avec samaa sukupuolta?

[Guest tinnajee]

Hei,

oletteko vieneet samaa sukupuolta olevaa avecia häihin? Miten on suhtauduttu? Oletteko ilmaisseet asian jotenkin etukäteen (jos ei tiedossa)?

Itse olin tosi loukkaanutu kun yksissä häissä oli esittelylaput kaikkien paikoilla (tyyliin morsiamen serkku). Kaikilla muilla pareilla oli esim. Ari, sulhanen serkku ja Tiina, Arin tyttöystävä. Meille oli laitettu molemmille vaan että morsiamen ystävä, eikä mitään viittausta suhteeseemme, vaikka olemme asuneet vuosia yhdessä.$ Morsiusparin selitys oli, että eivät halunneet meille hankalaa oloa ja tilannetta, kun suvuissa on uskovaisia. ???!

[Leleth]

Minä voisin tehdä tuollaisen "virheen" jos olisin kutsunut teidät parina ja teidän molempien ystävä.

Jos taas olisin kutsunut teidät parina, mutta olisi oikeasti vain toisen ystävä olisin kyllä kirjoittanut "X, morsiammen ystävä" ja "Y, X:n elämänkumppani/tyttöystävä"

Minä en näe itse mitään syytä selittää suvulleni miksi kaveripöydässäni istuu enemmän miehiä kuin pöytäkarten mukaan pitäisi tai miksi kavereillani on samaa sukupuolta olevia aveceja.

Jos joku kehtaa asiaa paheksua ja taivastella totean, että voivat jatkaa juhlimista muualla.

[Guest Anskutin]

Tinnajee, nyt on ystävämorsiusparillasi harvinaisen omituinen käsitys uskovaisista!

Olen itse uskossa, suhteellisen konservatiivi enkä hyväksy homosuhteita. Silti en koskaan rupeaisi laukomaan näkemyksiäni hlbt-ihmisille päin naamaa, varsinkaan häissä, minkä pitäisi olla iloinen tilaisuus kaikille. Kysymyksiin tottakai vastaan, nätisti. Mutta olen huomannut suhtautumisen homoseksuaalisuuteen olevan sen verran arka aihe ja kuuma peruna, etten siihen mielellään tartu. Minulle ei myöskään olisi mikään ongelma suhtautua luontevasti ihmiseen, jonka tietäisin olevan homo/lesbo. Kyllä juttu kulkisi silti. Jotkut ihmiset tekevät elämässään erilaisia valintoja kuin minä ja heillä on erialiset käsitykset oikeasta ja väärästä. Se ei tarkoita, että heitä ei voisi kohdella aivan samoin kuin muita ihmisiä. Juhlissa, joissa olen ollut, olen rupatellut aivan normaalisti esim avoliitossa asuvien kanssa, vaikka en itse pidä avoliittoa oikeana. Ei homosuhde sen kummallisempi asia ole.

Mitä tämä morsiuspari pelkäsi tapahtuvan, jos uskovat sukulaiset saavat tietää, että häissä on lesbopari? Haukkuja? Moraalisaarnoja? Merkitseviä katseita? Välttelyä? Moitteita ystäväpiirin valinnasta morsmaikulle itselleen? Kovin moni uskova ei sellaista tekisi. Toki joku voi aina olla fanaattinen, äskenkääntynyt ja huonosti kasvatettu... Itse kokisin ikävyyksien olevan vaarana ennemminkin silloin, kun täydellisen ei-uskovat suomalaiset juovat itsensä sikahumalaan. Silloin mahdolliset ennakkoluulot voivat tulla ikävästi esiin.

[Mindie]

No onpa tosiaan tökeröä aloittajan ystävältä.

Minä en ole kyllä tullut ajatelleeksikaan, että pitäisi jotenkin laittaa paikkakortteihin, mikä on henkilön suhde yhtään kehenkään.

Omiin häihini on mahdollisesti tulossa yksi lesbopari (rekisteröidyssä parisuhteessa ovat), enkä näe miksi heitä pitäisi kohdella jotenkin eri tavalla kuin muita. Enkä kyllä käsitä sitäkään, miten joku voi vielä nykyaikana tuomita homouden.

[100404]

ystäväsi tietää ettei hänen sukulaisensa osaa käyttäyty ja tämän vuoksi toimi näin. voisin hyvin kuvitella itsenikin samaan tilaanteeseen viisi vuotta sitte. mutta nyt kun olen ollut enemmän tekemisissä homo ystäväni kanssa ja nähnyt sen kaiken mitä hän kohtaa joka päivä sikisen kiukka siitä kuinka ihmiset ovat niin ennakko luuloisia, vanhanaikaisia ja varsinkin uskovaiset ovat ihan kauheita. turhapuolustella yhtään uskovaista kun ei ole ottanut sitä paskaa niskaan päivästä toiseen. niin siis ystäväsi toimi vaan niin kuin parhaaksi näki. itse en toimisia samalla lailla ja onneksi meillä on suvaitsevainen suku eikä yhtään uskovaista. Onneksi! Meidän häissämme murto osa kuuluu kirkkoon joten ei tartte miettii mitää suvaitsevaisuus juttui. olen itse kohta uskovais rasisti mitä enemmän kohtaan uskovaisii.. no menee taas ihan OT.   tiedän kyllä tapauksia jotka jättävät kutsumatta samaa sukupuolta olevia kumppaneita siksi etteivät halua kiusallia tilanteita keskella elämän onnellisinta päivää... se siitä suvaitsevasta suomesata.

[Guest 2008 vuosi menossa]

Mikä ihme tekee ihmisestä huonomman jos on homo tai lesbo ?

Eletään kuitenkin vuotta 2008 ja vaikka itsekkin olen evlut niin en käsitä ´en hyväksy homoja´.

Menee kyllä minulta ´yli hilseen´, olen ollut naimisissa eri sukupuolta olevan kanssa 28 vuotta ja kyllä minulle on aivan sama onko hetero , lesbo tai homo.

HALLOO KAIKILLE !

[100404]

sehän tässä itseäkin ihmetyttää. on jotenkin pitäny päivän selvänä että nykymaaailmassa tajuttaisiinkin jo jotain .. mutta huhhu miten paljo on ihan ihme natseja jotka ei hyväksy ees tumma ihosii.

[Guest uskovainen]

Luulisi teidän, kaikkisalivat, myös sallivan sen erilaisuuden, että jotkut on uskossa, ja heillä on oma maailmankatsomuksensa. Teillä on oma maailmankatsomus, minulla omani. On väärin tuomita uskovia ihmisinä, ja yleistää heidän käytöstään. Samoin on väärin tuomita homoja ihmisinä!!! En koskaan ole ollut sitä mieltä että homot ja lesbot olisivat huonompia ihmisiä, en vain hyväksy homoutta ja lesboutta. Sitä ette tietenkään ymmärrä, mutta nämä asiat liittyvät Raamattuun.

Täällä joku sanoi olevansa kohta uskovais-rasisti. No huh huh, kuinka sitten voi toivoa että rasismi lähtisi maailmasta pois. Kaiken lisäksi kristinuskossa ei olla homo-rasisteja, vaan homoutta ei hyväksytä. Ihmisiä jotka ovat homoja ei väheksytä. Eri asia jos joku on niin kaheli että väheksyy.. mutta sellainen ajattelutapa ei edes kuulu kristinuskoon. Joten mikä ongelma se on teille että jos joku ei voi hyväksyä jotakin asiaa, mutta se ei tuota mitään käytännön ongelmia. Ettehän tekään voi hyväksyä minun ajattelutapaani! Toki ymmärrän että homon arjesta tekee vaikeaa monet ihmiset jotka pitävät homoja huonompina, mutta heitä nyt löytyy monesta porukasta. On suunnattomasti ihmisiä jotka eivät ole uskovaisia, mutta eivät hyväksy homoutta ja eivät jopa pidä heistä ihmisinä. Uskontoni on maailmankatsomukseni, mutta voin silti olla todella hyvä ystävä kaikille. Ja se on korvien välissä miten ihmisiä kohtelee. Ihmiskunnioitus tulisi olla kaikilla, mutta arvot ja ajatus oikeasta ja väärästä on jokaisella hieman erilainen.

Maailmasta ei koskaan tule parempaa jos ette itsekin ymmärrä käytöstänne. Jos morkkaatte uskovia, kuinka kuvittelisitte saavanne hyvää käytöstä heiltä? Ymmärtäkää jo, että ihmisten käytös on yksilöllistä, eikä sitä voi yleistää esim johonkin ryhmään kuulumisen vuoksi. Todellakin, elämme vuotta 2008, joten hyväksykää sekin että jotkut ovat uskossa.

[Guest Anskutin]

Ensisijainen syyni, miksi kirjoitan tämän, on kertoa, että vaikka vieraana täällä palloilenkin, en ole vaihtanut nimimerkkiä vaan tuo edellinen ei ole minun käsialaani. Olen kyllä hänen kanssaan monesta asiasta samaa mieltä. Minäkään en pidä homoja ja lesboja huonompina ihmisinä, tällainen jaottelu ei kuulu kristinuskoon lainkaan. Kaikki ovat syntisiä ja Jumalan edessä täysin samalla viivalla, pelastuksen tarpeessa. Täsmentäisin edellistä vielä siten, että en pidä homoutta sinänsä syntinä, vaan ainoastaan homoseksiä. Tunteet eivät ole syntiä, koska esim ihastumiselle ei voi mitään.

Olen kyllä todella kummastunut tämän keskustelun viimeaikaisiin viesteihin! Hyvät lepakkotytöt ja muutkin tänne kirjoitelleet, miksi puratte tänne vain osittaisesti oikeutettuja negatiivisia tunteitanne tiettyä kansanosaa (uskovia) kohtaan, mutta peräätte kuitenkin täyttä suvaitsevuutta omaa elämäänne kohtaan? Kaikki pitäisi tässä moniarvoisessa vuoden 2008 yhteiskunnassa hyväksyä, paitsi se uskonto mitä täällä on harjoitettu viimeisimmät vuosisadat... Onko tuttu sellainen käsite kuin mielipiteen vapaus?

Kaikki te uskovaisten mollaajat, lukekaa se teksti jonka kirjoitin tähän ketjuun aiemmin, kun en viitsi samalla sivulla toistaa itseäni. Jos me ei hyväksytä jotain asiaa, se ei todellakaan tarkoita, että siitä lauottaisiin ihmisille päin naamaa! Ainakaan itselleni - en niin sataprosenttinen umpihetero ole, että ällötys- ja luonnottomuusargumentteihin vetoaisin - samaa sukupuolta olevien välinen seksi ei ole sen kummallisempi synti kuin esiaviollinen heteroseksikään. Minulla on useita kavereita, jotka ovat avoliitossa tai muuten tiedän heidän harrastaneen esiaviollista seksiä, eikä se vaikuta kanssakäymiseen millään tavalla. Jos tietäisin kaverin olevan homo/lesbo, ei se olisi yhtään sen ihmeellisempi asia. Eräs uskova ystäväni aivan vilpittömästi onnitteli koulukaveriaan yhteenmuuttamisen johdosta, vaikka käsittääkseni ei itse asuisi avoliitossa. Eli ei jonkin ihmisen tekemän asian syntinä pitäminen oikeuta loukkaamaan tai suhtautumaan nuivasti, ja ymmärtääkseni sitä ei sellaisessa mittakaavassa tapahdu kuin tästä keskustelusta voisi päätellä. Huomauttelijat saattavat ennemminkin olla tapakristittyjä vanhemman polven ihmisiä.

Kokonaan toinen asia on se, että me uskovatkaan emme ole täydellisiä ihmisiä. Mekin voimme, tahallaan tai vahingossa, satuttaa toista ihmistä. Voimme myös "oikeassa olemisen" innossa aiheuttaa vakaumuksemme toitottamisella enemmän haittaa kuin hyötyä. Joskus tuntuu, että kun muut tietävät että olen uskossa, jos ajattelemattomuuttani sanon jonkun poikkipuolisen sanan niin johan menee uskovilta maine ja tekopyhäksi leimataan... Toisaalta, ei kenenkään pitäisi suuttua jos jotain omassa elämässä joku sanoo synniksi. Minäkin pidän oikeina asioita, jotka joidenkin mielestä ovat syntiä, kuten naispappeus, television katselu, meikkaaminen. Ei se minua hetkauta, että joku on eri mieltä!

[Guest uskovainen]

"Tunteet eivät ole syntiä, koska esim ihastumiselle ei voi mitään."

anskutinille, minä ainakin teen syntiä "AJATUKSIN, sanoin, teoin ja laiminlyönnein".

[Guest Uskis]

Se, mikä on minun kaikkein vaikeinta hyväksyä, Anskutin ja muut tänne kirjoittaneet homouden tuomitsevat, on se, että käsityksenne mukaan homous on siis valinta. Saanen korjata, ettei näin ole. Homoiksi ja lesboiksi synnytään ja se on yhtä luonnollinen osa heitä kuin heterouskin heterolle. Tietäisitte tämän todeksi, jos olisitte itse homoseksuaaleja tai läheisesti tuntisitte heitä. (Ja tiedoksi, etten itse ole homoseksuaali, jos sillä on mitään merkitystä mielipiteeni arvolle mielissänne.)

Millä perusteella päättelette homouden olevan valinta?

Uskonnon nimissä esimerkiksi myös naisia on syrjitty (myös ihan virallisena osana uskontoa) satoja vuosia. Siitä huolimatta minun, nykyaikana elävän ihmisen, mielestä miehellä ja naisella ei ole ihmisinä eroa. Ja moni uskovainenkin ajattelee näin. Eikös niin, että nykyajalla harva ajattelee naisen olevan miehen alapuolella, vaikka olisi uskovainenkin? Nykyajalla esimerkiksi vissiin jo ajatellaan, etteivät itsenäisesti ajattelevat naiset ole noitia, jotka pitää polttaa elävältä? Samoin homous on satoja vuosia ollut tuomittu uskonnon puolelta. Silti en hyväksy heidän elämänsä pitämistä syntisenä seksuaalisuutensa takia.

Miten siis nykyajan uskovainen voisi pitää naista miehen arvoisena, mutta ei hyväksyä homoutta? Kertokaa, miten? Millä logiikalla tämän voi päätellä? Jättämättä osan raamatun teksteistä huomiotta ja keskittymällä vain niihin, jotka tukevat eniten omia ennakkoluuloja?

Sillä siitähän tässä on kysymys. Uskonto kätevästi tuomitsee homouden, joka on muutenkin vaikea asia käsittää ihmiselle, joka elää kapeakatseisessa yhteisössä eikä tunne homoseksuaaleja. Silloin yhdistelmänä omat ennakkoluulot ja raamatun tuki omille ennakkoluuloille saavat aikaan oikeutuksen tunteen omalle tuomitsevalla kannalle.

Miten uskovainen, joka haluaa elää kirjaimellisesti raamatun mukaan voi ottaa 'nykyaikaisia arvoja' elämäänsä yhdessä asiassa, mutta ei toisessa? Miten voisi ajatella 'nykyaikaisesti' naisen asemasta, mutta ei vaikkapa homoudesta?

Sillä, että raamattu ja vanhanaikaiset uskonnolliset oppi-isät ovat sanellut uskonnollista arvomaailmaa satoja vuosia näiden asioiden suhteen, ei ole mitään arvoa nykyajan uskovalle tai muillekaan. Ihmisen täytyy osata päätellä oikeat ja väärät asiat itse ja mennä omien elämän rajojen ulkopuolelle muita ihmisiä ja jumaluutta ymmärtääkseen. Uskominen ei ole mikään turvapaikka, johon mennä piiloon, jotta ei tarvitsisi kohdata niinkin vaikeita asioita kuin ihmisyydestä ja jumaluudesta oppimista. Mutta ymmärrettävästi monen on helpompi turvautua tiukkoihin ulkopuolelta saneltuihin moraaliohjeisiin kuin pureskella asiat itse loppuun asti.

[nellie80]

Heterona en ole koskaan joutunut vastaavaan tilanteeseen kuin ketjun aloittaja, mutta mikäli oma tätini tuo naisystävän mukanaan, en voisi ajatellakaan sanovani tätä seuralaista vain ystäväksi jos he todella ovat suhteessa. Tai siis heidän ehdoillaan toki, heillähän voi olla vielä kaapin ovet kiinni muihin sukulaisiin nähden, josta myös ottaisin selvää ilmoittautumistilanteessa jos meillä olisi tuollainen paikkakortti-systeemi. Mulla ei muutenkaan ole mitään rajoituksia, että avecin tarvisi välttämättä olla eri sukupuolta kuin itse, jokainen tuokoon kenet haluaa. Eihän se mulle kuulu millään tavalla, miten kukin elää elämäänsä kunhan ovat onnellisia.

Uskonto-keskustelu on vähän hakoteillä täällä... Kumma miten yksikään mode ei ole kiinnostunut siistimään.

[Mini-Me]

Asiaan...meidan haihin on kutsuttu kaksi samaa sukupuolta 'naimisissa tai siis rekisteroidyssa parisuhteessa' olevaa pariskuntaa. Siina ne istuu samalla tavalla kuin muutki kun kerran on ihan samanlaisia kun muutki. Kortteihin ei tuu selostuksia miten he meidat tuntee tai kenen kautta 'paassy' meikalaisten haihin juhlimaan.Musta tuommonen olis muutenki kovin tyolasta toteuttaa ylipaatansa ja kun oon laiska ja on paljon muuta mietittavaa en aio herneenkokoista aivoani moisella vaivata.

Meilla on istumajarjestys yleisesti ottaen; pariskunnat vastakkain ja sitten mies-nainen vierekkain mutta tasta saannosta joudutaan muutenki poikkeamaan koska muuten pitais kutsuvieraslista perustaa siihen etta 'voipi vaan kutsua 50 naista ja 50 miesta' eli lapsuudenystava erkki ei nyt sit haihin paase mutta naapurin liisa voidaan kutsua ylimaaraseks et saadaan tasanumero

Eli meilla samaa sukupuolta olevat pariskunnat istutetaan ihan samalla tavalla kun heteroparitki.Ennen kun nain tan keskustelun en ollu edes moista miettiny erikseen kun se oli jotenki itsestaanselvaa..

[Guest Whatever]

Minusta on aika tekopyhää väittää, että hyväksyy homoseksuaalit ihmisinä, muttei hyväksy itse ominaisuutta. Ihan sama, kun sanoisi, että hyväksyy afroamerikkalaisen, muttei mustaa ihoa.

Ja sitten asiaan: Josko tässä keskustelussa nyt sitten jatkossa pysyttäisiin aiheessa, eikä tapeltaisi uskonasioista?

[Guest Whatever]

Niin, ja vielä vinkkinä sen verran, että modeille saa ja pitääkin ilmoittaa, jos keskustelu ajautuu sivuraiteille tms. Sitä varten me täällä ollaan.

[ainiliini]

Tottakai avec voi olla samaa sukupuolta! Meidänkin juhlii on tulossa samaa sukupuolta oleva pariskunta lapsineen ja pettyisin kovasti, jos he eivät tulisi. Mielestäni silloin jos kutsu on myös avecille, on kutsuttavan vapaus päättää seuralaisestaan, myös seuralaisen sukupuolesta eikä asiasta sen kummemmin tarvitse kertoa. Jos jollain vieraalla on ongelma asian kanssa, hän voi siirtyä juhlimaan muualle (kuten joku jo tässä ketjussa aiemmin mainitsi). Istumajärjestyksessä pariskunnat istuvat samalla tavalla oli kaksi naista, kaksi miestä tai mies ja nainen. Ei se sen vaikeampaa ole

[Guest Marjaana***]

Minusta on aika tekopyhää väittää, että hyväksyy homoseksuaalit ihmisinä, muttei hyväksy itse ominaisuutta.

Voi kai lähimmäistään rakastaa, vaikka itse ei olisi syntynyt samanlaiseksi?

Vaikka itse en voisi elää naisen kanssa, koska olen hetero, niin kai voin kuitenkin arvostaa ja kunnioittaa toisin eläviä ihmisinä?

[Avere]

Meidän häihin tulee todennäköisesti yksi samaa sukupuolta oleva pariskunta. En ymmärrä, miksi siitä pitäisi numeroa tehdä, kun emme tee sitä muidenkaan häävieraiden ihmissuhteista tai niiden olemattomuudesta (ei tule myöskään kimpun/sukkanauhan heittoa).

[Alliance]

Meille tulee vieraiksi yksi homopari ja ei tulisi mielenkään tehdä asiasta minkään valtakunnan numeroa. Kyseessä on lapsuudenystäväni miehineen ja he "kuuluvat kalustoon" siinä missä muutkin ystäväni.

En usko, että meillä tulee häissä tilannetta, jossa joutuisin selittelemään heidän suhteensa laatua, mutta jos näin olisi, kuittaisin tilanteen sanomalla: Tässä on Lauri miehineen... Jokainen saa sit ajatella mitä haluaa, ei voisi mua ainakaan vähempää kiinnostaa

[Guest Whatever]

Minusta on aika tekopyhää väittää, että hyväksyy homoseksuaalit ihmisinä, muttei hyväksy itse ominaisuutta.

Voi kai lähimmäistään rakastaa, vaikka itse ei olisi syntynyt samanlaiseksi?

Vaikka itse en voisi elää naisen kanssa, koska olen hetero, niin kai voin kuitenkin arvostaa ja kunnioittaa toisin eläviä ihmisinä?

Ymmärsit pointtini väärin. Mielestäni lähimmäistä voi rakastaa ihmisenä, vaikkei samaa tuntisikaan. Mutta nimenomaan se, ettei hyväksy toista ihmistä sellaisenaan, toisena ihmisenä, mutta erilaisena kuin itse on, on tekopyhää. Tai tässä tapauksessa lähinnä siis väite hyväksynnästä ja rakkaudesta.

Selvensiköhän tämä nyt pointtiani yhtään, vai menikö inasen sekavampaan suuntaan?

[Guest Vieras_ellis_*]

olimme puolisoni kanssa toissa kesänä ystäviemme häissä ilmeisesti ainoana samaa sukupuolta olevana pariskuntana. vieraiden esittely suoritettiin siten, että hääparin elämästä oli kirjoitettu tarina, johon jokainen vieras oli liitetty. minut oli liitetty tarinassa siihen kohtaan, jossa morsian oli teini-ikäinen. sen jälkeen bestman (joka tarinan kertoi) sanoi, että "x:n kanssa tänään juhlii kihlattu z." en tiedä kummasteliko joku tai mitä puhuttiin "selän takana", mutta ainakaan yhtään omituista katsetta tai kysymystä emme saaneet osaksemme.

[Kartio]

Eihän tuo kivaa ole. Ymmärrän kuitenkin senkin puolen, että vanhojen ja tiukkapipoisten sukulaisten kanssa tasapainotteleminen on välillä hankalaa ja vaatii ikäviäkin ratkaisuja. On tietysti perusteltua kysyä, kannattiko sitten loukata teitä noin mieluummin kuin antaa jonkun konservatiivisen isotädin "loukkaantua". On se kuitenkin minusta ihan ihmisen oma ongelma, jos ei kanssaeläjiään kykene hyväksymään.

[Guest hilda siviä]

Mä en kyllä ymmärrä, miksi avecin sukupuoli olisi joku ongelma? Eikö koko häiden idea ole juhlia hääparin onnea, eikä kytätä millaisia ystäviä heillä on? Jos meidän häissä joku tulisi paheksumaan minulle jonkun vieraamme homoseksuaalisuutta, niin pitäisin tätä ihmistä itseään ongelmana. Seksuaalisuus on henkilökohtainen asia ja minusta on äärimmäisen noloa alkaa arvostelemaan toisia siitä.

[Rainbow72]

hehe. Meille tulee myös häihin naispari vieraaksi. En ole ajatellut että esittelenkö niitä mitenkään erityisesti. Tuskin vieraat kuitenkaan asiasta henkeöä haukkovat.... varsinkin kun morsiuspari on kaksi naista

[LilaJana]

Aivan alkuperäiseen viestiin viitaten: Mielestäni on kohteliasta mainita avec, olipa hän kuka tahansa. Jos siis on saanut kutsun vain "avec" eikä siten että kutsu tulee molempien nimellä. Siinä kun mainitsee avecista, voisi myös mainita että onko asia hyshys, vai kuinka julkista tietoa.

Itselläni on naispuolinen sukulainen, jolla on naisystävä. Itse olen sitten kysynyt heiltä, kuinka tahtovat heitä tituleerattavan (tosin meille ei paikkakortteihin tule muuta kuin nimet, ei mitään kuka on kenenkin serkku tms.). Tiedän, että tämä sukulaiseni suuntautuminen ei ole meillä suvussa yleisesti tiedossa vaan vain pienen piirin asia, joten tahdoin varmistaa hänen suhtautumisensa ennen häitämme. Minulle olisi ollut ihan ok, vaikka hän olisikin "tullut kaapista" suvun edessä häissämme, mutta itse hän ei tätä tahdo, joten heidät tarpeen tullen esitellään ystävinä.