Posted May 22, 2008 Moi,Kysyykö enään nykyaikana morsiammen isältä lupaa kosia naista vai onko tämä tapa loppunut täysin? Tuskin kukaan enään suuttuu, jos lupaa ei kysytä, mutta pidetäänkö tätä enään missään piireissä kohteliaana tai jopa "vaadittavana" tapana? Share this post Link to post Share on other sites
Posted May 23, 2008 Minun mieheni oli soittanut isälleni ja kertonut aikovansa kosia Enpä tiedä onko tämä enää yleinen tapa, mutta isäni varmasti arvosti elettä kovasti. Share this post Link to post Share on other sites
Posted May 23, 2008 Siskon mies pyysi isältä siskoni kättä, mutta omani ei kysynyt. Olenkin joskus irvaillut, että onhan se "kauppakirjakin" vielä tekemättä minusta ja häät tulossa. Share this post Link to post Share on other sites
Posted May 23, 2008 (edited) No ei mies isältäni kysynyt että voidaanko muuttaa yhteenkään ja mentiin avoliittoon. Musta tuntuis hiukan naurettavalta ja konservatiiviselta, että mies ja isä alkais sopimaan mun selän takana "naittamisestani" ennen kosimista, kun on asuttu jo vuosia yhdessäkin. Toisille (vaikka kuninkaallisille ) "käden pyytäminen" on varmaan mukava tapa ilmoittaa avioaikeista morsiamen isälle ja muulle suvulle. Tai jos vaikka sulhanen asuu ulkomailla eikä ikinä ole tavannut isää, voivat sit rupatella "miesten kesken"... Jokainen tyylillään! Edited May 23, 2008 by Serene Share this post Link to post Share on other sites
Posted May 23, 2008 Niinpä, jokainen tyylillään. Omalla kohdallani tämä ei tuntunut mitenkään naurettavalta ja konservatiiviselta, vaikka olemmekin asuneet yhdessä jo vuosia. Mielestäni ele oli mieheltäni perinteiden kunnioittamista ja erittäin kaunis tapa. Itse en olisi sitä osannut odottaa, mutta hän yllättääkin minut positiivisesti aina vain uudestaan Share this post Link to post Share on other sites
Posted May 23, 2008 minun mieheni kysyi kättäni sekä äidiltä, että isältäni, soitti molemmille. tiesi hyvin, että minä arvostan tuota vanhaa tapaa. ihanan liikuttavaa oli, myös vanhempani arvostivat todella paljon Share this post Link to post Share on other sites
Posted May 24, 2008 Minä kieltäytyisin koko hommasta aivan varmasti, jos isältäni olisi lupia lähdetty kyselemään, edes tavan vuoksi. Suututtaa ajatuskin. Katijohanna90 likes this Share this post Link to post Share on other sites
Posted May 25, 2008 Tuleva mieheni meni käymään vanhempieni luona ennen kosintaa perinteisen viinapullon ja kukkapuskan kanssa. Vanhempani todella arvostivat tätä tapaa. Eipä hän siellä mitään lupaa varsinaisesti kysellyt vaan enemmänkin ilmoitti näin aikeistaan. Äitini itki kuulemma liikutuksesta Jokainen todella tyylillään ja tämä oli ainoa oikea tapa meille. Share this post Link to post Share on other sites
Posted May 25, 2008 minusta tässä on myöskin enemmän perinteestä ja kauniista tavasta kyse, kuin jostain "omaisuuden siirrosta" Share this post Link to post Share on other sites
Posted May 25, 2008 minusta tässä on myöskin enemmän perinteestä ja kauniista tavasta kyse, kuin jostain "omaisuuden siirrosta" Näin minustakin. Sama juttu pätee moneen muuhunkin perinteeseen, kuten vaikkapa morsiamen saattaminen alttarille isän toimesta jne.Kyllä nyt jokaisen luulisi nykypäivänä ymmärtävän, että kyseessä ei ole mikään "omaisuuden siirtäminen".Suurimmalla osalla perinteistä on vähemmän romanttiset taustat, mutta aika on tehnyt niillekin tehtävänsä ja ne ovat saaneet romanttisen silauksen. Loistavina esimerkkeinä sormukset ja huomenlahjat Share this post Link to post Share on other sites
Posted May 26, 2008 Poikaystäväni kertoi aikeistaan isälleni ja he olivat kuulemma halanneet pitkään. Oli luvannut pitää musta hyvää huolta. Mutta lupaa ei kysytty, enemmänkin ilmoitusluontoinen asia tai että "Mitä olet tästä mieltä, onhan ok?". Kuulin tästä jälkeenpäin ja mielestäni se oli todella korrektia ja hienosti tehty.Myös minä osasin odottaa kosintaa, koska poikaystäväni oli ehdottanut yhteen muuttamista ja tiedossa oli että haluan olla kihloissa ennen sitä. Mutta tarkkaa ajankohtaa en tiennyt. Kävin kuitenkin kysymässä poikaystäväni äidiltä, että mitä hän on mieltä siitä jos menemme kihloihin ja naimisiin. Tämä kahdenkeskinen hetki oli mulle tärkeä, tuli hyväksytty olo.Eli tavallaan me molemmat pyysimme toistemme kättä, vaikka kumpikaan tätä tarkkaa sanamuotoa ei käyttänyt;) Share this post Link to post Share on other sites
Posted May 27, 2008 Mun mies myös halusi jutella isäni kanssa kahdesaan ja itse arvailin kyllä miksi... En sitten tiedä pyysikö mies suoraan mun kättä vai ilmoitti vai keskusteli asiasta. Mutta mä tiedän, että iskälle se merkitsi paljon, niin siis mullekin. Miehelläni ja isälläni onkin aivan mahtava suhde nykyään. Share this post Link to post Share on other sites
Posted May 27, 2008 Joskus seurustelun alkuaikoina mies vitsaili tästä asiasta ja riehaannuin siitä sen verran että tuli varmasti kanta selväksi. Henkilökohtaisesti koen nämä patriarkaaliset perinteet erittäin vastenmielisinä, enkä halua olla niitä tukemassa. Ymmärrän kyllä että jokainen antaa niille oman merkityksensä, puhun omasta puolestani. Toisaalta tuo että käy tulevan puolisonsa vanhempia tapaamassa ja keskustelemassa tulevasta avioliitosta on minusta hieno ele, kummalta tahansa morsiamelta tai sulhaselta. Koska perhe on minulle tärkeä, kannatan yleensä tapoja jotka tiivistävät sukuyhteyttä, mutta en tapoja jotka tekevät eroa sukupuolten välille. Katijohanna90 likes this Share this post Link to post Share on other sites
Posted May 27, 2008 Minun ei tarvitse omassa suhteessani ajatella olevani eriarvoinen kumppanini kanssa, joten en näe käden pyytämistäkään mitenkään riskaabelina Share this post Link to post Share on other sites
Posted May 27, 2008 (edited) Rog3r:Uskonkin että on yleistä ettei tätä tapaa yhdistetä eriarvoisuuteen. Tuskinpa sitä muuten haluttaisiin noudattaakaan. Itse pohdin paljon tapojen yhteiskunnallisia ja kultuurisia merkityksiä ja taustoja (johtunee siitä että ansaitsen sillä myös elantoni). Sitä kautta nousee oma mielipiteeni, joka ei tietenkään ole mikään tutkijan objektiivinen analyysi vaan omien kokemusten, kiinnostuksen ja tiedon sirpaleiden jossakin määrin sattumanvarainen yhteistulos. Näin se tuppaa olemaan kun omasta elämästä on kyse. Edited May 28, 2008 by Salia Katijohanna90 likes this Share this post Link to post Share on other sites
Posted May 27, 2008 Salia: Arvostan kyllä mielipidettäsi, koska itsekin työssäni tutkijana pyörittelen yhteiskuntiin ja kulttuureihin liittyviä asioita. Sen vuoksi varmaan tartuinkin tähän asiaan. Itse vain henkilökohtaisesti nykyisin vierastan eriarvoisuuden näkemistä joka paikassa. Se vie minusta huomiota todella tärkeiltä kysymyksiltä tässä kentässä. Tämä tietysti oma henkilökohtainen näkökulmani asiaan ja tiedän, että hyvin monet ovat aivan eri mieltä asiasta Share this post Link to post Share on other sites
Posted May 27, 2008 Harvapa näkee sormuksessakaan mitään sen kummempaa eriarvoistamista, vaikka sillä sellaiset taustat onkin. Sormuksellahan on alunperin vaimo "merkitty" miehelle kuuluvaksi kuin omaisuus.Onkin jännä huomata miksi sitten käden pyytäminen ja aiemmin mainitsemani alttarille saattaminen mielletään niin kamalan eriarvoistavaksi nykyään.Kun taas sitten "miehen kuuluu kosia" periaatteessa ei nähdä mitään eriarvoistavaa Morre, joka ei niinkään työskentele kulttuurin parissa, mutta on etenkin perinteistä kiinnostunut ja folkloristiikkaa hitusen lukenut Share this post Link to post Share on other sites
Posted May 27, 2008 Morre:Tavoissa ja 'perinteissä' kulttuurin muutos ja jatkuvuus näkyvätkin mielenkiintoisella tavalla. Jotkut tavat katoavat, toiset vahvistuvat mutta saavat täysin erilaisen merkityksen kuin aiemmin, ja jotkut vanhoista perinteistä selvästi poikkeavat uudet tavat taas heijastavat hyvinkin pitkäikäisiä ja kestäviä ajatusmalleja. Ja ettei asia olisi liian yksinkertainen, niin tulee ottaa huomioon myös yksilö- ja tilannetason vaihtelut. Kuten tässäkin ketjussa näkyy... Share this post Link to post Share on other sites
Posted May 27, 2008 Minusta sormusta ei voi verrata käden pyytämiseen tai alttarille saattamiseen, koska sormusta käyttävät kuitenkin molemmat ja siten se merkitsee myös miehen vaimonsa "omaisuudeksi", jos näin halutaan ajatella. Joka tapauksessa sormuksella on se funktio, että se kertoo kantajansa olevan "varattu" ja sama toimii molemmilla sukupuolilla.Alttarille saattaminen ja käden pyytäminen ovat sen sijaan aika vahvasti sukupuolittuneita vielä nykyisessä muodossaan, eli niiden symboliarvo nykymaailmassa heijastelee aika vahvasti tavan alkuperäistä ja eriarvoistavaa merkitystä. Niihin suhtaudun nihkeästi enkä osaisi kuvitella kumpaakaan tapaa omalle kohdalleni. Katijohanna90 likes this Share this post Link to post Share on other sites
Posted May 27, 2008 Tottakai. Eihän sitä tässä kukaan kiistäkään Kulttuuri ja perinteet - jos mitkä - ovat asioita, joista on lähes mahdoton löytää mitään selkeitä lainalaisuuksia tai 'tämä on oikein/väärin' -jakoa.Mutta sitä reagointieron määrää tässä hämmästelenkin, että miten ihmeessä tämä(kin) voi herättää noin kiihkeitä tunteita. Share this post Link to post Share on other sites
Posted May 27, 2008 Ella, olet oikeassa sormusten suhteen. Siinä mielessä se oli huono esimerkki.Huomenlahjakin alkaa yleistyä molempien välisiksi. Sen sijaan kosinta on vahvasti vielä miesten homma, eikä sen eri arvoisuudesta vingu kukaan Miksi mies parka joutuu anelemaan (myönnän kärjistävän sanan käytön ) naista? Meilläkään ei mies kättä pyytänyt, eikä isä saata alttarille. Minä kosin Share this post Link to post Share on other sites
Posted May 27, 2008 Mutta sitä reagointieron määrää tässä hämmästelenkin, että miten ihmeessä tämä(kin) voi herättää noin kiihkeitä tunteita.No vahvempi reaktio nousee yleensä vahvemmasta ristiriidasta. Lisäksi nämä muutos-jatkuvuus paineet kanavoituvat keskusteluiksi hyvin konkreettisten asioiden ympärille. Vrt esim. lukemattomat huivi-keskustelut muslimien ja juutalaisten parissa milloin minkäkin asian yhteydessä. Share this post Link to post Share on other sites
Posted May 27, 2008 Komppaan Morrea, mutta ymmärrän myös että naimisiinmeno on niin tunteellinen asia, että sisäinen feministikin herää monessa "tytössä" Share this post Link to post Share on other sites
Posted May 28, 2008 Meillä mies kysyi minulta kosinnan ja myöntävän vastauksen jälkeen, että olisiko kenties pitänyt pyytää isältäni kättäni? Totesin siihen että ei, olen niin vanha jo että mun käsi on mun oma jo.... (24v) Katijohanna90 likes this Share this post Link to post Share on other sites
Posted May 28, 2008 Meillä mies kysyi minulta kosinnan ja myöntävän vastauksen jälkeen, että olisiko kenties pitänyt pyytää isältäni kättäni? Totesin siihen että ei, olen niin vanha jo että mun käsi on mun oma jo.... (24v)mummoni vastasi aikoinaan isälleni että ota koko tyttö onhan minunkin käteni minun, mutta ajatus on minusta todella kaunis. Share this post Link to post Share on other sites
