"No nyt kun menette naimisiin, niin milloin tulee vauva?"

[vmh]

Veikkaan, että joiltain voi tuollaista tullakin. Mun perhe kyllä tietää, että meistä kumpikaan ei ole erityisen lapsirakkaita eikä niitä ole siis suunnitelmissa hankkiakaan. Jotkut lapsia omaavat ystävät kyllä jaksavat toitottaa, että "kyllä se mieli vielä muuttuu" (mikä on itseasiassa todella ärsyttävää! ja loukkaavaa, ihan kuin olisin jotenkin vajaa jos en halua lapsia enkä voisi maailmasta mitään ymmärtää ellen ole äiti). Miehen porukat kyllä varmaan haluaisivat lapsenlapsia (ja varmaan munkin porukat haluais, mutta kun ne tietää ja kunnioittaa meidän kerrottua mielipidettä, niin eivät kysele eivätkä vaadi moisia). Miehen vanhemmilta tullut kommenttia tyyliin "ai kun kiva, kun ostitte kolmion, teillähän on tässä sitten lasten huonekin valmiina".

Noh. Toivon, ettei vauvakyselyhössötys ainakaan lisäänny entisestään kunhan tämä häähomma selviää lähisuvulle ja kaikille ystäville ja työpaikalla.

[Guest Vieras]

Eräältä toiselta palstalta sain hyvän vinkin, mitä vastata siloin kun puolituntemattomat ja tutummatkin kyselevät vauvojen perään:

"Haluan pysyä neitseellisenä"

:D

[Via]

Miehen äiti varoitteli häiden jälkeen että nyt miehen sukulaistädit alkaa seuraamaan, että jokos olis perheenlisäystä tulossa -kauheaa! Meidän molempien vanhemmat / lähiperhe tietävät että vauvoja on turha odotella meidän talouteen pariin vuoteen, mutta jotenkin tuntuu että esim. töissä sellaiset "sitten kun teillä on lapsia"-jutut on lisääntyneet.

[Mariann]

Vaikka me ollaan oltu kauan yhdessä, ei vauvauteluita oikeestaan ole ollut. Siis ennen kun mentiin naimisiin..

Töissä ne olettaa, että jään ens vuonna äitiyslomalle ja yks työkaveri kysyy viikottain, että joko on pulla uunissa.

Ei nuo kyselyt mua sinänsä haittaa, mutta vasta vuoden päästä meiltä voi mahdollisesti odottaa uutisia.

[Sahrami79]

Meillä on ainakin lisääntynyt 100% nuo jälkikasvu-utelut ja tällä viikolla tuli ihan sota yhden duunikaverin kanssa, joka aloitti "sitten KUN teillä on lapsia"-jutun. Oli aika lähellä, etten motannut

[Serene]

Mä oon melkeen pettynyt että kukaan ei kysele

Töissä ukot tietenki puhuu koko ajan että "sitten kun jäät äitiyslomalle"..."no ei mene kun vuosi kun jäät pois"... ärsyttää! Onneksi näitä juttuja tulee vain parista suusta eikä kaikki ole yhtä moukkia.

[ipana]

^ Mäkin oon vähän pettynyt uteluiden vähyyteen. Tai ei sillä, ihan hyvä vaan ettei udella, olisihan se ärsyttävää, mutta kaikki hyvät vastaukset uteluihin jäävät käyttämättä

Mutta ihan tosissaan, kaksi kaveria on kysynyt, että koskas sitten on vauvojen vuoro, eikä niistäkään ole kuin toinen ollut inhottavalta tuntuva kysely. Mä vähän luulen, että sukulaiset oppivat vähän kihlausta ja häitä odotellessaan. Meiltähän odotettiin kihloja aikanaan varmaan viisi vuotta ennen kuin sitten oikeesti mentiin kihloihin, ja siinä ajassa alkoivat sukulaiset jo tottua siihen, että mennään ihan omassa tahdissa eikä niin kuin "pitäisi". Aina sama juttu, että no nyt kun on juhannus/ystävänpäivä/syntymäpäivät/ulkomaanmatka/ihanmikävaan tulossa niin varmaan tekin sitten menette kihloihin. Joo ei. Ehkä eivät nyt vaan jaksa enää innostua odottamaan vauvaa meiltä...

[Guest Tziina]

Heh, multakin on melko vähän vauva-asioista udeltu, mutta toisaalta olen siihen ehkä itse syyllinen. Olen nimittäin ääneen sanonut useammallekin, että ensin naimisiin, sitten vasta lapset, mutta voi että kun niihin häihin on vielä niin kauan aikaa, kun vauvakuume on jo melkoinen. Eipä sitä tiedä, vaikka itselläkin olisi lapsettomuusongelmia, mutta onneks kaverit osaa suhtautua näihin mun puheisiin oikeanlaisella huumorilla.

[Kartio]

Onneksi meiltä ei vieläkään ole pahemmin kyselty. Hitto jos joku tulee kysymään minulta joskus, joko meillä on aloitettu yrittäminen . Vähän niin kuin tulisi kysymään, että olettekos paljon paneskelleet viime aikoina. Turpiin tulee...

[march26]

Meitä ei kyllä ole vielä "häiriköity" vauvakysymyksillä, mutta tämä varmaan johtuu pitkälti siitä, että meidän suvussa ei ole tapana udella, vaan kaikki kertoo ihan avoimesti asioistaan sitten KUN on aika. Meiän koko suku ainakin tietää meiän suunnitelmat tasan sillä tarkkuudella, kun me halutaan. Sitten on kyllä yhdet ex-appivanhemmat, jotka on sitä utelutyyppiä (tai lähinnä ex-anoppi), mutta hänkin toisaalta tuntee minut siinä määrin, että tietää ärsyttävänsä minua turhanpäiväsillä kyselyillä, ja että en niihin vastaa kuitenkaan.

Ystävät taas tuntee mut niin hyvin, että joko ne jo tietää meiän suunnitelmista ja ajatuksista tai sitten tajuavat olla utelematta. Ne jotka utelee on sitten niitä hyvänpäiväntuttuja, mutta koska niitä on kovin vähän niin niille muutamille jaksaa vielä vastaillakin..siis jos on hyvä päivä.

[Marlene]

Muuten ollaan saatu olla rauhassa, mutta yksi täysin idiootti opiskelukaveri totesi, "no niin, no sä ootkin sit varmaan valmistujaisten aikaan raskaana."

[juustonalle]

Eipä juuri ole ollut. Ja nyt on oma tyttö joka syntyi 25.09.09, pieni on .

[Afrodita]

Multakin on kysytty tätä montakertaa tai oikeastaan sekä oma äitini että anoppi kysyivät ensimmäisenä kun ilmoitimme häistä ja naimisiin menosta että "joko se vauva on tulossa" . Minusta se oli ensin hauskaa ja vitsailin mukana mutta sitten kun useampi alkoi vihjailemaan niin alkoi ärsyttää. Eikö naimisiin voi mennä muutenkin? Ihan rakkaudestakin? Kyllähän se on totta että monestihan naimisiin menoa seuraa se "vauva" mutta onhan sillä muutakin merkitystä.

[ennuli]

Miehen sisko on nyt raskaana, ja hänen kanssaan istuttiin kesällä saman pöydän ääressä, kun miehen pappa tuli paikalle. Papparainen kyseli ensin mieheni siskon vauva-kuulumiset, ja sen jälkeen katsoi voivansa TAPUTELLA minun alavatsaa samalla, kun esitti sen kysymyksen että "Koskas teille tulee?"! Järkytyin kai sen verran siitä pönttöydestä ja tapojen puutteesta etten tajunnut lyödä. Toivuttuani vastasin vaan, että katotaan sitten kun on papin puheilta päästy.

Miesvaltaisessa duunipaikassani on viimeaikoina ollut joku kamala buumi, että kaikkien puoliskot poikii. Tästä sitten kehkeytyi keskustelu, jonka lopuksi tajusin paasaavani muille sylki lentäen, että "Voin kertoa, että sitten on vahinko käynyt, jos meidän suunnalta alkaa lähiaikoina vauva-uutisia kuulumaan". Josko olisivat hetken aikaa kyselemättä tai vihjailematta..

[Mrs M.]

Mentiin kihloihin viikko sitten ja äiti oli kertonut työpaikallaan meidän kihlauksesta suunnilleen näin:

"Ihanaa! Meidän Tinakeiju on mennyt kihloihin ja minusta tulee pian mummo!"

Työkaverit oli kuulemma sanoneet että: "ei, kihlaus ei tarkoita tuota, vaan sitä että Tinakeiju on menossa naimisiin" .

Tosin olen jo ilmoittanut äidille että niitä lapsia ei ehkä tule ihan liukuhihnalta tuosta vaan, vaan saattaa olla monen vuoden uurastus edessä...

[Guest Möllö]

Yhdyn aikaisemmin yllä kirjoittaneeseen siinä, että mielestäni aiheesta tehdään tabu juuri sillä että siitä ei saisi puhua. Ymmärrän kyllä ettei se tietenkään saa hyvälle mielelle jos on vaikeuksia saada lasta ja muut utelee, mutta en myöskään ymmärrä miksei asioista voi puhua suoraan? Esim. "on yritetty jo vuosia, muttei ole vielä tärpännyt" Ja that`s it. Ei siinä varmaan kauheesti enää tarvii muuta selittää, sanoo vaan niinkuin asia on. Tämä auttaisi purkamaan lapsettomuuden tabua.

[Silkkisukka]

Niin ja varsinkin, koska jos pitkästä yrityksestä tm. sanotaan ääneen, ymmärtää kysyjäkin välittömästi, että asia saattaa olla kipeä.

Luulen oikeastaan, että vielä kipeämpi kuin pitkä, yhteinen yritys, voi olla pariskunnan keskinäiset erimielisyydet siitä, onko lapsia ylipäätään tulossa, vaikka naimisin mentäisiinkin. (Tällaisesta mulla on kokemuksia.) Vaikeampaa on sanoa, että "kyllähän minä, mutta ukko ei"...

[Guest Kerran]

Me ollaan sanottu vähän kärjistetystikin, ettemme pidä lapsista. Kyselyt on loppunut siihen...

[Phantogrator]

Onneks ei ole tullut vielä yhtäkään kyselyä, sen sijaan äiti on vannottanut mua etten vaan hankkis vielä vauvaa . Ja parempi näin, kun ei ole lähitulevaisuudessa ajatustakaan lapsista. Sanotaan nyt ettei ainakaan viiteen vuoteen, sillä ainakin avokkini opiskelee vielä sen ajan. Ehdotonta eitä ei ole, mutta nyt ei kyllä oikeastaan edes kiinnosta.

Ehkä suurin ärsytys oli siskoni, joka sanoi että "hankkikaa lapsi" jotta hän voi sit leikkiä sen kanssa. Lapset on kuulemma niin ihania ja söpöjä ymsymsyms kun ne ei ole omia. Joo, siks me varmaan hankittaisiinkin lapsi.

[nakku]

Äiti kyllä kommentoi heti kuultuaan meidän avioituvan kesällä, että millon se vauva sitten syntyy.. Olin vähän ihmeissäni. Ei sillä, aiotaan hankkia lapsia iso liuta (jos vaan onnistuu), mutta haloo! opinnot ja kaikki vielä kesken. Avioliitto on merkkinä siitä, että aiotaan olla yhdessä aina. Ei mikään hätäratkaisu, koska on sattunut vahinko. Ärsyttää vähän tuollainen asenne, mikä on tietysti kukoistanut sillon, kun vanhemmat on olleet nuoria.

[Coraline]

Menee vähän OT, kun ei olla vielä kihloissa, mutta silti..

Minä: Ollaan kateltu josko joku kiva tontti löytyis..

Äiti: Ettehän te ole vielä edes kihloissa!

Minä: *hämmennys* No ei, mutta kyllä tässä nyt on kuitenkin tarkoitus yhdessä pysyä...

Äiti: Ootko sä raskaana?!?

ei.. en ole

Kuitenkin kohta kolme vuotta ollaan yhdessä oltu ja asuttu, niin ei sen yhteisen tulevaisuuden suunnittelu vakavissaan ole mielestäni mitenkään kummoinen asia... Yllätyin vaan vähän mamman reaktiosta, se ei kuitenkaan mikään supervanhoillinen ole.

[Laretzkii]

Meille ei ole vielä ainakaa sadellut tuollaisia kysymyksiä. Niitä voisi kyllä kuvitella tulevan, se selittäisi tämän meindän "kiiren" naimisiin menossa monelle.. Mun äiti vaan sanoa kun aloin puhua että olis haaveissa päästä kihloihin ja naimisiin, että pitää vähintään opiskelut aloittaa uudessa paikassa ennen kuin lapsia alkaa tulla..

[morsian 07/10]

Meiltä on tuo kysymys kysytty monta kertaa, mutta ei se mua häiritse:) Äidille kun kerran satuin ohimennen sanomaan, että menkat on vähän myöhässä, niin se tietysti soitti mun tulevan mieheni äidille joka melkein alkoi villasukkia kutomaan ja mummi jo lupautu lapsenvahdiksi häihin:D

[belle*]

Ensimmäinen reaktio kun 19-vuotias tytär/ystävä menee kihloihin: "Ootsä raskaana?!" Ei en ole raskaana Mutta reaktiota en ihmettele, ainakin tosi moni tuttuni on mennyt kihloihin kun vahingossa on tullut raskaaksi.

Mutta kyllä me pian häiden jälkeen lapsia toivoisimme

[morsian 07/10]

Meillä se ei ole ollut minkäänlainen reaktio, lähinnä vaan kyselyä, koska perheemme ja ystävämme tietävät, että haluaisimme lapset nuorina:)