Kumpi yleisempää; isä saattaa vai sulhon kanssa yhdessä?

[Guest Sanneliini]

Mut saattaa sulhasen isä! Vaikka oma isäni todnäk on paikalla.

Mun isäni on saattanut molemmat siskoni ja nekin hirveän etukäteis manauksen kanssa. Siksi en halua edes kysyä kun voi mennä sit fiilis pilalle kun yksi murjottaa sen takia :/

Ja olen kiintynyt appeeni niin paljon että suon hänelle tämän "kunnian", hänellä kun on 4 poikaa eikä yhtään tytärtä.

[Ellinora]

Ma oon miettinyt, etta yksin kavelisin, mutta sulho on sita mielta, etta pitaisi pyytaa mun aitia, kun han on mut kasvattanut. Me ollaan aidin kanssa vaan niin kamalia kikattelijoita/itkejia, etta en tieda mita siita tulisi Taytyy miettia. Toisaalta olisi kiva pyytaa isaa, ollaan kylla valeissa, vaikka han ei minua kasvattanutkaan. Mutta aidin mielesta se olisi outoa.

[jansku2011]

Suurin unelmani oli, että isäni olisi saattanut minut alttarille. Isäni kuitenkin kuoli muutama vuosi sitten,joten menemme sulhasen kanssa yhdessä.

[Darya]

Mut saattaa isäpuoli, kun "oikeeta" isää ei edes kutsuta häihin.

Ei haluta sulhasen kanssa nähdä toisiamme hääpäivän aamuna - vasta sillon kun kävelen alttarille "isin" käsipuolessa

[Hedii]

Isä saattaa.

Monet ovat sitä mieltä, että isä ei voi saattaa, sillä on ollaan jo itsenäistytty ja asuttu poissa kotoa vuosikausia. Häät ovat kuitenkin perhejuhla, jossa kaksi sukua omalla tavallaan yhdistyvät. Näin ollen tämä romantinenkin tapa on minusta juuri se oikea meidän häihimme.

[Kirppuli]

Me oltais sulhasen kanssa haluttu kävellä koko matka ihan kahestaan-näitä yhteisvuosia kun on jo ja lapsikin.

Äiti tuota asiaa multa tiedusteli ja ymmärsin rivien välistä, että haluais,e t isä saattaisi, kuten on saattanut mun siskotkin. Joteeeeeeeeeen..Isä saattaa!

[Kirppuli]

Saahan sitä sitten kirkosta pois kävellä sen oman miehen kanssa

[mm8]

Yhdessä mennään mieheni kanssa. Kun on oma lapsi, niin tuntuu oudolta, että isä saattais. Lisäksi meidät vihitään ulkona, eli varsinaista pitkää käytävää ei ole.

[TiaMariaS]

Miulla on vähän kinkkinen tilanne. Tutustuin juuri biologiseen isääni ja haluaisin että hän saattaa minut. Sitten on myös se isäpuoli, joka on kasvattanut miut ja ollu isähahmo koko lapsuuden, muttei olla koskaan oltu läheisiä. Joten tässä pitää vähän miettiä, että kumpi saattaa vai saattaako kumpikaan.

[sanni2012]

Itse haluan, että isä saattaa. Olen ihan pienestä saakka haaveillut, että isukki olisi saatajana.

Ei vaan iskä kamalasti ilahtunut ideasta, kun ilmoitin hänelle asiasta. Vanhempani menivät yhdessä alttarille, joten isä ei varmaankaan ymmärrä miksi juuri hänen pitää saattaa minut.

[Sirre]

Miehen kanssa ajateltiin kyllä mennä, ollaan aikuisia molemmat ja yhdessäkin oltu kauan. Mutta tuntuisi tosi oudolta joku sukujen/huoltavien miesten välinen luovutusrituaali, kun ei nykyään eletä enää sellaisessa hirveästi suvun asemaan perustuvassa yhteiskunnassa.. En siis sano ettei toimisi jollekin muulle, kiva jos toimii, mutta ei ole omaan maailmankuvaan sopiva Ja epäilen kovasti että isänikin vieroksuisi.. Pääsee se sitten tanssittamaan perinteiset tanssit, tykkää varmasti enemmän siitä kanssa

[Kaley]

Vaikka ollaan miehen kanssa asuttu häiden aikaan saman katon alla jo 4 vuotta, saattaa isäni silti minut alttarille. Se on niin ainutlaatuinen tilaisuus ja haluan kokea sen isäni kanssa. Miehen kanssa pääsee kävelemään pois.

[Guest brenlynn]

Mulla ei tule saattamaan isä eikä mies, vaan äidin isä (en oo kyllä vielä kysynyt, mutta eiköhän ukki ihan hyvillään oo ja suostu tehtävään). Ajatuksena oli, että isä saattaisi, mutta tässä kerkesi tapahtua erinäisiä asioita joiden takia isä ja hänen vaimonsa eivät ole enää muhun yhteydessä, enkä kyllä minäkään heihin, paitsi pikkusiskoon (joka siis asuu vielä heidän kanssaan). Pikkusisko tuleekin olemaan ainut heistä, joka kutsun tulee saamaan. Kyllä mua on surettanut, että asiat meni näin, mutta ei tässä auta kun hyväksyä tapahtunut ja mennä eteenpäin.

[Roslin]

Miehen kanssa ajateltiin kyllä mennä, ollaan aikuisia molemmat ja yhdessäkin oltu kauan. Mutta tuntuisi tosi oudolta joku sukujen/huoltavien miesten välinen luovutusrituaali, kun ei nykyään eletä enää sellaisessa hirveästi suvun asemaan perustuvassa yhteiskunnassa.. En siis sano ettei toimisi jollekin muulle, kiva jos toimii, mutta ei ole omaan maailmankuvaan sopiva Ja epäilen kovasti että isänikin vieroksuisi.. Pääsee se sitten tanssittamaan perinteiset tanssit, tykkää varmasti enemmän siitä kanssa

Tama oli ihan kuin minun suustani! Olen asiaa kans miettiny- eka reaktio oli ehdoton EI! Sit aattelin et sehan on kaunis perinne, ja itse olen aika monissa haissa ollut, ja kaikissa on isa saattanut, joka on ollut mun mielesta jotenkin tosi suloista. Mutta oikeasti tuo ensi reaktio taitaa olla se pohjimmainen tunne. Se ei vaan mulle sopisi, enka ole varma, haluisiko isakaan. Vaikka siis hyvissa valeissa ollaan ja tekemisissa, ei silla, mutta jotenkin vaan tuntuis meidan elamantilanteet- ja historiikit huomioon ottaen omituiselta. Kuitenkin mun vanhemmat eros kun olin aika pieni, ja se tuntuis senkin takia hassulta, etta aidin kanssa olen aina lapsena/ nuorena asunut...

Nyt sitten vaan mietin, et kavelenko yksin sitten, kun haluaisin, et sulhanen nakee mut sitten siina haapuvussa vasta kun kavelen sita kaytavaa pitkin. Mutta ehka se on vahan turhamainen ajatus, en tieda Taytyypa kysya sulhon mielipidetta! Muutkin saa omansa antaa..

[Eskimotyttö]

Meillä on jotenkin itsestäänselvää, että isukki saattaa. En edes ajatellutkaan, että voitaisiin kävellä sulhon kanssa kahdestaan. Sitä paitsi mäkin haluan, että sulho näkee mut vasta kun lähden tulemaan käytävää pitkin.

Muokattu: June 17, 2011, käyttäjä: Peikkis

[MäHaluunNaimisiin]

Sulhasen kanssa kävellään kaksistaan. Maistraattihäät kun on niin ei ole mitään pitkää käytävää kuljettavana ja nähdään myös toisiamme sinä päivänä (mm. kuvauksessa). Ja jotenkin kun yhdessä asutaan ja kaikkea niin musta olisi hölmöä jos isä saattaisi vaikka läheisiä ollaankin. Tulee sitä toivottavasti sentään tanssittua isän kanssa ja ehkä appiukonkin.

[heffalump]

Olen ollut viimeksi lapsena häissä, joissa morsian ja sulhanen ovat kävelleet yhdessä koko matkan. Kaikissa muissa on morsiamen isä saattanut puoleen väliin kirkkoa, jossa sulhanen on ollut vastassa. Omalla kohdalla kyseinen käytäntö ei ole mahdollinen, mutten halua sulhonkaan kanssa kävellä. Joten onko omituista, jos morsian astelee käytävää pitkin yksin ja sulhanen on vastassa samassa kohdassa kuin jos isä saattaisi morsiamen?

[Layne]

Kyllä morsian voi kävellä yksinkin alttarille, olen ollut sellaisissakin häissä, eikä se ollut yhtään outoa.

Minut saattaa isä alttarille, näin olen aina halunnut.

[2xmami]

iskä saattaa alttarille

[adelette]

Ehdottomasti haluan että iskän kanssa kävellään yhdessä kohti alttaria ja sulhanen tulee sieltä sitten vastaan. Enpä asiasta ole iskän kanssa vielä jutellut, mutta luulisin että mielellään tulee minua saattamaan, ainoa tytär kun olen niin vähän sellainen once-in-a-lifetime-juttu.

[<A>]

Olen ollut viimeksi lapsena häissä, joissa morsian ja sulhanen ovat kävelleet yhdessä koko matkan. Kaikissa muissa on morsiamen isä saattanut puoleen väliin kirkkoa, jossa sulhanen on ollut vastassa. Omalla kohdalla kyseinen käytäntö ei ole mahdollinen, mutten halua sulhonkaan kanssa kävellä. Joten onko omituista, jos morsian astelee käytävää pitkin yksin ja sulhanen on vastassa samassa kohdassa kuin jos isä saattaisi morsiamen?

Oon ajatellut omalle kohdalle tätä vaihtoehtoa myös, mahdollisesti niin että kaasot kävelisivät edelläni. Tai sitten kuljemme mieheni kanssa koko matkan yhdessä.

[heffalump]

Olen ollut viimeksi lapsena häissä, joissa morsian ja sulhanen ovat kävelleet yhdessä koko matkan. Kaikissa muissa on morsiamen isä saattanut puoleen väliin kirkkoa, jossa sulhanen on ollut vastassa. Omalla kohdalla kyseinen käytäntö ei ole mahdollinen, mutten halua sulhonkaan kanssa kävellä. Joten onko omituista, jos morsian astelee käytävää pitkin yksin ja sulhanen on vastassa samassa kohdassa kuin jos isä saattaisi morsiamen?

Oon ajatellut omalle kohdalle tätä vaihtoehtoa myös, mahdollisesti niin että kaasot kävelisivät edelläni. Tai sitten kuljemme mieheni kanssa koko matkan yhdessä.

Kaasojen ja mahdollisen morsiustytön perässä olin itsekin ajatellut kulkea. Mutta lähinnä mietityttää se yksin saapuminen, siis ilman mitään saattajaa.

[yael]

Iskä saattaa, ehottomasti.

[November]

Toivottavasti ketjun aloittaja ei nyt pahoita mieltään että liitän tähän oman kysymykseni kun kuitenki aiheeseen liittyy enkä omaa ketjua viitsinyt aloittaa tämän takia:D.

ELikkä haluaisin mielipiteenne:

Meille tulee sormuspoika ja morsiustyttö, jotka kävelevät ensimmäisenä käytävän alusta kirkon eteen, pojalla siis sormus tyynyllä tyttö vierellään joka heittelee ruusun terälehtiä.

Haluaisin kuitenkin myös isäni saattamaan, mutta tuleeko silloin jotenkin tungosta käytävälle teidän mielestänne? Lapset kuitenkin kävelisivät alusta loppuun asti ennen meitä, ja me tulisimme kun he jo istuvat. Olen itse jo taipumassa sille kannalle että kävellään sulhon kanssa kaksin koko matka... mutta kuitenkin, olen aina ajatellut että isä saattaa, ja haluaisin asian niin. En kuitenkaan halua luopua sormuspojasta ja morsiustytöstä...molemmat tuntuvat olevan liikaa (siis lapset + plus isä,minä ja sulho tulee vastaan puoleen väliin) ,joten mitä mieltä olette? Miten te tekisitte? mielipiteitä?

[paulsi]

Olen ollut kaasona häissä, joissa oli morsiusmessu, eli oli ehtoolliset yms.. Sinne alttarille mentiin niin, että ensin meni pappi ja kaksi avustajaa, sitten toinen kaasoista, sitten minä kävelin sormuspojan kanssa ja sitten tuli morsian isänsä kanssa ja sulhanen tuli vastaan. Eikä siinä minun mielestäni ollut mitään liikaa. Meille ei näin paljoa tule, mutta näissä häissä tämä toimi.

Kaiken kun tekee rauhallisesti ja maltilla, ettei kaikki mene yhtäaikaa, niin hyvä siitä tulee!