Itkitkö häissäsi?


Trio

Recommended Posts

Itkin ja paljon. Itku pääsi jo kirkon pihalla ja tietysti koko matkan alttarille kyynelehdin, mutta myös hymyilin. Alttarilla seisoessa oli myös nenäliinalle paljon käyttöä ja myöhemmin juhlissa vielä häätanssin aikana... Minkäs sitä herkkä ihminen itkulleen mahtaa, tunnerikas päivä ja saahan se näkyä. :)

Link to comment
Share on other sites

  • Replies 193
  • Created
  • Last Reply

Top Posters In This Topic

Itkin yllättävän vähän. Luulin, että herkkänä ihmisenä itken ihan koko ajan, mutta loppujen lopuksi itkin vain muutaman kerran, mm. hääpuvun kun sain päälleni niin silmät kostuivat ja piti taistella itkua vastaan, ettei meikki heti mene pilalle. Kirkon pihaan saavuttuamme yhden kaason kanssa isosiskoni tuli halaamaan. Toinen siskoistani kuiskasi korvaani samalla jolloin hanat aukesi ja todella piti tehdä töitä että sain koottua itseni. Häämarssin alkaessa soimaan nielin myös kyyneliä. yms..

Mutta todella vähillä itkuilla selvisin. Ei kertaakaan tullut "kunnon" itkuja joita pelkäsin etukäteen vaan silmät lähinnä kostuivat ja muutama kyynel tipahti poskelle. Olin todella yllättynyt. :)

Link to comment
Share on other sites

Pari kyyneltä tuli "tahtomisten" jälkeisen yhteislaulun ("Kun on toisessa kädessä Jumala ja toisessa olet sinä...") aikana. Onneksi kaaso oli valppaana nenäliinan kanssa, olin etukäteen jännitellyt, että mitä jos tulee isokin itku ja sotken naamani (en ole tottunut olemaan meikattuna). Onneks näin ei käynyt. ;>

Olin kyllä ajatellut, että herkkänä ihmisenä itkeskelisin enemmänkin, mutta jotenkin olin niin ilo-mielellä koko päivän, hymyilin melkeen että suu ratkesi, niin ei oikeen itkettänyt. :)

Mies sanoi, että hänen piti kirkossa pinnistellä, jotta pysyi kasassa. Tämän huomaa ehkä vihkitilaisuuden kuvista - miehellä kaikissa kuvissa sama ilme. :) <3

Link to comment
Share on other sites

Olin varautunut siihe, että kyyneleet on häissä herkässä, kun olen niin herkkä. Toisin kuitenkin kävi; kirkossa sormuslupausta lausuessani jouduin pari kertaa nieleskelmään ja ääni vähän murtui sekä hääjuhlassa äitini puheen yhteydessä taisi silmäkulma kostua. Muuten olin yhtä hymyä koko päivän! :girl_pinkglassesf:

Kaaso sen sijaan sanoi, että kirkossa tosi moni vieras pyyhi silmäkulmiaan...

Muokattu: , käyttäjä: Tiikeli
Link to comment
Share on other sites

Ekan kerran kyyneleet kihosi silmiin kun sulho tuli hakemaan mua kuviin.

Sitten kirkossa jos hetkeksikään erehdyin vieraita katsomaan tuli kyyneleitä, mutta viimeistään kuoron aloittaessa laulamaan erästä ortodokseille tuttua sävelmää se oli menoa.

Juhlapaikalla kyynelehdin useasti: sen verran kauniita ja ihania puheita pitivät mieheni ja monet muut vieraat.

Olo oli koko ajan vain niin onnellinen.

Ihme kyllä meikit eivät levinneet ollenkaan, ja ripsien pidennys oli kyllä mitä loistavin idea.

En ollut kuitenkaan ainoa kyynelehtijä; moni vieras tuli kertomaan erinäisissä tilanteissa että olivat liikuttuneet=itkeneet.

Eli kunnon itkujuhla oli! :D

:-X

Link to comment
Share on other sites

Minä itkin kirkossa kun kuoro alkoi laulamaan monia vuosia - toivotusta. Tuli kaikki muistot mieleen ja kun onnittelujono kirkossa alkoi kerääntyä, niin oli pakko huikata kaasoja tuomaan nenäliinoja, kun itku jatkui edelleen.

Pidin ainoana ihmisenä puheen häissämme ja se itketti niin miestä, isääni kuin koko muuta vieraskansaa. Jopa miehen kaverit pyyhkivät kulmiaan..

Eli itkettiin koko porukka tasapuolisesti.

Link to comment
Share on other sites

  • 3 weeks later...

Olin aina kuvitellut, että itse vihkikaava saisi herkistymään, varsinkin kysymykset, mutta loppujen lopuksi ne olikin ne pienet yksityiskohdat, jotka saivat palan kurkkuun. Jossain vaiheessa pihalla pidettävää vihkiseremoniaa, kuulin kuinka mieheni isoäiti niiskutti selkäni takana ja se sai myös omat silmäni kostumaan. Herkkää oli myös tilaisuudessa sulhasen minulle esittämä laulu. Mutta vasta onnittelujonossa jouduin pyyhkimään kunnolla silmäkulmia, kun kaikki jännitys purkautui onnenkyyneliin. Myös se, että näin appiukon ja langon pyyhkivän silmäkulmiaan tullessaan meitä halaamaan, laukaisi "dominoefektin"... :blush:

Link to comment
Share on other sites

  • 3 weeks later...
  • 2 weeks later...
  • 4 weeks later...
  • 5 weeks later...
  • 3 weeks later...
  • 4 weeks later...

Meinasin alkaa vollottamaan heti vihkimisen ensihetkestä lähtien. Piti tuijottaa pöytäliinaa, seinää, kelloa - ihan mitä tahansa muuta kuin katsoa ihmisiä silmiin, koska muuten vesihanat olisivat auenneet heti. :D Vihkimisen jälkeen kun meitä onniteltiin parahdin lopulta itkemään itkua tihrustavaa äitiäni halatessa. Olin kai niin onnellinen ja helpottunut.

Link to comment
Share on other sites

  • 1 month later...

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.

Guest
Vastaa aiheeseen...

×   Olet liittänyt muotoiltua sisältöä.   Poista muitoilu

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

Ladataan...