Opiksi muille


heko

Recommended Posts

En keksinyt sopivaa ketjua tälle, joten ylläpito yhdistänee, jos moinen löytyy :).

- Lapsille oma booli oli huippusuosittu - kului paljon enemmän kuin mitään limuja, vaikka tässä oli vain vihreää mehukattia ja kuplavettä :D.

- Lapset olivat ihan innoissaan bändin nimmareista, vaikka ei mikään yölintu ollutkaan soittamassa :) (kiitos heille!)

- Muuttolaatikoita roudaamiseen, ihan ehdoton juttu. Nyt on kämppäkin paljon hallittavammassa kunnossa, kun juhlapaikan tyhjentäjät ovat saaneet tavarat siististi muuttolaatikoihin. Muovikassit on ihan vihoviimeinen keksintö.

- Boolimukeja ei voi olla liikaa. Meillä oli alkuun vain kolme per nassu ja loppui ihan heti.

- Kynttilöille sammuttimet, muuten tulee aivan kamala savupilvi.

- Kyllä ne lapsetkin saa tanssilavalle, jos soittaa välillä muutakin kuin humppaa (kuten fröbelin palikoita :D)

Link to comment
Share on other sites

-Kannattakaa tarkastaa, että kukkakauppa varmasti ottaa koko tilauksen vastaan. Mun tilauksesta oli unohtunut noutopöydän kimppu, mutta onneksi ne kerkes samana aamuna västätä kimpun noutopöytään.

-Palkatkaa pitopalvelu, helpottaa kummasti kun ei tartte ressata ruokajuttuja. Vaan voi luottaa ruuanlaiton ammattilaisten käsiin.

-Valitkaa hyvin kaaso ja bestman. Miehen bestman hoiti hommansa kivasti. Ja yks mun kaasoista kerkes tulla laittamaan meidän kanssa pöytiä juhlapaikkaan. Mutta muut kaasot kerkes tulla vasta häihin, mutta olivat sitten meidän suurena päivänä apuna ja tukena.

-Tehkää päivästä tarkka aikataulu. Oli kiva ite nauttia omista häistä, kun kaasot ja bestman veti häät läpi aikataulun mukaan.

Link to comment
Share on other sites

  • 2 weeks later...

- Meidän häissä erityisen suosittu oli lasten oma huone, jossa saivat piirrellä ja jossa oli leluja. Tosin häissämme oli yli kymmenen pientä lastakin.

- Suosittuja olivat myös äitini leipomat piparit, vaikka pitopalvelun ruoka oli herkullista. Ne olivat mukava persoonallinen lisä hääpöytään.

- Vieraskirjaan kannattaa varata tarpeeksi tilaa vieraiden tervehdyksiä varten, jos toiveena on muutakin kuin nimilista.

- Meikkaaja/kampaaja kotiin on erittäin mukava vaihtoehto. Ei tarvitse aamulla rynnätä minnekään ja voi samalla syödä aamupalaa rauhassa ja oleskella kotosalla siihen asti, kun tarvitsee kirkolle lähteä.

Link to comment
Share on other sites

Jos edellisenä päivänä tulee mieleen joku varmistettava asia, varmista se :)

Meillä asia liittyi kirkkokuvaamiseen. Kulta oli pikkuveljensä kanssa sopinut vihkimisen videoinnin. Varmistin edellispäivänä kullalta että onhan se nyt 100% varma että pikkuveli muistaa. "Joo joo" oli vastaus... No pikkuveli oli kyllä muistanut, mutta rakas anoppi oli kieltänyt videokameran kirkkoon ottamisen eikä ihana pikkuveli ollut voinut pitää puoliaan asiassa... Noh, kerrankos tuota... Toisaalta ihan hyvä ettei mun tärinää ole tallentunut videolle, mutta papin puheet olisi ollut kiva kuulla jälkeenpäin.

Link to comment
Share on other sites

  • 2 weeks later...

  • Jos muutenkin asutte jo yhdessa, niin alkaa turhia viettako haita edeltavaa yota erillaan. Aamulla on kuitenkin mukavampi herata sen oman miehen kainalosta, eika stressi ole niin kova kun saa yhdessa valmistautua paivaan.
  • Hoitakaa virallsiet osuudet alta pois mahdollsimman akkia. Meilla oli puheet ja haavalssi ennen ruokailua, ja saimmekin sitten olla ja nauttia illasta rauhassa jannittamatta, etta muistammekohan niita tanssiaskelia kunnolla ja uskaltaakohan ottaa entistenkin tapinoitten paalle viinilasillista.
  • Alkaa laittako turhuuksiin rahaa. Sitten eikun paattamaan,e tta mitka lasketaan turhuuksiksi. :grin: Minulla turhuuksiksi luettiin haaalusasut, tekokynsia tai rusketuksia en edes harkinnut, ja kengat hankin halvalla. Pieniin luksuksiin sitten satsattiinkin - on ollut oikein mukava kuulla setien ja tatien tyytyvaista hykertelya kuukausienkin paasta, kun jarjestimme sukulaisille limusiinikuljetukset kotiin.
  • Meilla oli haissa vain kaksi pienta lasta, joten erillista lasten poytaa ei olisi ollut tarpeellista jarjestaa. Kulta kavikin sitten ostamassa kaksi piirrustuslehtiota ja varikynia, joilla tyttoset parjasivat lositavasti koko illan. Ei siis tarvittu nintendoja tai disneyvideoita (jotka ehka suuremmalle ipanaporukalle saattaisivat ollakin hyva vaihtoehto).

Link to comment
Share on other sites

Itselle tulee mieleen pari asiaa..

Jos paljon lapsia, niin oma leikkitila heille on tosi mahtava juttu! Meillä oli Feyahin tapaan myös tila, tai oikeastaan kaksi. Oli nurkkaus, jossa oli lautapelejä, Aku Ankkoja, leluja ja piirrustusvehkeet. Suositumpi kuitenkin oli liikuntasali, jossa lapset saivat juosta sydämensä kyllyydestä! Tila meillä oli tähän tarkoitukseen loistava, vanha koulu. Molemmat tilat oli niin, että lapset oli näkyvillä koko ajan.

Toinen asia on, että muistakaa valokuvat! Meillä jäi esim. kaasojen ja bestmanien kanssa yhteispotretti ottamatta, mikä harmittaa minua aikalailla. Se päivä vaan meni jotenkin ohi, vaikka oli tarkoitus kyllä kuvat ottaa.

Link to comment
Share on other sites

Jos on tallettanut papin matkapuh.numeron kännykkään, se kannattaa poistaa heti kun sitä ei enää tarvita.

Häiden jälkeen mieheni oli reissussa ja kirjoitin hänelle kaipaavan txt kaikilla herkuilla (pienessä siiderissä, myönnän). Onneksi huomasin ajoissa, sekunnin murto-osa ennen kuin olisin painanut "lähetä", että olin lähettämässä sitä meidän avioliiton siunanneelle papille. Siitä häpeästä en olisi toipunut koskaan... :blink:

Muokattu: , käyttäjä: Ms Query
Link to comment
Share on other sites

Olimme järjestäneet vieraskirjaa varten kokonaisen pöydän, kyniä, tuolit yms. MUTTA

vieraita olisi näköjään kannattanut ohjeistaa siitä, mitä toivoimme heidän kirjoittavan kirjaan. Kun pari vierasta oli käynyt merkkaamassa nimmarinsa kirjaan, niin sen jälkeen kaikki muutkin olivat vain nätisti kirjanneet nimensä sivulle! <_<

Tulos: Yksi sivu täynnä vieraiden allekirjoituksia. Ja niitä sivujahan olis ollu vaikka kuinka paljon...

Odotus etukäteen: Kommentteja, terveisiä, vaikka tarinoitakin, hassuja juttuja yms. hääpäivästä ja muistoista meidän kanssa

Eli suosittelen laittamaan pienen "ohjelapun" pöydän viereen siitä mitä vieraskirjaan toivotaan. Ja ei asiasta kuuluttaminenkaan varmaan ois pahitteeksi. Ellei sitten halua vain kaikkien nimmareita (joista ei saa ees selvää) yhdelle sivulle :lol:

Miten teillä muilla on onnistunut vieraskirja -kuvio häissä?

Muokattu: , käyttäjä: Kevatmorsian07
Link to comment
Share on other sites

Miten teillä muilla on onnistunut vieraskirja -kuvio häissä?

Me printattiin vanhoja valokuvia meista molemmista ja liimailtiin niita vieraskirjan sivuille. Osa vieraista otti onkeensa ja kirjoittivat tyyliin kuinka muistavat minut pienena tyttona istumassa mummolan keinussa jne. Osa oli vain raapustanut nimensa.

Link to comment
Share on other sites

Meillä oli ohje joo, hyvin selkeä nätti jne :D

MUTTA kun ei ollut sitä tuolia siinä vieraskirjapöydässä, niin kirja lähti omille teilleen. Ja yllättäen kehystetty ohje jatkoi tietenkin omaa matkaansa. Jossain vaiheessa onneks nuo joku tajusi parittaa :). Silti kyllä muutama kirjoitti väärin eli edellisen sivun taustapuolelle, mutta pikkuvikoja.

Eli jos ei halua pitää kirjaa erillisellä pöydällä vaan sallii kirjan matkaamisen ympäri juhlatilaa, niin sen ohjeen kannattaa olla sitten ihan vain paperi kirjan välissä tms. Ohjeessakin voisi lukea, että "laita tämä ohje seuraavan tyhjän aukeaman väliin", niin siinä on sitten puhdas sivu seuraavalle heti valmiina.

Link to comment
Share on other sites

Lasten lelunurkkaus on erittäin hyvä. Vieraskirjasta kannattaa muistuttaa vieraita useampaan kertaan illan aikana... Kannattaa myös ohjeistaa henkilöitä, jotka huolehtivat lahjapöydästä. Meidän häissä joku (emme tiedä kuka) oli käynyt irrottamassa lahjoista kaikki kortit yhteen kasaan. Pikkuisen ollaan tehty mieheni kanssa nyt töitä, kun ollaan valokuvien perusteella yritetty selvittää, että mikä kortti oli missäkin lahjassa :huh: Oishan se kuitenkin mukava tietää, että mikä paketti oli keneltäkin... Noh, onneksi ollaan suurinosa saatu selvitettyä :rolleyes:

Hääjärjestelyt on hyvä aloittaa mahdollisimman ajoissa. Itse aloitin järjestelyt mielestäni hyvissä ajoin mutta silti tuli loppuakohden "hässäkkää". Huomioi myös, että jos hääaamuna/päivänä ei oikein ruoka maistu, (minulle ei todellakaan maistunut) voi kuohuviini nousta aika helposti päähän... :P

Kannattaa nauttia jokahetkestä, ihana päivä menee todella nopeasti :-X:-X

Muokattu: , käyttäjä: enska
Link to comment
Share on other sites

- älä takerru loppusuoralla (tai koko prosessin aikana) pikkupiiperryksiin, vaan suuriin linjoihin

- suunnittele juhla niin, että on sekä ohjelmaa että luppoaikaa, seremoniamestari kertoo vieraille missä mennään

- pidä häätiimissänne (kaasot, bestmanit jne.) hyvää fiilistä yllä, että rennosti sitten vaan

- suunnittele päivä niin, että kaikki tietävät tarkasti "tehtävänsä" eikä ole porsaanreikiä (kuka vie mitä mihinkin milloinkin ja tekee mitä?)

- ota valokuvaaja

- varmista tekniikan toimivuus (tykki tms.) etukäteen

- älä lataa päivään liikaa vaatimuksia, odotuksia mm. vieraiden, puheiden, bestmanien, kaason suhteen eli älä laadi päähäsi "näin asioiden pitää mennä tai suutun"-listaa

- kaikkea aina sattuu ja tapahtuu, pikkumokiakin, mutta mitä sitten?

- syö, juo, nautiskele kaikesta, iloitse onnesta, miehestäsi, rakkaudesta, ihmisistä ympärilläsi, paina muistoja sydämeesi

Link to comment
Share on other sites

Ja muista hymyillä, vaikka tanssiessa jokaisella askeleella taaksepäin astut hameesi päälle ja meinaat lentää selällesi :D Tuli meinaan aika hirveitä kuvia tanssimisesta ku meikäläisellä kauheen keskittynyt / kärsivä ilme naamalla.

=> Jos meinaat tanssia, TESTAA tanssimista ennen häitä puvun kanssa, koska rannelenkki ei välttämättä ole juuri sinulle sopivassa kohdassa.

Link to comment
Share on other sites

Pari ihan pikku juttua;

-soita KIRKKOON vielä edellisellä viikolla, tai päivänä, ja varmista että vihkiaika on olemassa. Ei ollut meidän moka vaan seurakunnan, että meidän vihkiaikaa ei ollut kirkossa ylhäällä, vaikka seurakuntaan olinkin ainakin kymmenen kertaa soittanut asian tiimoilta.

- Jos viet kukkakauppaan kuvan haluamastasi kimpusta, katso että kuvassa väri on sama kuin mitä itse haluat. Mulla luki vieressä että roosan värisiä orkideoita, mutta olivat silti tilanneet valkoisia "koska kuvassahan ne ovat valkoisia". Saivat onneksi vielä pikaisesti hommattua oikean värisiä -> jos mahdollisuus niin käy kurkistamassa kuin kimppuasi sidotaan.

- Potrettikuvat kannattaa muistutella jonkun mieleen etukäteen, esim. kaasolle sanoa että meistä yhteiskuva. Ite en musitanu, eikä kukaan muukaan, onneksi yksi epävirallinen yhteiskuva kuvista löytyi :)

- Viime hetkellä ei kannata enää ressata turhasta, silloin ei kerkeä enää tehdä kovin dramaattisia muutoksia. Kannattaa heittää jo edellisenä iltana vapaalle, luottaa siihen että asiat järjestyy, ja nauttia joka hetkestä. Olin itse järjestelemässä edellisenä iltana, ja kun kaikki oli kunnossa, olisin voinut jäädä yöksi istumaan ja ihailemaan koristeluita. Pääsi mielettömän hyvään fiilikseen kun katsoi että kaikki on kunnossa, ja todella nättiä. <3 Vieläkin hykerryttää kun miettii miten suloiset häät meillä oli <3

Tärkeintä on elää mukana, painaa mieleen muistoja ja nauttia <3 "nyt on Meidän maailman parhaat häät <3"

Link to comment
Share on other sites

Valokuvista... me teimme etukateen listan potrettikuvia varten, jotta muistimme, kenen kanssa halusimme kuvaan (naita otettiin brittityyliin monta ja jokaisen mahdollisen ryhman kanssa :rolleyes:). Lahetimme listan valokuvaajalle ja annoimme toisen kopion seremoniamestarille. Tosin unohdimme silti kuvan meista ja kaikista avustajista yhdessa, vaikka saimmekin erilliset kuvat sulhasesta + bestmaneista ja minusta + kaasosta.

Vieraskirjasta... olin antanut siskolleni tehtavaksi kierrattaa vieraskirjaa illalla poydasta poytaan. Muuten hyva idea, mutta siskolla oli liian hauskaa ja vieraskirja unohtui. Sulhanen sitten kiersi ystaviaan moikatessa myos vieraskirjan kanssa - mutta niin myohaan, etta esim. isovanhemmat olivat jo ehtineet lahtea eivatka siis kirjoittaneet kirjaan mitaan.

Kirkko-ohjelmasta... me unohdimme jattaa yhden kirkko-ohjelman alttarille itseamme varten. Mina olin varmasti ainoa, joka osasi laulaa virren molemmilla kielilla, mutten minakaan nyt ilman sanoja parjannyt. Onneksi kanttori lauloi kovaa :grin:.

Avustajista... luota muiden apuun jo hyvissa ajoin. Mina yritin juuri ennen haapaivaa delegoida muutamia tehtavia avustajille, mutta en halunnut, etta he tuntisivat olevansa haissa vain toissa. Haapaivana mina olin siis ainoa, joka oli ihan kaikista jarjestelyista perilla, ja paadyin siksi itse vetamaan palaverin pitopalvelun kanssa viisi minuuttia ennen kirkolle lahtoa - mutta pysyipahan hyvin hermot kasassa, kun oli tekemista!

Link to comment
Share on other sites

Hih, tuli taas lisäyksiä mieleen liittyen potrettivalokuviin.

Meillä oli niin monta ihmistä potrettivalokuvaamassa, että ei oikeen löytynyt yhtään potrettia, jossa kaikki ois kattonu samaan kameraan :D. Varsinkin isoilla porukoilla kävi näin - sentään ne 3-4 ihmisen kuvat on parempia :). Sit kannattaa hommata jotain rauhottavia tms sisaruksille, ettei ne apinoi kuvia otettaessa - mun puolen sukukuvissa veljillä taas ihme show menossa :D. Noh, toisaalta, ovatpa kyl noissakin kuvissa tasan ittensä näkösiä :D

Link to comment
Share on other sites

Potretteihin liittyen.. :)

Meillä jäi ottamatta monta potrettia, mikä minua harmittaa todella. Tykkään nimittäin valokuvista, ja olisin niitä halunnut. Kaasojen ja bestmanien kanssa jäi kokonaan ottamatta.. :( Olisin halunnut meistä tytöistä erikseen jne.. Aina vaan ajattelin, että kyllä tässä kerkeää..

Ja toi on niiiin totta, mistä heko kirjotti.. Meillä kans yks kattoo toiseen ja toinen toiseen kameraan.. :D

Link to comment
Share on other sites

Musta tuntuu että meistä otettiin hirveesti potrettikuvia, joita me toivottiinkin, mutta sitten kuvat joissa oltais oltu vain me kaksi jäi vähemmälle. Varsinkin kun aiottiin teettää kiitoskorttiin kuva meistä, niin oli vaikee löytää sellaista jossa oltais oltu vain me kaksi... Unohdettiin kertoa kuvaajalle että teetetään kiitoskorttikuva hänen ottamistaan kuvista. Elikkä kuvaajan informointi on todella tärkeää!

Sitten lisäksi ois vaan pitänyt jossain välissä lähtee pelkästään kuvaajan kaa jonnekin "vähän etäämmälle" ottaa meistä kuvia rauhassa. Jos siinä on 15 ihmistä kameran kaa räpsii kuvia niin vaikea keskittyä. Jotenkin sitä vaan aateltiin, että ettei vieraille tuu tylsää eikä vieraat joudu odottaa niin ei sit menty mihinkään..

Kaikenkaikkiaan valokuvaukseen kannattaa panostaa, kuten täällä on monessa viestissä tullut ilmi.

Mun mielestä yksi juhlien parhaita kohtia oli se, kun kahvin jälkeen kierreltiin sulhasen kaa vieraiden joukossa juttelee. Mukava oli vaihtaa muutama sana jokaisen kanssa, varsinkin kun harvoin näkee. Aika harva kuitenkaan tuli juttelee meille meidän pöytään, jossa istuttiin kahdestaan.

Link to comment
Share on other sites

aikataulutuksesta: kannattaa lisätä JOKAISEEN hääjuhlan momenttiin ainakin vartti extraa, niin ollaan lähempänä totuutta. meillä oli tosi tarkka aikataulu, jossa mukamas oli vähän löysää, mutta siltikään se ei pitänyt. ruokailussa meni selkeästi eniten aikaa, tosin tarjoilu oli pikkasen normaalia hitaampaa (alkupalojen keitinperunoita jouduttiin oottamaan tosi pitkään).

muutenkin kannattaa ottaa se juhla löysin rantein, me esim jätettiin pari ohjelmakohtaa pois ihan suosiolla, koska tunnelma ois kärsinyt niistä (sulhasen ryöstö ei tuntunutkaan enää hyvältä idealta :lol: ). aikatauluakin saatiin kurottua kiinni, kun vähennettiin ohjelmaa. meillä sitä oli kyllä muutenkin vähän, koska vihkiminen oli vasta 16.00 ja hääjuhla alkoi 17.00.

pikku yksityiskohta ruoka-/kakkupöytään: mahdolliset allergiaruoat/ -kakut yms kannattaa merkata lapuilla - ja kannattaa pitää huoli siitä, että jos henkilökunta ei merkkaa automaattisesti, niin sitten voi itse väsätä jonkun teemaan sopivan lappusen. mä unohdin itte tehdä sen lapun, ja meiän allergiakakku (joka oli hääpärin kakku) meinasi loppua, kun vieraat jatkoivat siitä mihin me jäätiin. ravintolan pitäjä nykäisi sen sitten viime hetkellä syrjään ja kirjoitti lyijykynällä ruutupaperille jotain tyyliin "gluteeniton" vaikka kakku oli vain laktoositon ja pähkinätön. <_<

valokuvista: niille perhepotreteille ja muille yhteiskuville kannattaa varata ohjelmasta ihan erikseen oma kohta. meillä oli niin tiukka aikataulu, ettei missään välissä ollut sopivaa hetkeä kuvata, ja niinpä tuloksena on häthätää otetut kuvat meistä ja meiän lapsista - meiän ihanista, punaposkisista, takkutukkaisista, ryppymekkoisista tytöistä! :rolleyes: jos siis haluaa muita kuin elämänmakuisia ja mehuntahmeita kuvia lapsista, niin kannattaa ottaa ne potretit ennen ruokailua ja ennen iltaväsyn iskemistä. ;)

Link to comment
Share on other sites

Tulipa sitten huomattua, ettei dokumentaariseen kuvaukseen erikoistunut kuvaaja välttämättä osaa ottaa kunnollisia muotokuvia. Mies on kaikissa kuvissa takki kiinni, lisäksi todella monessa kuvassa hänen paidanhihansa repsottavat ja kaulakoruni tai pukuni olkain on vinossa... Aika monessa kuvassa myös paistaa valokatkaisin tai pistorasia todella häiritsevästi kimpun tai pään vieressä. :rolleyes: Itse kyllä ihan harrastelijakuvaajanakin kiinnitän kuvia ottaessani huomiota tällaisiin asioihin ja pyydän tarvittaessa kuvauskohdetta oikomaan vaatteitaan tai siirtymään sen verran, ettei mikään häiriötekijä taustalla pomppaa silmiin. Kuvankäsittelyllä voidaan tietysti joitain vikoja häivyttää kuvista, muttei oikaista hihaa tai avata takkia. No, onneksi ne dokumentaariset kuvat edes olivat hyviä.

Link to comment
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.

Guest
Vastaa aiheeseen...

×   Olet liittänyt muotoiltua sisältöä.   Poista muitoilu

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

Ladataan...