"No nyt kun menette naimisiin, niin milloin tulee vauva?"

[kirppunen]

kirotushärö.

en siis VIELÄ halua lapsia, "kaikki aikanaan"

[taskuvalas]

me todennäköisesti vältymme kysymyksiltä aika hyvin, itselläni on edellisestä avoliitosta kohta 7w poika ja sulholla muutaman vuoden vanhempi. Olemme tehneet kaikille hyvin selväksi ilman kyselyitäkin, että kahdessa on riittävästi lasta meidän perheeseen, vaikka viikonloppuvanhempia vain olemmekin. Tietty aina välillä joku kysyy onko yhteistä lasta tiedossa, johon olemme vastanneet ettei ainakaan vielä pitkiin aikoihin.

Taidan alkaa vastaamaan kysymyksiin jatkossa oman eskari-poikani, joka siis asuu isänsä luona ja on vain joka toinen viikonloppu luonani, toteamuksella: "Ethän sä äiti voi enää tehdä lasta, kun joutuisit pitämään sitä aina täällä". Tämä tuloksena keskustelusta, että poikani haluasi pikkuveljen tai -siskon. Tämä siis ei ollut katkeruutta lapseltani, vain terävänäköisyyden mukanaan tuoma havainto. fiksu lapsi. No vähän lipsahti, mutta eipä kai se niin vaarallista ole...

[salza08]

Joo, tämähän on ihan tavallista: "oletko raskaana, kun noin nopeasti haluatte mennä naimisiin?" Meillä se ei nimittäin ottanut kovin pitkään, että häitä alettiin suunnitella. Ja kun molemmat halutaan niitä lapsiakin, vaikka ei ihan vielä ensi vuonna, niin siitä pitää nyt olla hyvin hiljaa. Anoppi kaipaisi jo kovasti lapsenlapsia. Oli ilmoittanut miehelleni, että "muutatte sitten tänne lähelle, että saan hoitaa teidän lapsia" :D Taidan tietää, että ihan samalle paikkakunnalle ei muuteta.

Ja mistä sitä tietää, vaikka ei koskaan saisi lasta!

[juuliaj]

Meiltäkin kyseltiin tuota. Koska menimme aika nuorina naimisiin, jotkut olettivat, että on käynyt "vahinko". Kysely ei kuitenkaan loppunut siihen. Ennen häitä utelijat olivat niitä, joiden mielestä kukaan ei muuten mene nuorena naimisiin, ellei ole perheenlisäystä tiedossa. Häiden jälkeen jouduimmekin taas vastailemaan vauvauteluihin. Häiden jälkeen utelijat sitten olivat niitä ihmisiä, joiden mielestä naimisiin menon jälkeen kuuluu heti saada lapsia. Nyt kun vauvautelujen aiheuttamasta ärsytyksestä on vihdoin toivuttu, voikin alkaa oikeasti harkita sitä perheenlisäystä

[Eisu]

Mä olen oppinut katkaisemaan siivet tällaisilta kyselyiltä äkkiä - yleensä kyselyt loppuu siihen, kun totean että "Ei tule, kun on putket laitettu ristiin!"

[piupau]

Mua on kanssa alkanut ärsyttää tuo jatkuva lapsista jauhaminen ihan suunnattoman paljon!!! Ja siis varsinkin työpaikalla. Heti kun kerroin menevämme naimisiin, joku kuittasi "niin ja sitten sitä jäädään heti kohta äitiyslomalle" ja toinen vähän ajan päästä kun on häistä puhetta niin "niin se "Tiinakin" meni viime kesänä naimisiin ja nyt jää äitiyslomalle...".

Äiti ja anoppi on onneksi vähän rauhottaneet tuota kyselemistä. Ehkä he ymmärsivät yskän kerralla kun asian puheeksi tullessa vastasimme että "toivottavasti ei ihan äkkiä tule!"... ja toisaalta, äitien utelun vielä helpommin kestää, kun ymmärtää miten tärkeitä lapsenlapset heille on, mutta muiden kommentointi tulee oikeesti korvista!

Ja voi luoja sentään kun on vahingossa päässyt vähän pyöristymään vatsan seudulta, niin heti sitä ollaan raskaana... tai jos ei ota alkoholia kun sitä tarjotaan tai muut ottaa, niin heti napsahtaa kysymys "ootko sä raskaana kun et juo mitään?" Siis halloooooo!!!???

Pidän kyllä lapsista ja haluankin sellaisen tai pari sitten aikanaan jos luoja suo. Mutta ihan oikeesti tuollainen jatkuva asiasta utelu ja kommentointi on saanut itselläni pikemminkin innostuksen karisemaan kuin nousemaan!

[Fröken Strand]

Enpä keskustelua avatessani arvannut, että meitä on näin monta!

Mielenkiinnolla odotan, kuinka monta kertaa hääjuhlassa saa vastata aihepiiriin liittyviin kysymyksiin. Kun tähän tietoon tuo asia ei ole vielä ajankohtainen muutamaan vuoteen.

Tuo alkoholiasia on mielenkiintoinen juttu. Se on kyllä niin hassua, että ainoa selitys naisen juomattomuudelle on raskaana oleminen. Mitään muuta selitystä ei ole. Eli tällä logiikalla olisin ollut raskaana jo 2-3 vuotta putkeen...

[Guest Anna-Elina]

Tuo alkoholiasia on mielenkiintoinen juttu. Se on kyllä niin hassua, että ainoa selitys naisen juomattomuudelle on raskaana oleminen. Mitään muuta selitystä ei ole. Eli tällä logiikalla olisin ollut raskaana jo 2-3 vuotta putkeen...

Minuakin ärsyttää suuresti se, että juomattomuutta täytyy jotenkin selitellä tai antaa hyvä syy. Monesti sappi vähän kiehahtanut, jos kieltäytyy alkoholista ja joku irvileuka alkaa vihjailla perheenlisäyksestä. Itse olen havainnut hyväksi keinoksi todeta asialliseen ja ystävälliseen sävyyn suorin sanoin, miten ärsyttävää ja kyllästyttävää on, kun ei saa selvinpäin olla ilman, että joku epäilee raskautta ja vieläpä kailottaa sen ääneen. (Tietenkään kaikki kommentoijat eivät sitä tosissaan epäile, kunhan tahtovat päästä kommentoimaan, mutta minusta jo se, että toisen ihmisen juomattomuudesta tehdään numero, on riittävä syy avata suunsa tässä kohtaa - korrektisti tietenkin).

[viiru]

Mä en just ymmärrä tota että miksi häiden jälkeen pitäisi alkaa automaattisesti yrittämään lapsia Monethan tietty menevät naimisiin just sen takia että voivat perustaa perheen, näin on ainakin mennyt monella kaverillani... mutta me mennäänkin naimisiin sen takia, että rakastetaan toisiamme ja halutaan elää avioliitossa keskenämme... Nyt pitäis vaan keksiä hyviä nasevia vastauksia mihinkään vauvauteluihin Onneksi omat ja miehen vanhemmat ja lähisukulaiset jotka vähääkään tuntevat meitä ei kysele Hyvätkin kaverit kyllä välillä jankuttaa noista lapsista todella ärsyttävää...

[Guest Sieglinde]

Mun työkaverini oli sitä mieltä, ettei nelikymppinen mene alle puolen vuoden seurustelun jälkeen kihloihin ja siitä vajaan vuoden päästä naimisiin ellei biologinen kello tikittäisi. Totuus on, etten olisi voinut ajatella edes seurustelevani yhteen muutosta puhumattakaan, mieheni kanssa, ellen olisi ollut sataprosenttisen varma, että hän haluaa lapsia yhtä vähän kuin minä.

Edited February 27, 2008 by Sieglinde

[JuuLia84]

Meillekin tulee taatusti uteluita ja kyselyitä ja ties mitä, varsinkin kun pikkuveljen avo ilmestyy juhliin maha pystyssä... Päätin jo vastauksenkin valmiiksi että nautiskellaan nyt pari vuotta ihan vaan kaksistaan ennen kuin moisia mietitäänkään...

[Lesser Belle]

Minuakin ennen ärsyttivät nuo vauvautelut. Varsinkin kavereiden, joilla on jo lapsi/lapsia, taholta. Avauduin asiasta leidien lounaalla (olin muutaman vanhemman naisen lounastamassa, kumpikaan ei ole sukua) ja sain hyvän näkökulman asiaan psykologiaa opiskelleelta naiselta. Kaverit, jotka kyselevät lapsista, saattavat nähdä minussa tai siis lapsettomissa ihmisissä yleensäkin sellaisen elämän, joka heiltä mahdollisesti on jäänyt saavuttamatta/voi jäädä saavuttamatta lasten vuoksi. He eivät niinkään kysy pahalla, vaan haluavat (usein alitajuisesti) vakuuttaa itselleen, että heillä on jotain mitä tuolla lapsettomalla ihmisellä ei ole ja näin parantaa omaa oloaan. Nykyään en siis juuri kyselyistä välitä, vaan totean, että vielä ei ole aika.

[.o.O.o.]

haluavat (usein alitajuisesti) vakuuttaa itselleen, että heillä on jotain mitä tuolla lapsettomalla ihmisellä ei ole ja näin parantaa omaa oloaan.

Hyvä huomio.

Olen huomannut samaa muissakin elämän suurissa kysymyksissä, valinnoissa, jotka joku toinen uskaltaa toteuttaa: "ei se mies vaihtamalla parane... kyllä kaikilla pitää omistusasunto (ja jättivelat) olla..." ja "kyllä sinunkin pitäisi hankkia lapsia". Kun kaikki toimivat samalla tavalla, kenenkään ei tarvitse pohtia omia valintojaan, kunhan vaan menee virran mukana (ja hukkaa itsensä).

[Helli]

Syypäitä tällaiseen ovat todennäköisesti meidänkaltaisemme parit... Menemme naimisiin, koska haluamme perustaa perheen, ja olemme sen kaikille sanoneet.

[viiru]

Syypäitä tällaiseen ovat todennäköisesti meidänkaltaisemme parit... Menemme naimisiin, koska haluamme perustaa perheen, ja olemme sen kaikille sanoneet.

Näinhän se on, eikä tota tarvitse edes ottaa kirjoittajan tarkoittamalla asenteella pahasti Mulla ainakin monet kaverit on menneet juuri tämän takia naimisiin, mutta ei kaikkien tarvitse ajatella samalla lailla

[Helli]

Näinhän se on, eikä tota tarvitse edes ottaa kirjoittajan tarkoittamalla asenteella pahasti

Ehkä ymmärsin nyt vain väärin, mutta en todellakaan tarkoittanut mitään pahaa..?

[Eloliina]

Me ainakin haluamme mieheni kanssa heti pikimmiten vauvan kun hää ruljanssista selvitään. Meillä on yksi lapsi joka häiden aikaan on kaksi, joten pidämme sitä luonnollisena jatkeena tälle liitolle. Ei sisarusten välillekkään tule kovin suurta ikä eroa. Näin siis meillä. Toivotaan, että tälläkin kertaa tärpää.

[piupau]

Kaverit, jotka kyselevät lapsista, saattavat nähdä minussa tai siis lapsettomissa ihmisissä yleensäkin sellaisen elämän, joka heiltä mahdollisesti on jäänyt saavuttamatta/voi jäädä saavuttamatta lasten vuoksi. He eivät niinkään kysy pahalla, vaan haluavat (usein alitajuisesti) vakuuttaa itselleen, että heillä on jotain mitä tuolla lapsettomalla ihmisellä ei ole ja näin parantaa omaa oloaan.

Tuo on kyllä hyvä pointti. Auttaa ymmärtämään ainakin vähän yhtä avioeron vuoksi yksinhuoltajaksi aikoinaan jäänyttä työkaveriani... häneltä kun saa noiden vauva kommenttien lisäksi aina välillä myös kuulla, miten naimisiinmeno ei kannata kun ihmiset kuitenkin eroavat ja että kaikki miehet ovat sellaisia ja tällaisia, eikä minun mieheni voi missään tapauksessa olla mitenkään poikkeava...

Eilen tuli jostain ihmeen syystä taasen tuo vauva-aihe puheenaiheeksi töissä ja oikesti joutui melkein jo sanomaan ihan pahasti niille vihjailijoille. Kaikkein paras oli, kun sanoin, että "mistäs te tiedätte, että haluanko minä edes lapsia", niin sanoivat vaan yhteen ääneen että "kyllä sinä nyt lapsia haluat" ja joku vielä jatkoi, että "täytyyhän sinun päästä purkamaan omasta lapsuudesta jääneet patoutumat omille lapsillesi". Siis mitä ihmettä?!? ihan niinkuin minulla nyt olis lapsuudestani jotain patoutumia, joita kostaisin omille lapsilleni?! tai vaikka olisikin, niin en tasan taatusti niistä työpaikalla toitottaisi. Ja miksi ne nyt niihin omiin lapsiin pitäisi purkaa?! huhhuh sanon minä...

Edited March 7, 2008 by piupau

[Guest Sieglinde]

Syypäitä tällaiseen ovat todennäköisesti meidänkaltaisemme parit... Menemme naimisiin, koska haluamme perustaa perheen, ja olemme sen kaikille sanoneet.i

Kyllä mekin naimisiin mennesämme halusimme perustaa perheen ja niin teimmekin. Toistan itseäni ehkä tästäkin ketjusta: henkikirjoittaja sanoi meidät vihkiessään: puolisoina nmuodostatte perheen. Olemme mieheni kanssa täsmälleen samaa mieltä: olemme perhe, vaikka meillä ei ole lapsia ja tämä lapsettomuus on tietoinen, oma valinta.

Edited March 9, 2008 by Sieglinde

[Guest sekameteli]

Mun mielestä me ollaan miehen kanssa perhe, vaikka ei vielä olla naimisissa.

Työpaikalla oli jo kuulemma tuskailtu sitä, miten mä jään ensi vuonna äippälomalle, kun kerta olen menossa naimisiin. Yeah right. No ihan hyvä, että tuli oikaistua tuo ennakkoluulo jo hyvissä ajoin eikä siinä vaiheessa, kun työsuhteen jatkon miettiminen tulee ajankohtaiseksi...

[Nessuno]

Toi lapsista utelu on jo siinäkin suhteessa huonoa käytöstä, koska voihan olla. että kyseinen pari ei voi esim. saada lapsia. Jolloin söhäistään tosi arkaan kohtaan. Ihmisten pitäisi osata olla pikkusen hienotunteisempia. Muutenkin lasten saaminen/hankkiminen on henkilökohtainen asia. Toiset haluaa lapsia ja toiset ei, eikä se asia kuulu kenellekkään muulle.

[Kata80]

No meillä suku ei edes vielä tiedä tulevista häistä ja nyt jo kysellään vauvauutisten perään!! Yhdessä ollaan oltu vuosi!

Mutta kun olemme kuulemma NIIIIIN hyvä pari ja mieheni tulee NIIIIN hyvin toimeen poikani kanssa (minulla siis yksi lapsi edellisestä avoliitosta)! Emmekä ole edes kihlausta julkistaneet vielä! AAArgh!

Voin vaan kuvitella mikä kyselyjen tulva alkaa kun kutsut menee postiin...

Ja kaiken lisäksi, me nimenomaan kärsimme lapsettomuudesta... :-(

Eli vuosi yritystä takana, ja kuukauden päästä ensimmäiseen tutkimuksiin menossa.

[MissLaura]

Ohhoh Tämä ketju veti kyllä aika sanattomaksi.

Itse kyselen ja juttelen aika avoimesti kaikesta mahdollisesta, myös lapsista ja lisääntymisestä koska ne on minulle niin luonnollinen asia. Ylipäätään näen kaikkialla vaan vauvoja, lapsia ja raskaana olevia naisia ja olen itse aina vauvakuumeessa

Rakastan lapsia enkä voi käsittää ihmisiä jotka ei niitä halua. Häät yhdistän automaattisesti lapsiin, itsekin olin raskaana mennessäni naimisiin.

Jos joku loukkaantuu minun jutusteluistani niin siinähän loukkaantuu. Itse olen vaan imarreltu jos jotakuta kiinnostaa minun asiat niin paljon että kyselee jotain lisääntymisestäni.

Itselleni on vaan kuittailtu paljon siitä kun olen halunnut lapset ja avioliiton nuorena - on jopa kysytty suoraan miksi en ole tehnyt aborttia ja miksi olen pilannut oman elämäni.

Pahimpia moukaroijia ovat juuri 30+ lapsettomat naiset, huh huh. Olen kyllä saanut täyslaidallisen niskaani.

Ihaninta maailmassa on herätä aamulla siihen että oma lapsi tulee silittämään poskesta. Sääli että kaikki ei sitä halua kokea.

Lapsettomuuden ymmärrän kyllä hyvin, ja toivon että kukaan tahattomasti lapseton ei loukkaantunut. Tässä lähinnä soimaan näitä tahallisesti lapsettomia lapseninhoajia joiden mielestä lapsista ei saa edes puhua, saati että niitä jossain näkyisi

[Guest Morre]

Harvaa varmaan häiritsee yksinään se kysymys "Koska teille tulee lapsia?", vaan häiritsee se, ettei kieltävään vastaukseen tyydytä.

Kun vastaa kieltävästi, niin usein seurauksena on kysymys ja kauhistelutulva; Miksi ei? Kai te nyt! Jokainen nainen tahtoo lapsia! Kyllä mieli muuttuu vielä, sanokaa minun sanoneen! Kyllä teidän pitäisi jo harkita lapsia tuolla iällä! Ette tiedäkään mitä menetätte jos ette hanki lapsia! jne.

Miksi ihmeessä sitä asiaa ei voi jättää silleensä?

Pahinta on se, että kun on jo ennestään lapsi (kuten meidän tapauksessamme minulla on). Noiden edellä mainittujen kauhistelujen lisäksi seuraa myös syyttelyä, kuinka ankeaa on yhdellä lapsella, kuinka pilalle lellittyjä pikkuhirviöitä niistä tulee, kuinka ainoa lapsi menettää sisaruksellisen yhteenkuuluvuuden jne.

Olen siis itsekin äiti ja toki rakastan lastani. Mutta ei vanhemmuus nyt niin autuasta ruusunpunaista eloa ole. Pahinta lapselle, on hankkia hänet vain siksi, että "niin kuuluu tehdä" eikä aidosti kaipuusta omaan lapseen.

[Guest Vieras_R_*]

En oo menossa (vielä) naimisiin enkä hankkimassa (vielä) lapsia, mut voin kuvitella sen kuinka muakin ärsyttäs jos tultas heti "tahdon" jälkeen utelee lisääntymisestä. Ei siks että ois tosi törkeetä puhuu lapsista, vaan siks että sen naimisiinmenon pointti on mun mielestä se rakkaus sitä omaa kultaa kohtaan, eikä se että "mennää nyt naimisii ni voijaa hankkii lapsii". Lapsille sitten oma aikansa, mutta kyllä mä haluan juhlia häitäni nimenomaan rakkauden ja yhteisen elämän juhlana. Jotenkin se jos tullaan heti lapsista utelee on jonkinlainen (tiedostamaton?) kannanotto siitä että "te menitte nyt naimisiin vaan lastenhankinnan takia", sikäli siis jollain tapaa tahditonta, ikäänkun sitä rakkautta ei arvostettaisi sinällään. Tosin harva sitä niin aattelee kysyessään, se onkin enemmän sellasta alitajuista tahdittomuutta, joissain tapauksissa ihan vaan leikkimielisyyttä.

Juontaahan se kysely juurensa varmaan siltä ajalta kun naimisiin mentiin puhtaasti lasten takia (uskoisin), kun lapsentekotoimenpiteitä ei saanu harrastaa ennen häitä (ja ehkäsyitäkään ei vissiin oikeen suvaittu), joten aika luontevasti sillon häät tarkotti että nyt saattaa heti perään putkahtaa vauvoja ja jotta niitä vauvoja sai alkaa hankkia piti mennä naimisiin. Mutta kun ei enää nykyään oo niin niin ite haluan kyllä pitää hääni puhtaasti minun ja kumppanin juhlana, en vauvan.