minut syrjään ja tiukkasi olenko raskaana? Kun ilmoitin naimisiin menosta, alettiin kysellä olenko raskaana. Kun sanoin vaihtavani yötyöstä päivätyöhön kysyttiin olenko raskaana. Kun vaihdoin ruokavalioni kevyempään minulta kysyttiin olenko raskaana. Ehkä seuraavan kerran kun käyn kampaajalla ja tulen takaisin uuden frisyyrin kanssa minulta kysellään olenko raskaana.

[Lyrica]

Meillä on jo vauva, vaikka mennään vasta ensi vuonna naimisiin. Eipähän kukaan pääse kyselemään.

[johku_]

oi voi kyllä! sama juttu on meillä "nytkö tulee vauva?", "oletko jo raskaana?", ja jopa: "aiottekos sitten jättää häiden jälkeen ehkäisyn pois?" -jumalauta, tuo on kyllä jo niin henkilökohtaisuuksiin menemistä!

..ärsyttää siis täälläkin. emme suunnittele vielä lasta, joskus kyllä haluaisimme mutta se on tulevaisuutta. ajattelimmekin tehdä niin, olemme siis hyvin eläinrakkaita ihmisiä ja meillä on jo kaksi kissaa ja koira sekä olemme miettineet uuden lemmikin ottoa, päätimme lykätä uuden asukin ottoa häiden jälkeiseen aikaan ja kuittaamme huhut "tässä on meidän uusi vauva" -tyylillä

[ilona10]

Meiltä on kysytty jo kauan milloin tulee vauva, joko te yritätte jne...

Olemme ns. vanha pariskunta, joka siis seurustellut pitkään ja "vasta" nyt menee naimisiin.

No nyt kun häät ovat loppukuusta, niin vauvakin ilmoitti tulostaan

Ystäväni kysyi tässä jonkin aikaa sitten, että joko teille tulee ja milloin tulee.

Hän ei siis vielä tiedä raskaudestani.

Heiltä oli kysytty heti häiden jälkeen vauvasta, menivät alkukesästä naimisiin.

Pitäs kuitenkin muistaa, ettei niitä vauvoja tule ihan tekemällä ja noin vain, ainakaan meille.

Ja kaikki sama ei päde kaikkiin.. Minä en aio ainakaan jatkaa kyselyä sitten seuraavalle ystävälle

joka mene naimisiin, en ole niin tyhmä, että kyselisin. Se on aika henkilökohtainen ja arka asia, monessa mielessä.

Jokainen taplaa tyylillään!

[bride-to-be]

On kyselty joo. Kiva siinä sitten kiemurrella ja sepittää jotain hätävalheita tyyliin "katsotaan, kaikki aikanaan.." jne. Tietäisivätpä nämä kyselijät, kuinka monta kertaa olen kylppärin lattialla itkenyt sen negatiivisen raskaustestin kanssa.

Nyt kun hoidot ovat alkamassa, olen äidilleni kertonut asiasta, koska en kaiken muun henkisen (ja fyysisenkin) taakan lisäksi jaksa enää niitä kyselyjä ainakaan omalta äidiltäni.. Kavereiden ja työkavereiden kyselyihin pitäisi varmaan tokaista, että "tulee, jos lääkärisetä pystyy meitä auttamaan".

[Yvory]

^Voi ei, tuo on varmaan yksi ikävimpiä tilanteita mitä voin kuvitella... Toivottavasti lääkärisetä pystyy auttamaan teitä. Ja jos vaan oma kantti kestää niin jauhot vaan suuhun kyselijöille, oppivatpahan olemaan. En voi kyllä käsittää ollenkaan tuota kyselyä, ja vaikka he varmasti hyvää hyvyyttään ja vilpittömästi kysyvät niin nykyään ihmisten elämäntilanne voi olla niin erilainen vapaaehtoisesta lapsettomuudesta sitten näihin ikävämpiin tilanteisiin että koskaan ei voi tietää sohaiseeko arkaan paikkaan. Ja jottei ihan OTksi menisi niin ei ole meiltä vielä hirveästi kyselty, anopillani on vahva olettamus että lapsia haluamme (mikä on kyllä ihan oikein), mutta oletan että viimeistään sitten häissä tulee näitä tiedusteluja enemmän. Toivottavasti sitten on jo jotain kerrottavaa...

[bride-to-be]

^ Kiitos Yvory. Toivotaan, että meillä molemmilla olisi omissa häissämme jotain kerrottavaa..

On ihan totta, että eihän kukaan varmasti ilkeyttään vauvoista kysele.. mutta voi kunpa ihmiset (etenkin puolitutut) ymmärtäisivät olla kyselemättä näin henkilökohtaisia (ja joillekin arkaluontoisia) asioita. Eiköhän ihmiset osaa itsekin kertoa vauvauutiset, sitten kun sellaisia on, ilman että niistä jatkuvasti kysellään.

Edited September 3, 2009 by bride-to-be

[Jane2010]

Me ei ainakaan tuohon kysymykseen törmätä. Ens kesänä meiän lapset on 4v ja 1.5v! Meillä ne vaan ajattelee et "johan oli aikaki mennä ku ovat niin kauan olleet kihloissa(8.5v) ja lapsiakin on jo MONTA"?? Et huhheijaa näitä ihmisiä Mitenkään ei ole hyvä! Meistä vaan tuntu siltä et nyt myö halutaan naimisiin niin myö mennään. Hyvin tätä on pärjätty ilman avioliittoakin ja jopa lasten kanssa

[katja_h82]

Me ei ainakaan tuohon kysymykseen törmätä. Ens kesänä meiän lapset on 4v ja 1.5v! Meillä ne vaan ajattelee et "johan oli aikaki mennä ku ovat niin kauan olleet kihloissa(8.5v) ja lapsiakin on jo MONTA"?? Et huhheijaa näitä ihmisiä Mitenkään ei ole hyvä! Meistä vaan tuntu siltä et nyt myö halutaan naimisiin niin myö mennään. Hyvin tätä on pärjätty ilman avioliittoakin ja jopa lasten kanssa

Meillä samanlainen tilanne meidän tyttö täyttä ens kesänä 4 kun mennään naimisiin ja kaksospojat 2v meiltä ei kukaan ainkaaan enää lapsia odota ne tietää etmeidän lapset on nyt nämä Naimisiin me mennään kanssa sen takia et meistä tuntuu et nyt on oikea aika mennä naimisiin.

[Ginamaria]

Onneksi ei ole vielä tullut hirveästi vauva-kyselyitä muilta kuin äidiltäni ja tulevalta anopilta. Tein sen virheen että mainitsin kerran äitini kuullen että haluaisin lapsia melko nuoressa iässä (olen siis nyt 27v, taisin olla 24-25v kun tuo tuli sanottua). Tällä tarkoitin lähinnä sitä että alle kolmekymppisenä ja nuorempana kuin mitä oma äitini oli kun sai minut (39v). Mutta sen jälkeen äitini on säännöllisesti tivannut minulta että "noh, sähän oot AINA sanot et sä haluut lapsia NUORENA, kohta tulee KIIRE" ja "sä oot ITTE sanonut ..milloin ne lapset nyt sit on tulossa?". ARGH! Eikä ole kuulevinaankaan kun yritän sanoa että tarkoitin alle kolmekymppisenä. Ei, ei, vaan pitää koko ajan tokaista muillekin kovaan ääneen. "Juu, meidän Ginamaria se on AINA sanonut et se meinaa hankkia lapsia kun on vielä NUORI mut ei sillä kyl vielä mitään lapsia ole". Joo, ihan miten vaan .

Tiedän että anoppi toivoo kovasti lapsenlapsia. Kai se on siksi ollut ihan innoissaan meidän häistä kun olen kertonut että haluaisin lapsia vasta sitten kun ollaan naimisissa (vaikkei sillä nyt oikeastaan niin väliä ole). Onneksi on niin diplomaattinen ettei ole koskaan uskaltanut suoraan kysyä mutta pari kertaa on yrittänyt vihjata että "sen ja sen lapset tulee käymään ja ehkä tekin sit innostuisitte hankkimaan lapsia". Ööh, mitä tohon oikein vastaisi? "No juu, sehän muuttaa ihan kaiken! Siksihän meillä ei vielä ole lapsia kun ei olla vielä nähty se ja se lapsi! " ???

Työkaveri heittää usein läpällä kaikkeen että olen raskaana:

Muutettiin sulhon kanssa yhteen - "Sä oot raskaana"

Kerroin että etsitään omaa kämppää, kolmiota - "Sä oot raskaana, ei kaks ihmistä muuten ostais kolmiota"

Mentiin kihloihin - "Sä oot raskaana"

Onneksi siis pilke silmäkulmassa