Fröken Strand

"No nyt kun menette naimisiin, niin milloin tulee vauva?"

518 posts in this topic

Ihan kun ainut syy naimisiinmenolle olisi lapsen hankinta, ei suinkaan parin välinen rakkaus ja sitoutuminen toisiinsa.

Paras oli kysymys "Miks te meette naimisiin kun ettei aio lisääntyä?" Ei muuten tuntunut kivalta. :( Mitään muita syitä kun ei tietenkään voi olla...

Kyseinen henkilö siis tiesi ettei haluta lapsia.

Edited by marrasmorsian

Share this post


Link to post
Share on other sites

On kyselty, muttei häiriöiksi asti. Nyt häiden jälkeen kyselyt on tietysti lisääntyneet. Ainoa, mikä oli vähän ikävää oli, kun miehen isä epäili ennen häitä avoimesti että oisin raskaana... Nyt on kyllä tullut järkiinsä eikä ole mitään kysellytkään, ja todennut muillekin kyselijöille että kyllä ne sitten kertoo kun kerrottavaa on.

Suloisimpia kyselijöitä on olleet mun oppilaat. Kun palasin viikon häälomalta töihin, tuli tokaluokkalainen poika jännittyneenä utelemaan: "Syntykö teille vauva jo...?" Ekaluokkalainen taas kyseli viime viikolla, eikö mulla vieläkään oo vauvaa. Onhan häistäkin jo vaikka kuinka kauan (olivat syksyllä). Kaveri sitten valisti, että ennen kun vauva tulee, niin tarvitaan se iso maha, mitä mulla ei vielä oo näkynyt. Suloisia :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meiltäkin on kyselty vauvajutuista jo vaikka kuinka kauan. Emmekä ole vielä edes kihloissa. Yhteistä taivalta kohta takana 4 vuotta, ja varmaan viimeiset 2 vuotta varsinkin miehen isovanhemmat ovat kyselleet esim. mun kutoessa itselleni PIPOA, että "Voi, siinä se Amber neuloo tulevalle vauvalleen nuttua" jne. Tuollaisia vihjailuja lähinnä siis. Kummankaan vanhemmat eivät onneksi ole kyselleet, koska ovat itsekin niin nuoria, etteivät halua vielä mummoutua :grin:

Olemme siis miehen kanssa kummatkin 21-vuotiaita, että siinä mielessä ihmetyttää joidenkin utelu vauvahommien suhteen. En edes uskalla ajatella, millaiseksi kysely yltyy sitten, kun ilmoitamme hääpäivän.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kyllä sitä täälläkin kysellään.Sisko on nuorempi ja tehnyt lapsen, mennyt naimisiin, ostanut talon ja pihakeinun :lol: Joten kyllä sitä on joutunut vastailemaan monta kertaa että miksei jo, ja milloinkas sitten! Ei tee mieli ruveta selittämään, että kyllä tästä sitten jossain vaiheessa ruvetaan yrittämään, ja että lääkäri on sanonut jokunen vuosi sitten, että jos yritän tehdä lapsia, niin ei välttämättä ole ihan helppoa. Minulla on näet jonkinlainen hormonihäiriö, ovulaatio-ongelma ja erittäin rakkulaiset munasarjat, mitkä eivät oikein toimi niin kuin pitäisi :blink: Että selitä sitä sitten :huh:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itse kuulun kyllä siihen porukkaan, joka ei ymmärrä, mitä pahaa on siinä, jos nätisti ja asiallisesti kysyy. Porukassa heittelyt jätän minäkin muille, mutta jos joku mulle moista heittää, osaan vain nauraa siihen, sanon että kyllä se sit näkyy. Ymmärrän erittäin hyvin ystäväni tapausta seurattuani niitäkin, kellä asiassa on vaikeuksia, mutta miksi koko maailman pitää olla varuillaan, jos jollain porukasta saattaisi olla tämä murhe kannettavanaan? Ystäväni sanoi aina kysyjille, ettei se aina oo niin yksinkertaista, kysyjä sai vastauksen eikä kaverini siitä sen kummemmin mieltään pahoittanut, mistäs sitä tietää ennen kuin kysyy?

On meilläkin sen verran erikoistilanne, että miehellä on jo isot lapset. Kysyjille kerron, että en oo vielä tähän ikään (reilusti yli 30v) vauvakuumetta potenut, minuun on varmaan jäänyt biologinen kello asentamatta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mistähän semmoinen harhaluulo on lähtenyt liikenteeseen, että kun kyselijöille asiallisesti vastaa tyyliin ei se oo välttämättä niin yksinkertaista tmv, niin utelut loppuisivat siihen. :huh: Sama tivaaminen ja mussutus jatkuu aina vaan. Että onneksi en kärsi lapsettomuudesta, vois tosiaan hermo mennä. Enkä mä kyllä ymmärrä, mitä mun seksielämä muille edes kuuluu.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Joopajoo, meidän häissä kuultua viime viikonloppuna:

- Kyllähän sää <miehennimi> tiedät, mitä sun nyt pitää tehdä

- Kattokaa eikö olekin söpö

- Koskas teille tulee tämmönen

- Lokakuussa sitten odotellaan kahvikutsua

- Oletteko jo nimeä mittinyt

- Kai sulle joku on kertonut, mutä ensi yönä tapahtuu

jne. :D

Annettiin sitten samalla mitalla takaisin. Mies ei polkaissut kakunleikkuussa ollenkaan. Kakunleikkuun jälkeen vauvaehdotuksille todettiin, että "kyllä mää oon jo ihan tarpeeksi polkaissut", "kyllä mää vielä ehdin polkaista", "minä polkasen sitten illalla" jne. Toi on kyllä paras vastalääke vauvajutuille alkaa itse heittää aiheesta vitsiä ;).

Share this post


Link to post
Share on other sites

Niin ja ei noissa kyselyissä mitään pahaa tms, mutta alkaa oleen jo aika kulunut vitsi. Kyllä sitä kerran kuulee ja nauraa sille mutta kun joka toinen vastaantuleva vihjailee - ugh.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tuttu tunne itsellekin kun aletaan jälkikasvusta kysellä <_<

Kaikki ystävät olivat aluksi sitä mieltä että varmasti on mukelo tulossa kun niin aikaisin ja nuorena menin kihloiin (17v.) ja kun häät on ensi kesänä, silloin olen vielä 18, vaikka 19 tulee pian niiden jälkeen täytettyä.

Kyllä se kipeää tekee kun kaikki ovat asiaa epäilleet, varsinkin kun viime kesänä sulhasen sisko sai esikoisensa ja mekin pääsimme kummeiksi niin alkoi kysely että eikös meilläkin jo ole tulossa :angry:

Lisäksi itselläni on sellainen masu, mikä alkaa pömpöttää heti kun on edes yhden kupin kahvia juonut... Ja yleensähän häistä on puhuttu kahvi/ruokapöydän ääressä ja siinäkös on silmät kääntyneet mahaani kohti...

Ja tilannetta ei helpota se, että siskoni sai ensimmäisen lapsensa ennen avioliittoa 19-vuotiaana. On monesti kuullut seläntakana puhuttavan että sama "virhe" on tullut tehtyä. (Siskollani siis lapsi oli "vahinko", vaikka hyvinkin ihana sellainen :) )

Ottaahan tuollaiset epäilyt päähän ja kun eihän sitä tiedä jos ei koskaan lapsia saataisi :unsure:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täälläkin on törmätty moiseen tökeröön käytökseen. Toisinaan se on närkästyttänyt ja olen vastannut jotain "ei kannata henkeä pidätellen odottaa", toisinaan olen vain antanut mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.

Työpaikallani jotkut ilmeisesti kuvittelivat että olin jo raskaana ennenkuin naimisiin menimme (viime kesänä), kun minulta vihjaillen kysyttiin että tarvitsenko äitiyshousuja (meillä työvaatteet tulee talon puolesta).

Nyt kun häistä on kulunut puoli vuotta, ei ole enää mitään uteluita tullut. Ehkä ihmiset ympärillä ovat tajunneet, ettei tämä ollutkaan mikään ns. "pakko-avioliitto kun lapsi on tulossa".

Minusta tämän asian utelu on todella tahditonta, varsinkin tuntemattomilta ihmisiltä. Pitäisi kaksi kertaa miettiä ennenkuin möläyttää moisia suustaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Niin tuttua tämä uteleminen, että koskas teille tulee perheenlisäystä jne. Häät tulossa siis tänä keväänä, ärsyttää jo valmiiksi uteluiden lisääntyminen papin aamenen jälkeen. Ok, ollaanhan me jo sen ikäisiä (mies kohta 30, minä 26) että meillä "pitäisi" olla jo lapsia tai ainakin "pullat uunissa". Häistäkin on kyselty vissiin jo kolme vuotta, mutta olemme kuitanneet kommentilla "kaikki aikanaan". Sama juttu tässä lapsiasiassa, jos niitä nyt häiden jälkeen jossakin vaiheessa siunaantuu, niin se on meidän asia. Uteliaat pitäkööt suunsa supussa :angry:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olen myös huomannut lähipiirissäni, että häiden oletetaan automaattisesti johtavan lapsiin. Minä taas olen sitä mieltä, ettei se automaattisesti tarkoita sitä. Jokaisella on kuitenkin erilainen aikajana näissä asioissa. Minulla ei ole koskaan ollut vauvakuumetta ja en koe oloa kovin kotoisaksi pienten vauvoja kanssa. Kehitystä tosin hiljalleen tapahtuu, mutta hiljalleen.

Nyt sitten tulevien häiden myötä olen saanut pieniä sivulausahduksia perheen perustamisesta. Nekin olen ottanut vastaan hämmennyksen vallassa. Oletan, että minun iän ja lähes seitsemän vuoden yhdessäolon jälkeen, lähipiiri odottaa perheenlisäystä. Kaikki ulkoiset seikat ainakin puhuvat seikan puolesta. Tarkoittaen oma luukkua ja viimeisimpänä niittinä farmariautoa häiden lisäksi... Oma koira tosin puuttuu vielä kuvasta :lol:

Koetan jättää puheet omaan arvoonsa ja keksiä jotakin nasevaa vastausta takaisin. Suku kuitenkin jollain tavalla nostaa asian puheeksi. Koetan olla ottamatta asiaa turhan vakavasti, mutta hammasta purren taidan sen tehdä. Ärsytyskynnys tulee varmasti ylittymään monta kertaa.

Haluan nyt keskittyä juhlistamaan häitä ja nauttia meidän kahdenkeskisestä ajasta. Jotenkin tuntuu, että en saisi edes nauttia häistä, kun ne ovat kuitenkin pikku juttu lasten rinnalla. Näin minulle on siis todettu. Minusta on kuitenkin oikeus ja kohtuus, että sen kerran kun me päätämme juhlistaa yhteistä matkaamme, me myös saamme sen tehdä. Riippumatta siitä, mitä muilla tapahtuu tai mitä tulevaisuus tuo tullessaan. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meitä on risonut suuresti juuri päinvastainen kommentointi. Kun 3 vuotta sitten aloin odottaa ensimmäistä lastamme, kaikki alkoivat kyselemään, milloin menemme naimisiin ja jopa niin, että oliko raskaus vahinko, kun emme ole naimisissakaan! :angry: Yhdessä olimme silloin kuitenkin olleet jo kahdeksan vuotta.

Alkoi ärsyttää niin paljon, että uhosin jo, että emme mene ikinä naimisiin ja "hankimme" vaan lisää "äpäröitä". No, nyt ollaan sit kuitenkin järkkäämässä häitä, mutta sillä ei ole kyllä mitään tekemistä jo olevan eikä tulevienkaan lapsien kanssa.

Ihmiset on yleisesti ottaen kyllä tosi ajattelemattomia ja sivistymättömiä. Mä en ikinä kehtaisi kysyä keltään, onko raskautesi vahinko tai miksi teillä ei ole lasta..?!

Share this post


Link to post
Share on other sites

No joo, tämä on jo meillä ihan voisi sanoa että klassikkokysymys. Me ollaan oltu jo niin kauan yhdessä ja aina kun anoppilaan mennään niin kyllä sitä vatsan seutua tuijotellaan vaikkakin tietävät kantamme että häiden jälkeen sitten on lasten aika ja jos ei niitä tule niin ei sekään ole meille maailmanloppu. Mutta kai se on sitten kun miehellä on kaksi sisarusta ja molemmilla suurperhe niin se ei vaan jotenkin istu kuvioon että ollaan ihmetelty maailman menoa kaksistaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Näköjään en ole asian kanssa yksin... :lol:

En ole koskaan tuntenut itseäni äiti-ihmiseksi, vaikka lasten kanssa tulenkin suhteellisen hyvin tommeen. Nykyisen mieheni tavattuani pommittaminen kysymysryöppynä vain tulvi. Mieheni, kun rakastaa lapsukaisia yli kaiken. Tyyliin: Mites nyt suupannaan, kun miehesi haluaa lapsia heti kun valmistut? Kyllä sun mielipiteet murretaan!

Olen kertonut, että en välitä lapsista. Ja tällä ajatuksella en niitä halua. Miehenikin on asian ymmärtänyt ja hän on niitä ainoita, jotka tukevat omaa ajatustani.

Kyllä leikin vielä ymmärtää ja määrätietoisenkin keskustelun, mutta asiasta monesti hyökätään päälle kuin syyttäjä. Onko siis väärin olla erilainen kuin muut? Ei mun mielstäni! Huhu! Ei ole helppoo! :):):)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä en ymmärrä että miten ihmiset ylipäätänsä voi olla niin typeriä että utelevat tollasta asiaa!

Eiköhän se mahdollinen lapsen tulo sitten jokaiselle selviä ajallaan.. <_<

Share this post


Link to post
Share on other sites
Meitä on risonut suuresti juuri päinvastainen kommentointi. Kun 3 vuotta sitten aloin odottaa ensimmäistä lastamme, kaikki alkoivat kyselemään, milloin menemme naimisiin ja jopa niin, että oliko raskaus vahinko, kun emme ole naimisissakaan! :angry: Yhdessä olimme silloin kuitenkin olleet jo kahdeksan vuotta.

Alkoi ärsyttää niin paljon, että uhosin jo, että emme mene ikinä naimisiin ja "hankimme" vaan lisää "äpäröitä". No, nyt ollaan sit kuitenkin järkkäämässä häitä, mutta sillä ei ole kyllä mitään tekemistä jo olevan eikä tulevienkaan lapsien kanssa.

Ihmiset on yleisesti ottaen kyllä tosi ajattelemattomia ja sivistymättömiä. Mä en ikinä kehtaisi kysyä keltään, onko raskautesi vahinko tai miksi teillä ei ole lasta..?!

En huomannut tätä ennen edellistä kirjoitustani mutta näin meinasin iteki jo kirjoittaa!

Kun odotin muksuamme, minultakin kyseltiin että koskas mennään naimisiin.

Lähdimme jopa lomalle Italiaan niin sukulaisakat huhuili jo että ollaanko sitä karattu vihille.. <_<

Nyt on kans häät suunnitteilla eikä sillä ole mitän tekoa perheemme jäsenmäärän kanssa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ihmiset on todella tahdittomia. Meillä kun on kolme poikaa niin, varsinkin anoppi, hokee että pitäisi vielä tyttö tehdä :blink:

Asiasta on keskusteltu monta kertaa (=anoppi hokenut). Aina on sanottu, että ollaan todella onnellisia kolmesta terveestä lapsesta eikä olla koskaan "tehty" poikia tai tyttöjä.

Välillä asia ärsyttää enemmän ja välillä vähemmän. Ei vaan jaksaisi typerää hokemista kuunnella vuodesta toiseen. Joulukuussa anoppi sanoi, että "hääpukua ehditään vielä suurentamaan, jos vaikka laitatte tytön alulle ennen häitä". GRRRR.

Share this post


Link to post
Share on other sites

No ei onneksi vielä kyselyitä.... luotan siihen, että multa ei kehdata kysellä moisia :D

olimme vieraana jokin aika sitten eräissä häissä, joissa useat ohjelmanumerot olivat lapsiaiheisia tai vihjailulla höystettyjä. Hääparilla ei ole lapsia eikä tulossakaan omien sanojensa mukaan vielä moneen vuoteen, vaikka ikää on kolmenkympin korvilla. Puhuttiin tästä ukon kanssa jälkeenpäin kotona ja oltiin kyllä molemmat sitä mieltä, että meidän häihin ei sitten mitään typeriä lapsivihjailuleikkejä, tästä vaikka vannotetaan kaaso ja bestman. Ilmeisesti aihe ei siis häirinnyt kyseistä hääparia, vaikka aihe ei heille ajankohtainen vielä ollutkaan, mutta esim. meille tuollaiset leikit olisivat katastrofi...... :blink:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itse ei koskaan keltään lapsiensaannista/-tekemisistä kysellä (elleivät itse aloita aiheesta puhumista), mutta ei myöskään kenenkään uteluista loukkaannuta/ärsyynnytä! :lol:

Sanotaanpahan vaan, että täältä pesee sitte ku tulee! :grin:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kun kerroimme häistä, anoppi sanoi suoraan että olisi kyllä kuullut mieluummin vauvauutisia. Myöhemmin hän on kyllä sanonut, että naimisiin menomme on iloinen uutinen ja elämäntilanteemme huomioon ottaen on ymmärrettävää ettei vauvoja ole tulossa. Opiskelemme vielä molemmat ja mielestämme tähän tilanteeseen vauvat ei oikein sovi, mutta tuskin me muutenkaan vielä lapsia suunniteltaisiin, kun vielä ei tunnu siltä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Silloin kun tuli 30V mittariin alkoivat sukulaisten lapsi ja naimisiinmenoutelut. Ovat jo luovuttaneet, kun kerroin, että infoan kyllä sitten itse kun jotain tapahtuu jos tapahtuu. Kutsut tulevat niille, jotka kutsutaan.. En ole raportointivelollinen, nämä ovat henkilökohtaisia asioita mielestäni.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä onneks ei tuota oo oikeastaan edes ollut, ja mein "vauva" täyttää tiistaina 2v ja häitä juhlitaan 1.5v päästä. Et siinäkään mieles eivät päässeet kyseleen tuota :D moni on kyllä häitä kysellyt...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Me kuullaan tuota kysymystä melko usein. Mieheni kaveri väittää "tietävänsä" että minulla on vauvakuume, jota minulla ei todellakaan ole. Tykkään kyllä lapsista, jollain tasolla, enkä väitä etten ikinä haluaisi lapsia. Mutta kun opiskelu on kesken ja miehenkään työpaikka ei välttämättä ole pysyvä, niin olen todennut, että lapsia ei tekemällä aleta tekemään tähän elämäntilanteeseen. Tulee jos on tullakseen. Otimme viime syksynä koiran ja silloin jo kommentit olivat "miksi koira, miksei vauvaa" kyllä meinasi sappi ruveta kiehumaan. Uskon, että lapsia ei muutenkaan tehdä, ne saadaan. Lapset tulevat, kun sille on oikea aika :)

Edited by pursu

Share this post


Link to post
Share on other sites

huh. huojentava ketju luettavaksi sukulaisen kanssa käydyn päivällisen puhelinkeskustelun jälkeen :rolleyes:

tuli multakin nimittäin taas monella eri tavalla kysyttyä ja udeltua lapsentekoasiaa, pitääkin harjoitella hääpäiväksi joitakin napakoita vastauksia utelijoille :lol:

tai sit sanoa niinkuin asia on, en halua lapsia, ainakaan koska oma lapsuus oli niin kamala, että en ole traumoista täysin vieläkään päässyt yli :) ihmetelkööt sitä sitten. muutenkin harmittaa kun ihmiset utelee välillä ihan ihmeellisiä asioita...

paras on se, kun joku utelias aloittaa keskustelun, "me ollaan ton mummos kanssa mietitty, että ....kysymys..." eli sitä oikein on porukalla sumplittu ja ihmetelty meidän asioita!!! :huh: arghh!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now