Guest Vieras_morsio09_*

Innoton kaaso / kaasoa ei kiinnosta (yhdistetty)

100 viestiä aiheessa

Minulla on kaksi kaasoa ja kesäkuussa ollaan menossa naimisiin. Mitäs tässä molemmat oli innoissaan polttareita alussa järjestämässä jne osallistumassa kaikkiin juttuihin (joita ei muuten paljon ole) Mutta nyt alkaa tuntumaan siltä ettei kaasoja mikään enää kiinnostakaan kun pitäisi oikeesti alkaa tekemään...

Yritän järjestää yhteistä vkl että kaikki pääsisi ja toinen kaasoista ilmoitti reilusti koska sopii ja koska ei. Nyt sitten toinen sanoo että ei osaa sanoa koska on töitä.. ilmeisesti ei siis viitsi järjestää? No päädyin järkkäämään niin että tulee toinen kaaso tai sitten ei. Harmittaa vain kun ei välillä kuulu kummastakaan vaikka jotain asiaa reilusti tekstarilla kysyy.. Tosissaan huolettaa! Mitäs sitten kun ollaan tositoimissa ja toinen kaaso ei pääsekään tekemään joitain juttuja kun olikin töissä (?) Ei huvittais mitään kampaajaa ja meikkiä maksaa sekä pukua ostaa jos kaaso ei haluakaan olla kaasona muttei vaan kehtaa sanoa.

Tietystihän tää on mulle tosi herkkä asia kun se on se mun iso päivä mutta surettaa vaan kaikki kun omat kaasot ei edes ilmeisesti muista mille päivälle polttarit oli sovittu (meillä useampi lapsi ja järkätään hoito) ja toinen ei pääse välttämättä edes pukua etsimään...

:girl_impossible:

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Nooh nyt tämä toinen kaaso ei sitten ilmaantunut messuille.. Ei vastannut eilen puhelimeen, ei viestiin, ei soittanut tänäänkään. Vielä muutama päivä sitten oli kyllä ihan mielellään tulossa messuille meidän kanssa... Ettei vaan jäis toinen kaaso nyt pois. Tuntuu tosi epäreilulta kyllä kun jouduin jo ensimmäiselle kaasolleni antaa kenkää hommista kun ei kiinnostanut selkeästi mikään, nyt tämä toinenkin! Tunnen itseni typeräksi kun luulin että kaaso joka suostuu (vielä aika innoissaan) kaasoksi niin oikeasti haluaisi olla kaaso.

Mulle oli ihan sama tuleeko messuille vai nou että siitä ei nyt ole kyse vaan siitä ettei vaivautunut ilmoittamaan ettei tule. Eikä edes vastata puhelimeen.. Luottamus kyllä aina vähällä... :girl_cray:

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

kaasot voi olla joskus ongelmallisia.... naisista kun puhutaan

Itse ilmoitin kaasoilleni (kaksi) viime vuoden puolella tästä kunnia tehtävästä.

Molemmat oli oikein innoissaan.

Nyt sitten on tullut ongelmia.

Lupasin kustantaa puvut, mutta toiselle ei kelpaa mikään vaikka toinen tulee kuinka paljon vastaan.

Ainut toive oli minun osalta että kerran kustannan niin olisi edes vähän saman tyyliset ja saman

väriset... ei käy.

Alkaa se ärsyttää. Voi sit mennä ite ostamaan jos siltä tuntuu.

Toinen kaasoista on soitellut ja ollut tosi intona häistä. Ollaan suunniteltu ja ideoita heitelty puolin ja toisin.

Nyt kun toinen kaaso kuuli että juhlat on jo aikas hyvin suunniteltu otti se nokkiin kun oli odottanut kokoontumista ja suunnittelua.

Kai nää on mun häät ja saan suunnitella milloin haluan.

Muutenkin olen ilmoittanut kaasoille ettei ne saa otta stressiä, kyllä mää hoidan ja jos apua tarvii ilmoitan kyllä.

Olipa purkaus....

no eiköhän se siitä.

Toivottavasti en ole hirviö morsian....

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

noin eli nyt tämä hyvä "ystäväni" ja kaasoni ei pidä mitään yhteyksiä.. kolme viikkoa jo hiljaisuutta ja hermot paloivat nyt... :( Surullista menettää taas yksi hyvä ystävä (monet niistä kaikkosivat kun aloin lapsia odottamaan) luulin että hän pysyisi kun on pysynyt niin kauan ja itselläänkin lapsia on..

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Mun toinen kaaso asuu toisella puolella suomea ja on aika vaikeasti tavoitettavissa ja aina myöhässä... Mutta hänet kaasoksi valitsin koska on jo hyvin pitkään ollut hyvä ystäväni. Toinen kaaso on mun toinen hyvä ystävä jonka pitäisi olla napakka ja tomera. Aattelin että jakasin kummallekkin heidän luonteelleen sopivia tehtäviä. ja miehen kanssa pääasiassa hoidettaisiin asioiden järkkäily. Tärkeintä kuitenkin kaasoille on että ovat henkisenä tukenani sinä päivänä kun tiedän, että olen ihan hermona. Ei niinkään se saavatko he paljonkin juttuja aikaiseksi tehtyä, kunhan vain mulla pysyy hermot kasassa. Kuitenkin suku on sen verran intona järkkäilemässä, että hoitavat aika pitkälti käytännön juttuja mitä me miehen kanssa päätetään, että olisi hyvä sen puitteissa mitä pystyy. :)

Muokattu: , käyttäjä: aranel

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Itse olin kaasona siskoni häissä pari vuotta sitten. Hän pyysi minua kaasokseen 1,5 vuotta ennen häitä. Lisäksi hän pyynnössään listasi pitkän listan kaasoin töistä ja vastuista. Minusta ei tuntunut, että minua pyydettiin hänen kaasokseen vaan pikemminkin hänen henkilökohtaiseksi orjakseen seuraavaksi 1,5 vuodeksi. Ja mistä minä voisin tietää mikä on elämäntilanteeni 1,5 vuoden päästä? En halunnut lupautua tehtävään, johon selvästi kohdistettiin paljon odotuksia enkä tiennyt pystynkö tai haluanko niitä täyttää. Onneksi hän pyysi yhtä ystäväänsä sitten kaasokseen ja minä olin "kakkoskaaso", joka sopi minulle mainiosti. Loppujen lopuksi järjestimme kuitenkin yhdessä toisen kaason kanssa polttarit ja muut ja siskoni oli todella tyytyväinen. Kaasoilu oli loppujen lopuksi kiva kokemus.

Nyt kun olen itse suunnittelemassa häitäni olemme sulhasen kanssa päättäneet, että pidämme häät salassa siihen asti, että häihin on puoli vuotta aikaa. Ihan sen vuoksi, etten tukehduta tuttujani hääjutuilla yli vuotta ennen h-hetkeä, kuten siskoni teki. Lisäksi olen miettinyt, että jos pyydän itselleni jonkun kaasoksi, hänen tehtävänään on "vain" polttareiden järjestely. Muutoin hän saa olla vieraana ja nauttia häistä kuten kaikki muutkin. Kohdistamalla suuria odotuksia ja paineita kaasoihin ja ystäviin, varmasti onnistuu kiristämään välit. Jos häissä sitten tarvitsee seremoniamestareita ja muita niin näihin tehtäviin täytyy sitten ottaa palkattua väkeä, joilta voi sitten odottaa tiettyä omistautuneistuutta asialle.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Aloittajalle: Mikä tilanne mahtaa olla nyt? Minusta tuollainen ei ole tosi ystävän toimintaa. Onneksi sinulla on toinen kaaso, jonka kanssa homma hoituu. Kannattaa jättää tämä vaikea ystävä omaan arvoonsa. Sanoa hänelle kohteliaasti, ettei apu ole enää tarpeen ja katsoa, jos jossain vaiheessa onnistuu välien korjaaminen. Ei tietenkään kannata polttaa siltoja takanaan, mutta luonnollisesti jos ystävä pitää 3 viikon mykkäkoulua, ei hänen kanssaan onnistu yhteydenpito ja asioiden jakaminen, kuten ystävän kanssa pitäisi. Eli ota aikalisää. Näin ehdottaisin :)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Entisen kaason näkövinkkeliä tässäkin.. Olin jokunen vuosi sitten parhaan ystäväni kaaso, ja tehtävä oli minulle tosi mieluinen. Tuntuu kuitenkin ja erityisesti tätä viestiketjua lukiessa, että hoidin asiat tosi huonosti. En ole ollenkaan organisoija tyyppiä, olen viime tingan ihminen, ja en ollenkaan tajunnut häihin liittyvää suunnittelua.. Tajuan vasta nyt, kun olen itse menossa naimisiin. En yhtään kaasona ollessani käsittänyt, että minun tulisi olla suunnittelussa sun muussa mukana. Jonkinlaiset polttarit järkkäsin ja tein ne tehtävät, jotka morsian minulle antoi. Osan niistäkin kuitenkin hutiloiden, koska häiden ajankohta oli minun kannaltani todella huono. Lähdin kesken erään (hankalan) leirin vetämisen häihin, joihin en ollut osannut varmaan orientoitua kovin hyvin. Nämä häät olivat kuitenkin aika lupsakat siinä mielessä, ettei morisuspari tahtonut mitään erikoista ohjelmaa, koska eivät tykkää leikittämisestä. Puheesta sain sentään kehuja, mutta muuten tuntuu, ettei mennyt niin lujaa. En ollut missään suunnittelussa mukana, mutta ei morsian pyytänytkään enkä itse tajunnut ehdottaa, kun en ymmärtänyt häistä mitään.. Ystäväni puolesta olin tosi onnellinen, kyllä hän sen varmasti tiesikin. Pointti tässä on se, etteivät kaasot varmaan aina ole välinpitämättömiä ystävien häihin liittyen tai tahallisesti hankalia. Oma persoona vaikuttaa paljon, esim. minulla on sähläri luonne, ja kyllä morsian tämän tiesikin. Ehkei sen takia antanutkaan liikaa vastuuta.. Lisäksi häitä on tosi vaikea hahmottaa sitä suunnittelua ja muuta, jos ei itse ole niitä käynyt läpi tai nähnyt läheltä. On vaikea ymmärtää, että kaikki tulee suunnitella niin ajoissa ja pienetkin yksityiskohdat. Jos voisin palata ajassa taaksepäin panostaisin tehtävääni paljon enemmän. Mutta vilpittömällä sydämellä hommani kuitenkin tein. Kyllä se minusta silti oli kunniatehtävä ja olin ylpeä siitä.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

poistettu

Muokattu: , käyttäjä: Christina^

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Mun mielestä morsiamen NIMENOMAAN pitää sanoa mitä haluaa kaasojensa tekevän. Mä ainakin haluisin tasantarkkaan tietää, mitä ohjelmaa mun häissäni tulis olemaan yms. Juuri sen takia, että makuja ja mieltymyksiä on niin kovin monenlaisia... Eikä ne kaasot ole muutenkaan mitään ajatustenlukijoita! Ja ehkä hiukan ymmärrystä kaasoille, joille se päivä ei ole elämän tärkein päivä. Myöskin kohteliasta on avoin keskustelu, kukaan ei hyödy siitä, että selän takana marmatetaan.

Nim. Eräs arvailemaan kyllästynyt

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

*Poistettu

Muokattu: , käyttäjä: Christina^

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Itse olen miettinyt tuota Kaaso-asiaa myöskin. Ystäväni, kenet kaasoksi haluaisin, on luonteeltaan aika hiljainen, eikä todellakaan mitään "porukan hauskuuttaja-tyyppiä". Joten olen ratkaissut asian siten että pyydän kahta kaasoa. Toinen näistä on kova järjestelemään ja touhaamaan ja itse ajattelin että jos minä olisin kaaso, haluaisin myös jakaa "vastuuta" toisen ihmisen kanssa. En meinaa kaasoillani hirveästi hommia teettää kun itse olen luonteeltani sellaista organisjoija tyyppiä :) Pitopalvelu hoitaa ruoan, äitini on kova askartelemaan joten koristelun hän hoitaa enemmän kuin mielellään, kutsut tulee valmiina. Lähinnä joitan mukavaa ohjelmaa häihin olisi heidän tehtävänään ja siinä on apuna tulevan mieheni bestman joka kyllä osaa hommansa hoitaa.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

---

Muokattu: , käyttäjä: Eagle_87

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Minä olin takuulla aikanaan aika kamala kaaso. Morsian päätti, ettei yhtään tykkää sulhasen ällöistä kavereista, bestman mukaan lukien.

Minä olin kuitenkin eri linjoilla.

Ja nykyään kihloissa bestmanin kanssa :-X

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Hei,

Muistelinkin, että täältä löytyi tällainen keskustelu. Olen aikani miettinyt ja odotellut, tapahtuuko minkäänlaista muutosta vai tulisinko etsimään tätä keskustelua ja osallistumaan tähän... Täällä sitä nyt sitten ollaan. Kirjoittelen vieraana, ettei minua ja kaasoani tunnisteta.

Täällä myös yksi, joka on pettynyt kaasonsa innottomuuteen. Kun pyysin häntä kaasoksi, hän sanoi ja vaikuttikin olevan erittäin iloinen ja innoissaan. Kuukausia on kulunut eteenpäin ja ainoa, mihin hän otti osaa, on ollut se, kun kävimme katsastamassa juhlapaikan. Olen myös saanut häneltä hieman käytännön faktaa yms., sillä hänellä on kokemusta naimisiinmenosta. Tässä sitten kaikki.

Ongelma lienee lähinnä siinä, että kaasoni on (aina ollutkin) erittäin minä-minä-minä-keskeinen. En tiedä, onko hän itse edes tietoinen siitä, kuinka kaiken pitää pyöriä hänen ympärillään.

Hänelle tuottaa myös ilmeisen suuria vaikeuksia esim. tavata kahden, hän ei haluaisi olla ilman miestään. (Ja ei, he eivät ole mikään tuore pariskunta tai vastanaineita, ovat olleet yhdessä ja naimisissakin jo vuosia!) Tapaamme porukalla suht' usein (he, + minä ja mieheni), mutta en viitsi alkaa mistään hääasioista jauhamaan tällaisissa tilanteissa, kun selväksi on tullut, että ei nuo miehet niin jaksa olla kiinnostuneita näistä asioista. Viimeisin tapaaminen, kun olen tavannut kaasoni kahden kesken, oli yli vuosi sitten ja silloin ei vielä hääjutuista ja kaasoiluista ollut tietoakaan.

Olen aika ajoin yrittänyt ottaa puheeksi hääjuttuja kaason kanssa, mutta ei hän niistä montaa sanaa vaivaudu juttelemaan, kun hän on asian tavalla tai toisella saanut käännettyä taas itseensä.

Olen huomannut, että hän pitää minua koko ajan "kaikki on vinksallaan"-etäisyydellä, vaikka todellisuudessa hänen elämänsä on kaikin puolin kunnossa kuitenkin. Kun "kaikki on vinksallaan", niin silloinhan on hyvä jauhaa minä-minä-minä-juttuja, ja tietenkin ystävä on tukena.

Tämän kaiken lisäksi hänellä on mieletön pätemisen tarve. Kun tuli mainintaa vihkisormuksesta, hänen ensimmäinen kysymyksensä oli, että "paljon maksoi?" ja vastauksen tähän kuultuaan hän muistuttaa (varmaan viidennen kerran) niistä TUHANSISTA euroista, jotka käytettiin hänen vihkisormukseen! Tai yleensäkin kaikki se, miten kallista heillä on ollut verrattuna siihen, miten pihejä me taas olemme, koska minun sormukseeni ei uponnut, kuin n. 600€.

Tunnen olevani kaikkien hääasioiden kanssa hyvin yksin. Minulla ei ole ketään, joka intoilisi häistä ja tartuttaisi intoaan minuun ja jonka kanssa voisin hömpöttää. Mielestäni häät kuitenkin on sellainen aihe, josta on täysi oikeus hömpöttää niin paljon, kuin siltä tuntuu! Intoni on tässä kuukausien aikana latistunut aivan olemattomiin, koska häihin liittyviä asioita on sen miljoona ja yksinkö ne kaikki pitäisi alusta loppuun huolehtia?? Vähemmästäkin masentuu. Häihin ei ole enää kauhean pitkää aikaa ja vielä olisi paljon järjesteltävää ja mietittävää.

Olen tainnut aika kehnosti valita itselleni kaason? Olisikohan kenelläkään neuvoja?

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

No täälläkin on yksi tuleva morsian joka saa intoilla yksikseen tulevista häistä. :girl_sad:

Kaasoni on pitkän ajan ystävä ja syy miksi häntä pyysin, oli nimenomaan meidän aina ollut

rehellinen ystävyyssuhde, olemme jakaneet niin ilot kun surutkin. Ja hän oli myös yllättynyt

kunniasta olla kaasoni. No, hääpuvun ostamiseen hän tuli mukaan, sen jälkeen ei mitään ole tapahtunutkaan. Meillä molemmilla on menomme, ja en ole hötkyillyt asian tiimoilta omasta mielestä liikaa. Kun hääpukuani piti sovittaa ja tehdä muutoksia, 3 viikkoa etukäteen sovittu tapaaminen peruuntui. Kuten myös kenkien osto ja muu shoppausseuraa etsiessäni hän ei ollut

tavattavissa eikä käytettävissä. Olen kysellyt mielipitetitä koristeluun, mikä olisi ollut kiva tehdä

yhdessä, ei innostusta ole tullut. Nyt ehdotin 3 eri päivää josko nähtäisiin ja tehtäisiin koristeita (että saisin vietyä ne toiseen kaupunkiin missä enenmmän säilytystilaa), ei hänelle mikään käynyt. Nyt teen koristeet itse. Se, että kyllä mä itse ne valmiiksi saan, harmittaa vain se mun aiempi idea siitä että askarrellaan yhdessä jne. Nyt ei mitään tollaisia muistoja minulle jää.

Mua harmittaa kaasovalintani. Meinaan pyytää vielä toista henkilöä toiseksi kaasoksi, koska on asioita mihin todella tarvitsen apua, enkä voi ottaa riskiä että taaskin hänellä on "kiire".

Miksi suostuu kaasoksi, jos ei oikeasti ole sydämellä mukana jutussa? Mua itseäni pyydettiin kaasoksi joku vuosi sitten, mutten suostunut. Tiesin olevani kiireinen, enkä pitänyt tulevan morsiamen tavasta heti ensimmäiseksi kertoa kaasojen tiskivuoroista. Mielummin kieltäytyy kun tekee hampaat irvessä. Jokaisella meillä on tapamme. Noh, tuleepahan todellakin meidännäköiset häät kun ei muut niihin vaikuta millään tavalla, pelottaa vain se työmäärä mikä on pienimmissäkin häissä...

Aika inhottavasti sanottu ed.kirjoittaneelle siitä sormuksesta, minkätakia pitää alkaa puhua omasta kalliista sormuksesta kun toinen on menossa naimisiin? Kuulostaa todella itsekeskeiselle tyypille.

Tsemppiä meille kaikille joiden hääfiilis laskee kaason takia..

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Mä en saanut minkäänlaista apua kaasolta, ainoastaan tukea hääpäivänä, mutta sekin riitti :girl_smile:

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Päädyimpä minäkin kaasona lukemaan tätä palstaa ja pohtimaan omaa toimintaani kaasona... Minusta on aivan super ihanaa ja mieletön kunnia, että ystäväni pyysi juuri minut kaasokseen! Olen todella innoissani tehtävästä ja onnellinen hänen puolestaan.

Mutta tässä näitä palstoja lukiessa tulee aika ristiriitainen olo: Mitä kaikkea minun oikein pitäisi kaasona tehdä? Mitä minulta odotetaan? Miten innokas pitää olla ollakseen "hyvä kaaso"?

Odotuksia kaasoa kohtaan tuntuu olevan yhtä paljon kuin on morsiammiakin. Jos en ole morsiammen mielestä riittävän innostunut hänen häistänsä niin minut haukutaan tällä palstalla, jos taas olen liian innokas niin minut haukutaan palstalla, joka käsittelee kaason yli-innokkuutta (sellainenkin täällä taisi olla)!?

Voisinkin antaa näin kaason näkökulmasta muutaman vinkin mormaikuille: KESKUSTELE kaasosi kanssa hääjärjestelyistä! Kerro mitä kaikkea pitäisi tehdä, mitkä voisivat sinun mielestäsi olla sellaisia asioita mihin kaipaat kaasosi apua, kysy millä tavalla hän haluaisi osallistua, mitkä ovat hänen vahvuutensa ja mielenkiinnonkohteensa jne...

Eipä luulisi olevan kovin vaikeaa! Muutenkin vähän ihmettelen sitä, että täällä valitetaan tyytymättöminä kun kaaso tekee/ei tee sitä tai tätä. Minä ainakin kuvittelisin, että kaasoksi yleensä valitaan niin läheinen ihminen, että hänen kanssaan voisi tällaiset asiat ottaa ihan henk.koht. puheeksi eikä vain täällä netin kskustelupalstalla asioita anonyymina surkutella!? Joku tuolla mainitsi, että kaasoltaan ei odota juurikaan muuta kuin ohjelman järjestämistä häihin. -Tähän voisin heittää kysymyksen, että oletko varma, että kaasosi kokee sen VAIN pienenä tehtävänä? Onko hän ihminen, joka tykkää keksiä ohjelmaa ja olla esillä? Jos tehtävä on hänelle epämieluinen niin voitko vaatia, että hän olisi siitä kovin innoissaan..?

Ehkä kaasovalintaa kannattaa miettiä myös käytännön näkökulmasta. Mieti mitä Sinä kaasoltasi haluat (askartelu apua, shoppailu seuraa, tiskaajaa juhlaan, ohjelman vetäjää, henkistä tukea hääpäivänä vai mitä??) ja KERRO ODOTUKSESI myös kaasollesi. Ei hän ole (eikä tarvitse olla) ajatustenlukija, vaikka hän olisi kuinka hyvä lapsuuden ystäväsi.

Kuten jo totesinkin niin itse olen innoissani kaason tehtävästäni. Kuuntelen mielelläni ystäväni häähömpötyksiä ja osallistun keskusteluun, mutta varon tarkkaan järjestelyissä astumasta hänen varpailleen tai utelemasta liikaa. Sitten kun hääjärjetelyt todellisuudessa aktiivisesti käynnistyvät niin odotan kyllä ehdottomasti, että HÄN ITSE OTTAA PUHEEKSI ne käytännön asiat mihin hän minun apuani kaipaa sen sijaan, että tulisi tänne palstalle nimettömänä kertomaan miten hänen kaasosa ei mitään.

Ja muuten naiset: vaikka se oma hääpäivä on teille ehkä se maailman ihanin ja tärkein asia ja tiedän todella, että se vaatii suunnittelu ja järjestelyä ja siitä intoilu on niiiiin ihanaa, mutta kaasollannekin on todennäköisesti omakin elämä. ->Ei ehkä ole inhimillistä odottaa, että vuotta ennen hän jaksaisi jauhaa vain Sinun tulevista häistäsi.

Aurinkoita syksyn jatkoa kaikille morsiammille ja kaasoille!! :give_heart:

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Yleisen tason vinkkinä: asioille kannattaa antaa aikaa. Elämäntilanteesta ja muusta hässäkästä johtuen oma kaasoni osallistui aktiivisemmin vasta häiden lähestyessä, mutta hänen askarointiavustaan ja kaikesta avusta hääpäivänä oli huikaisevasti apua. En osoita sormellani ketään, mutta ei kannata pelästyä tai suutahtaa, jos kaaso ei vielä vuosi ennen h-hetkeä jaksa intoilla, häiden lähestyessä tilanne saattaa olla jo toinen (taitaa olla, että vain morsiamet jaksavat kohkata reilusti ennen häitä). Jos puolestaan tarvitsette apua jo protovaiheessa tai muussa pohdinnassa, varmistakaa, että kaaso jakaa intonne.

Muokattu: , käyttäjä: Jenny-Maria

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
Mutta tässä näitä palstoja lukiessa tulee aika ristiriitainen olo: Mitä kaikkea minun oikein pitäisi kaasona tehdä? Mitä minulta odotetaan? Miten innokas pitää olla ollakseen "hyvä kaaso"?

Odotuksia kaasoa kohtaan tuntuu olevan yhtä paljon kuin on morsiammiakin. Jos en ole morsiammen mielestä riittävän innostunut hänen häistänsä niin minut haukutaan tällä palstalla, jos taas olen liian innokas niin minut haukutaan palstalla, joka käsittelee kaason yli-innokkuutta (sellainenkin täällä taisi olla)!?

No kuinkahan iso prosentti morsiamista näille palstoille kirjoittaa? :) Aika pieni, sanoisin. Itse noudatin aikanaan juuri sinunkin nyt antamaasi vinkkiä; keskustelin kaasojeni kanssa omista odotuksistani, ja sain siten kuulla myös heidän näkökulmaansa ja tiedon siitä, miten paljon olivat valmiita antamaan omaa aikaansa ja energiaansa häidemme eteen. Minulla oli 3 kaasoa, mutta lopputulos oli silti se, että sain tehdä suurimman osan asioista itse. Kaasoni olivat todella kiireisiä, joten vaikka halua auttaa oli, käytännössä se näkyi valitettavan vähän. Onneksi olen itse organisoija-tyyppiä, aloitin häideni valmistelut hyvissä ajoin ja säästyin stressiltä. Kaikki meni hyvin, sain kaiken tehtyä ennen häitä edeltävää päivää ja kaasoistani oli paljon apua häitä edeltävänä koristelu- ja itse hääpäivänä.

Häiden suunnittelu ja valmistelu vaatii hurjasti aikaa ja energiaa, eivätkä kaikki jaksa/osaa suunnitella häitään kokonaan itse, eikä ole tarkoituskaan! Joillain sulhanen auttaa suunnitteluissa ja valmisteluissa, äiti voi auttaa, anoppi... Morsiamen kannattaa kertoa kaasolle jo tätä tehtävään kysyessään, mitä käytännössä odottaa: valmistelu- ja suunnitteluapua pitkin matkaa, vai pelkästään juontoa, aikataulutusta ja henkistä tukea hääpäivänä. KESKUSTELKAA :girl_haha: Puhumalla asiat useimmiten selviää, ja jos morsiamen kauniisti esitetyistä, kohtuullisista toiveista kaaso loukkaantuu ja ahdistuu, kannattaa ehkä kysyä kaasolta, oliko tehtävään suostuminen aivan loppuun harkittua. Itse annoin yhdelle kaasoistani mahdollisuuden perääntyä, kun hänelle tuntui aiheutuvan enemmän harmaita hiuksia kuin iloa apunani olemisesta. Hän ei kuitenkaan halunnut luopua roolistaan, otti vain aikalisän ja sovimme että hänen tehtäviinsä kuului vain hääpäivänä auttaminen. Näin ei kummankaan tarvinnut kiristellä hampaitaan ja kaikille jäi hyvä maku :girl_smile:

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Jotenkin aavistelin että tähän ketjuun tulee vielä kirjoitettua, mutta kyllä se silti kirpaisee vähäsen kun miettii omaa innotonta kaasoa. Pyysin ainoata tässä samassa kaupungissa asuvaa ystävääni kaasoksi ja hän suostui, ihan iloisin mielin silloin kesällä. Sovittiin että hän auttaa minua jos askarteluissa tarvitaan hyvää käsialaa, ja auttaa ideoinnissa koristelun suhteen. Ja tietysti on henkinen tuki hääpäivänä. Tämä ei kai ole kovin pitkä vaatimuslista?

No, kävi ilmi että kaaso onkin raskaana, ja kaikki yhteydenpito melkein lakkasi kokonaan! Koko tämän syksyn ja alkutalven olen ollut se, joka ottaa yhteyttä ja kyselee kuulumisia ja pyytää kahveille kaupunkiin. Kaaso kävi kanssani katsomassa hääpukua joskus elokuussa, mutta sen jälkeen hän ei ole itse ottanut häitä puheeksi ollenkaan. Niinpä en ole sitten minäkään niistä kehdannut vauhkota.

Ymmärrän että raskaus, varsinkin ensimmäinen vie paljon energiaa, mutta eikö silloin voisi vain sanoa että ei kiinnosta enää kaason toimi ja luopua "kunniasta"? Eikä vain kadota jonnekin kaukaisuuteen? Kun kysyin että tuleeko hän mukaan käymään juhlapaikalla, hän sanoi ettei kerkeä. Kun kysyin, kiinnostaako kaason työ häntä hän sanoi että tietysti.

Hitto että ärsyttää.

Ja kyse ei ole että soittelisin joka viikko edes hänelle. Ennen olimme parhaita ystäviä. Nyt toinen ystäväni toisesta kaupungista on lupautunut tulemaan meille päivä ennen häitä auttamaan kaikessa missä apua tarvitsen, ja naapurini on luvannut auttaa askarteluissa sillä yksin se on minulle aikamoinen urakka. Onneksi siis löysin apua.

Mutta mitä teen kaasolle, jolle tuli pukukin luvattua? Otan härkää sarvista? Annan potkut?

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Parempi olla ilman kaasoa kuin pitää kaasoa, jota homma ei ollenkaan kiinnosta/ei ehdi tms.

Mitä on inhimillistä odottaa kaasolta? Mitä saa vaatia/toivoa innostuksen suhteen? Ja milloin..kuinka ajoissa ennen häitä? Miten saada se kaaso innostumaan?

Oma innostus alkaa kadota, kun kaaso vaikuttaa täysin innottomalta :(

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

saa poistaa

Muokattu: , käyttäjä: A-K

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Luo uusi käyttäjätili tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään