Miten valita kaaso(t) (yhdistetty ketjuja)


siristiina

Recommended Posts

Huojentavaa kuulla, et muillakin on ollu sama ongelma kun mulla!

Tuntui jotenkin kauheelta, kun sulho tiesi jo aikoja sitten, kenestä tulisi hänen bestman ja mä sitten jahkasin vaikka kuinka kauan tuon kaason kanssa. Oikeastaan mulla ei ole semmoista "bestistä" kun elämät on kuljettanu niin eri suuntiin eikä niihin pitkäaikasimpiinkaan kavereihin ole viime vuosina ehtinyt pitää yhteyttä kovinkaan paljoa. Niinpä valitsin kaasoksi kaverin, joka innostui asiasta hirmuisesti. Ja vaikkei vielä mitään isoa järjestämistä ole ollutkaan, niin silti hän on ollut hienosti tukena esim. hääpuvun metsästyksessä.

Link to comment
Share on other sites

Mulla on 2 kaasoa, molemmat mun isosiskoja. Ja molemmilla on lapsia, toisella 4 ja toisella 1. Ja molemmat asuu 800kilometrin päässä musta. :girl_haha:

Ajateltiin n. puol vuotta ennen häitä pitää viikonloppu, jona suunnitellaan ohjelmaa ym häitä varten. Eikä ne lapset siinä mitenkään haitaksi ole. :)

Link to comment
Share on other sites

Kyllä mielestäni kaasona oleminen on ehdottomasti enemmän kunnia asia mutta saattaa olla myös taakkaa jos hommaa ja stressin aihetta liikaa kaasolle laittaa.

Itselläni on neljä kaasoa.Kaksi kaveria joista toinen on myös seremoniamestari sekä kaksi siskoa.Toisella siskolla kaksi pientä lasta. Halusin useamman kaason juuri sen takia että hommaa ei tulee liikaa kenellekkään.Eli olemme jakaneet vastuualueita jokaiselle jotta jokainen kokisi kaasona olemisen mukavaksi asiaksi,eikä pakkopullaksi :) Kyllä kaasona voi olla ihminen kellä on lapsia mutta mielestäni se on hyvä huomioida tehtäviä jaettaessa. Oma siskoni kellä on lapsia hoitaa esim koristeluihin liittyviä asiota joita voi itsekseenkiin kotona näperrellä omassa tahdissa tällei hyvissä ajoin etukäteen.:)

Link to comment
Share on other sites

  • 2 weeks later...
  • 2 weeks later...

Helppoa oli! Toisen kaason kanssa sovittiin jo ennen nykyisiä sulhoja, että toimimme toistemme kaasoina.

Toista kaasoa mietin hetken siksi, että hänellä on hieman hektistä tällä hetkellä omassa elämässään, mutta haluan kuitenkin hänetkin kaasokseni, koska hän on myös erittäin läheinen minulle.

Tärkein tehtävä minun kaasoillani on pitää minut järjissään häiden aattona ja hääpäivänä. :girl_blum:

Link to comment
Share on other sites

Nostan nyt tämmösen keskustelun, kun en viitti aloittaa uuttakaan.

Onko miehillänne ollut helppoa valita bestman?

Mun mies ei ole vieläkään valinnut bestmania ja olen yrittänyt hoputtaa, että päästäisiin pitämään palaveria.

Huonolta näyttää. :girl_mad:

Ei ole ollut helppoa valita bestmania. Kyllä hänellä ystäviä on, mies vaan ei oikeen osaa hoppuilla tämmöisissä. Pienellä yhteiskeskustelulla miehelle on nyt siunaantunut kuitenkin yksi bestman, joka itse ilmoitti halukkuutensa tehtävään, ja joka on miehen entinen kämppis sekä meidän molempien pitkäaikainen hyvä ystävä.

Tsemppiä sinnekin, jospa miehesi ei vaan ymmärrä, miten tärkeää tämmöinen "roolitus" olisi suorittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Link to comment
Share on other sites

  • 3 weeks later...

Minulle kaasoksi on lupautunut yksi tärkeimmistä ystävistäni. Meitä yhdistää niin moni asia mm. se että olen ollut häntä eka luokalle opastamassa aikanaan kouluun, Tunnen siis hänet todella monen vuoden takaa ja hän minut. Lisäksi olen hänen lapsensa kummi. :flirt: Halusin tehtävään ihmisen joka tietää elämästäni ja on ollut seuranani hyvinä ja pahoina hetkinä, tuntee minua niin että osaa järjestää sellaisen hää juhlan joka ei saa minua raivon partaalle. Kuitenkin sellaisen joka on meidän näköinen juhla.

Bestman valinta oli myös selkeä siihen tulee ihminen joka on nähnyt minun ja mieheni tarinan ihan ensimmäisestä katseesta alkaen. Meillä alku ei siis mennyt ihan käsikirjoituksen mukaan.. :girl_haha:

Bestman ja kaaso eivät ole myöskään keskenään pariskunta ja heillä kummallakin on omat puolisonsa. Hienoa se että nämä puolisot eivät nosta meteliä tästä, että heidän puolisoidaan viedään viroon viinojen osto reissuille ja muihin hää juttuihin mukaan palaveeraamaan.

Molemmat ihmiset ovat nähneet meidän tilanteen hyvinä ja huonoina hetkinä, rikkaana ja köyhänä, terveenä ja sairaana. Tiedän että heihin voi luottaa nyt ja tulevaisuudessa. ja nämä ihmiset taitavat olla niitä ainoita meidän ystävä piiristä jotka todella auttavat pysymään pystyssä kun on vaikeaa. :girl_sigh:

yleinen mielipiteeni tähän on se että valitkaa tehtävään ne ihmiset jotka ovat teille rakkaimpia ja tärkeimpiä ja siitä velvollisuuden tunnosta huolimatta sen kaason puolison ei tarvitse automaattisesti olla bestman.

valitkaa hommaan ihminen joka osaa tehdä teidän juhlistanne ikimuistoisen ja joka varmasti tuntee ja tietää teidän tavat !

Minulla itselläni on se onni että tiedän että he eivät ota itseensä jos vaikka satunkin haistattamaan paskat ja toivottamaan hyvät matkat hornan tuuttiin suutuspäissäni. Uskallan siis todella olla oma itseni heidän seurassaan..

Link to comment
Share on other sites

Guest hilda siviä
Mulla oli pitkään kolme hyvää ystävää, heistä jotain vois pyytää, mut toisaalta, jos ihmisistä ei kuukausiin kuulu mitään, niin tuskin ne on sit kiinnostunnu musta ja mun häistä.

Tää kuulostaa mun mielestä jotenkin itsekkäältä. Miksi se yhteydenpito on juuri sen toisen tehtävä? Eikö muka itse voi ystävilleen soitella? Mulla on hyviä ystäviä, joiden kanssa saattaa olla vuosiakin välissä yhteydenpidossa, eikä se silti meidän ystävyyteen vaikuta. Tiedän, että mun ystävät on mun ystäviä vaikkei jatkuvasti ehdittäisikään näkemään tai olemaan yhteydessä. Kuitenkin yleensä ihmiset yrittävät ensin selviytyä omasta elämästään ja sen jälkeen on sitten aikaa niille ystäville.

Link to comment
Share on other sites

Mulle ainakin kaason valinta on tosi hankalaa. Ukkeli tiesi heti samana päivänä kun kosi, että kuka tulee hänelle bestmaniksi ja pyysikin tätä heti ja tietysti BM oli kovin otettu pyynnöstä jne. :)

Mulla ei ole mitään käryä, että ketä pyytäisin kaasoksi. Ystäviä ja kavereita on paljonkin, mutta kaikella kunnioituksella, haluan, että meidän häät onnistuu kaikin puolin ja myös ohjelma tulee olemaan vieraita viihdyttävää. En usko, että kuka tahansa huithapeli pystyy kaason tehtävästä kunnialla suoritumaan. Häitähän on tietysti erilaisia ja samaten morsiamia, kaikki eivät vaadi "täydellisyyttä", eivätkä välttämättä vaadi kaasoltaan muuta kuin, että hän on tukena ja turvana hääpäivänä. Itse haluaisin apua lähinnä ohjelman suunnittelussa ja mun mielestä olis kiva, että kaaso osais vetää ohjelmaa koko hääjuhlan ajan. Kaason pitäisi mielestäni olla myös kiinnostunut häistämme ja HALUTA tietää missä mennään. :) Ehkä tämä saattaa kuullostaa jostakin pilkun viilaamiselta, mutta mun mielestä on pelkästään järkevää. Minä ainakin yritän valita kaasoni sen perusteella, että hän osaa esiintyä ja on asiallinen, eikä heti tilaisuuden tullen ole vetämässä boolia tms. Tietysti kaason täytyy olla myös jollakin tapaa mulle läheinen. Eli hän voi olla tuoreempikin tuttavuus, ei siis välttämättä mikään lapsuudenystävä.

Onneks vielä on rutkasti aikaa pohtia, että kenet kaasoksi haluaa. :) Mun mielestä ei välttämättä tarvitse olla kahta tai useampaa kaasoa, vai mitä muut on mieltä? Eikö se yksi riittäisi. :)

Link to comment
Share on other sites

Harley84: oletteko harkinneet ohjelmanvetovastuuseen seremoniamestaria? Eli erikseen jotakuta, joka suunnittelisi ja juontaisi juhlaa? Toki vastuuta voi silti jakaa kaasolle + bestmanille myös. Meillä tulee olemaan näin. Ja seremoniamestari on yksi melko hyvistä ystävistäni. Kaaso sitten taas on avustanut mielellään askarteluhommissa ja hääpuvun metsästämisessä! :)

Mutta kyllä me itse tuon miehen kanssa halutaan/aiotaan olla joka osa-alueella mukana suunnittelussa, koska miulle (ja miehellekkin) on tärkeää, että kaikki on meidän maun mukaista. Ja toinen pointti on se, ettei sälytetä kenenkään niskaan liikaa puuhaa. Viime viikonloppuna juuri askarreltiin kutsukortteja porukalla, ja miusta oli ihanaa se tapahtuman sosiaalinen puoli: kaaso ja bm puolisoineen tapas ekaa kertaa ja jutusteltiin ja kahviteltiin - ja saatiin ne kutsutkin valmiiksi!!

Ja yksi kaaso kyllä riittää miulle :)

Link to comment
Share on other sites

  • 2 weeks later...

Minulle oli kovin selkeää jo alkuvaiheessa, että siskostani tulee kaaso omiin häihini. Olemme vuosien mittaan siskon kanssa lähetyneet ja uskon, että tämä on yksi ratkaiseva askel meidän ystävyyssuhteellemme.

Ajattelin alkuun, että yksi kaaso riittää. Koska siskoltani kuitenkin tuntuu puuttuvan käsitys siitä, mitä kaasona olo tarkoittaa eikä hän asiasta valaistuanikaan ole ollut kiinnostunut kuin lähinnä polttareiden järjestämisestä päätin, että pyydän kaasoksi myös hyvää ystävääni. Näin siskoni voi keskittyä itselleen mieluisaan polttareiden järjestämiseen ja toinen kaasoni, joka pitää kaiken maailman näpertämisestä, voi auttaa askartelussa yms. Kummatkin kaasot ovat tyytyväisiä tähän ratkaisuun ja minä tyytyväinen siihen, että sain kuin sainkin sekä rakkaimman ystäväni että siskoni kaasoiksi :)

Link to comment
Share on other sites

  • 3 weeks later...
Ei oo helppoa ei..

Kaason haluaisin, mutta ei taida olla ketään kenet pyytäisin. Apua tarttis varmasti kaikennäköisissä jutuissa ja olis kiva että olis se naispuolinen kaveri siinä sanomassa myös mielipidettä.. vaan mistäs sellaisen repii. En tunne että mulla olis ketään niin hyvää ystävää, kelle vois uskoa jotain tehtäväksi, niin että asia myös hoituu. Mulla oli pitkään kolme hyvää ystävää, heistä jotain vois pyytää, mut toisaalta, jos ihmisistä ei kuukausiin kuulu mitään, niin tuskin ne on sit kiinnostunnu musta ja mun häistä.

Mulla on täysin sama ongelma, kaksi kaveria olis mutta ollaan niin vieraannuttu välimatkan ja erilaisten elämäntilanteiden takia että ei oikeen haluaisi pyytää heitä. Enkä edes osaa luottaa heihin enää, joskus pettivät luottamuksen. Tosi Ystäviä kyllä kaipaisi varsinki tällaisena aikana... :girl_cray:

Sisko ei halua kaasoksi oman elämäntilanteensa takia ja miehen sisko sanoi ihan samaa. Siinäpä ne vaihtoehdot on...

Mutta ihana tietää että on muitakin jotka painii tämän asian kanssa!

Link to comment
Share on other sites

  • 10 months later...

Minulla on kaaso-ongelma. Häät lähestyvät, eikä kaasoa vieläkään ole. Oikeastaan olen pyöritellyt asiaa mielessäni viimeiset puoli vuotta, mutta en ole saanut minkäänlaista päätöstä aikaiseksi. En vain tiedä, kenet valitsisin niin että voisin olla itse täysin tyytyväinen, enkä loukkaisi ketään... Niinpä olen viimein kääntynyt teidän puoleenne vertaistuen toivossa. Ehkäpä joku muukin on ollut vaikeassa tilanteessa ja osaa antaa neuvoja, tai saanpahan ainakin vuodatettua murheitani.

Minulla on muutama hyvä ystävä. Jokaisen kohdalla tuntuu vain olevan aina joku ongelma. Yksi minulle hyvin rakas ystäväni asuu suunnilleen toisella puolella Suomea, ja vaikka hänet hyvin mielelläni haluaisin kaasokseni, voisi se ehkä olla aika vaikeaa, koska parhaassakin tapauksessa näemme luultavasti toisemme vain kerran ennen hääpäivää. Sanottakoon nyt tässä välissä, että en tosiaan ole sälyttämässä kaasolle kasapäin velvollisuuksia. Haluan vain, että voin silloin tällöin keskustella hyvän kaverin kanssa hääasioista, joku on henkisenä tukena vierelläni kirkossa, ehkä järjestää polttarit (jotka nekin ovat luultavasti aika rennot, jos ne kuvastavat yhtään morsianta) ja kaikki muu on sitten extraa, jos kaaso haluaa jotain tehdä. Kuitenkin minusta tuntuu, että välimatkan ja ystäväni kiireiden vuoksi, kaasous voisi olla liian vaikeaa.

Yksi hyvä ystäväni asuu suhteellisen lähellä minua. Pidämme säännöllisesti yhteyttä, olemme tunteneet kauan ja tunnemme toisemme hyvin. Hän vaikuttaisi olevan se ilmeinen valinta kaasoksi. Tässä tuleekin sitten varmaankin jahkailujeni pääsyy, joka on todella vaikea sanoa ääneen: en yksinkertaisesti voi täysin luottaa häneen. Eikä se oikeastaan ole hänen syytään, mikä tavallaan vaikeuttaa asioita entisestään. Hänellä on ollut jo pitkään mielenterveydellisiä ongelmia, ja hänellä on hyviä jaksoja ja huonoja jaksoja. Useimmiten hän on "normaali" oma itsensä, mutta ajoittain taas olon huonontuessa hän sulkeutuu kotiinsa ja hänen todellisuudentajunsa hämärtyy, eli esim. luulee tapahtuneen asioita, joita ei ole tapahtunut. Uskon hänen tietävän, että harkitsen häntä kaasoksi, koska olemme olleet hyviä ystäviä kauan. En vain tiedä mitä tehdä. Mitä jos hän olisi kaasoni, haluaisi jotain tehtäviä, mutta hääpäivän koittaessa ei pystyisikään edes astumaan ulos kotiovestaan saati sitten seisomaan kirkossa ihmisten edessä? Mitä jos hän sekoittaa sen mitä olen sanonut ja mitä hän luulee minun sanoneen? Surettaa ja hävettää ajatella tällaista ystävästään... :( Olenko ihan kauhea, kun mietin tällaisia?

Minulla olisi myös kolmas vaihtoehto. En ole tuntenut häntä vielä kovin kauaa, emmekä tunne siis vielä niin hyvin, mutta hän on todella mukava ja ihana ihminen, ja minulla on sellainen tunne, että jos hän olisi kaasoni, se voisi olla todella kivaa. Kaiken lisäksi hän seurustelee erään sukulaiseni kanssa, joten hän on tavallaan perhettä. Uskon, että hän ottaisi kaason homman vastaan ilahtuneena. Mutta pelkään toisen ystäväni loukkaantuvan, jos en pyydäkään häntä kaasokseni, vaan tämän uudemman tuttavuuden. En tiedä, miten sen hänelle selittäisin. Olen miettinyt myös sitä, että keskustelisin hänen kanssaan ja kysyisin, kokisiko hän kykenevänsä kaasoksi. Mutta vaikka hän sanoisi kyllä, voisinko silti luottaa siihen?

Olen välillä melkein itkenyt tämän asian kanssa. Häiden suunnittelun pitäisi olla iloista puuhaa. En halua loukata ystävääni, mutta haluaisin voida huoletta luottaa siihen, että jos kaaso sanoo tekevänsä jotain, niin myös tapahtuu. Olen harkinnut, etten pyytäisi kaasoa ollenkaan, mutta kaipa sekin olisi yhtälailla loukkaavaa, kun kerran sulhasellakin on bestman. Olen myös miettinyt kahta kaasoa, mutta jotenkin tuntuu, että se olisi liian suureellista tai jotain. En tiedä. Olisiko kellään maailmaamullistavia neuvoja? Onko jollakulla muullakin kenties ollut ongelmia kaasovalinnan kanssa? Haluaisin vain nauttia tästä ajasta ennen häitä, enkä murehtia.

Link to comment
Share on other sites

Samaa asiaa pohdin minäkin. Hieman eri tavalla. Mielestäni useampi kaaso ei ole liikaa tai liian suureellista. Olen itse kova askartelemaan, touhuamaan ja suunnittelemaan. Tulen suuren osan tekemään itse ja kaasot saa auttaa, jos haluavat...mitään pakollisia askarteluiltoja ei tulla minun määräyksestä viettämään. Eli kaasoja en valitse useampaa siksi, että he tekisivät kaiken. Olen valinnut pikkusiskoni, joka on hyvä ystäväni, kaasoksi. Valintaa en ole miettinyt hetkeäkään. Haluan kuitenkin hänelle kaveriksi toisen kaason. Kaveriporukka on sen verran laaja, että pelkästään polttarien järjestämiseksi hän itsekin toivoi kaveria. Ja mielestäni on kiva, että kaasollakin on joku jonka kanssa jakaa "kaasohuolia ja -tuntemuksia".

Ongelma onkin, kuka toinen kaaso on..joten teenkö asiasta ongelman itse? Pitäisikö ollakin vain yksi kaaso? Minulla on kolme hyvää ystävää, jotka haluaisin kaasoksi. En kuitenkaan nyt ihan neljää kaasoa tahdo. Näistä kolmesta on vaikea valita...luulen, että kaikki odottavat tavallaan kutsua. Kääk!

Ykkösvaihtoehto on pitkäaikaisin ystäväni, ollaan tunnettu koko elämä. Unelmissani olen aina ajatellut hänet kaasokseni. Hän vaan asuu pitkän matkan päässä ja tiedän, että hän haluaisi osallistua enemmän kun pystyisi. Toinen vaihtoehto on todella hyvä ystäväni, jonka kanssa vietän paljon aikaa. Näistä ystävistäni eniten, koska ykkösvaihtoehto asuu niin kaukana. Hän on luottoihminen ja kova touhuaan. Touhuaa häitä jo nyt ja osallistuisi varmasti kaikkeen vaikka ei kaaso olisikaan. Kolmas vaihtoehto on hyvä ystäväni, jonka kaasona olin itse viime kesänä. Hän on aika suuri ja vahva persoona ja lähes pelkään hänen suuttuvan ellei kunnia osu hänelle. Hänessä on paljon hyvää, mutta jokin hiertää..

En pysty päättämään...Olen pohtinut tätä sulhasen, kaasosiskoni ja äidin kanssa, mutta ei auta.

Link to comment
Share on other sites

Minulla on kaaso-ongelma. Häät lähestyvät, eikä kaasoa vieläkään ole. Oikeastaan olen pyöritellyt asiaa mielessäni viimeiset puoli vuotta, mutta en ole saanut minkäänlaista päätöstä aikaiseksi. En vain tiedä, kenet valitsisin niin että voisin olla itse täysin tyytyväinen, enkä loukkaisi ketään... Niinpä olen viimein kääntynyt teidän puoleenne vertaistuen toivossa. Ehkäpä joku muukin on ollut vaikeassa tilanteessa ja osaa antaa neuvoja, tai saanpahan ainakin vuodatettua murheitani.

Minulla on muutama hyvä ystävä. Jokaisen kohdalla tuntuu vain olevan aina joku ongelma. Yksi minulle hyvin rakas ystäväni asuu suunnilleen toisella puolella Suomea, ja vaikka hänet hyvin mielelläni haluaisin kaasokseni, voisi se ehkä olla aika vaikeaa, koska parhaassakin tapauksessa näemme luultavasti toisemme vain kerran ennen hääpäivää. Sanottakoon nyt tässä välissä, että en tosiaan ole sälyttämässä kaasolle kasapäin velvollisuuksia. Haluan vain, että voin silloin tällöin keskustella hyvän kaverin kanssa hääasioista, joku on henkisenä tukena vierelläni kirkossa, ehkä järjestää polttarit (jotka nekin ovat luultavasti aika rennot, jos ne kuvastavat yhtään morsianta) ja kaikki muu on sitten extraa, jos kaaso haluaa jotain tehdä. Kuitenkin minusta tuntuu, että välimatkan ja ystäväni kiireiden vuoksi, kaasous voisi olla liian vaikeaa.

Yksi hyvä ystäväni asuu suhteellisen lähellä minua. Pidämme säännöllisesti yhteyttä, olemme tunteneet kauan ja tunnemme toisemme hyvin. Hän vaikuttaisi olevan se ilmeinen valinta kaasoksi. Tässä tuleekin sitten varmaankin jahkailujeni pääsyy, joka on todella vaikea sanoa ääneen: en yksinkertaisesti voi täysin luottaa häneen. Eikä se oikeastaan ole hänen syytään, mikä tavallaan vaikeuttaa asioita entisestään. Hänellä on ollut jo pitkään mielenterveydellisiä ongelmia, ja hänellä on hyviä jaksoja ja huonoja jaksoja. Useimmiten hän on "normaali" oma itsensä, mutta ajoittain taas olon huonontuessa hän sulkeutuu kotiinsa ja hänen todellisuudentajunsa hämärtyy, eli esim. luulee tapahtuneen asioita, joita ei ole tapahtunut. Uskon hänen tietävän, että harkitsen häntä kaasoksi, koska olemme olleet hyviä ystäviä kauan. En vain tiedä mitä tehdä. Mitä jos hän olisi kaasoni, haluaisi jotain tehtäviä, mutta hääpäivän koittaessa ei pystyisikään edes astumaan ulos kotiovestaan saati sitten seisomaan kirkossa ihmisten edessä? Mitä jos hän sekoittaa sen mitä olen sanonut ja mitä hän luulee minun sanoneen? Surettaa ja hävettää ajatella tällaista ystävästään... :( Olenko ihan kauhea, kun mietin tällaisia?

Minulla olisi myös kolmas vaihtoehto. En ole tuntenut häntä vielä kovin kauaa, emmekä tunne siis vielä niin hyvin, mutta hän on todella mukava ja ihana ihminen, ja minulla on sellainen tunne, että jos hän olisi kaasoni, se voisi olla todella kivaa. Kaiken lisäksi hän seurustelee erään sukulaiseni kanssa, joten hän on tavallaan perhettä. Uskon, että hän ottaisi kaason homman vastaan ilahtuneena. Mutta pelkään toisen ystäväni loukkaantuvan, jos en pyydäkään häntä kaasokseni, vaan tämän uudemman tuttavuuden. En tiedä, miten sen hänelle selittäisin. Olen miettinyt myös sitä, että keskustelisin hänen kanssaan ja kysyisin, kokisiko hän kykenevänsä kaasoksi. Mutta vaikka hän sanoisi kyllä, voisinko silti luottaa siihen?

Olen välillä melkein itkenyt tämän asian kanssa. Häiden suunnittelun pitäisi olla iloista puuhaa. En halua loukata ystävääni, mutta haluaisin voida huoletta luottaa siihen, että jos kaaso sanoo tekevänsä jotain, niin myös tapahtuu. Olen harkinnut, etten pyytäisi kaasoa ollenkaan, mutta kaipa sekin olisi yhtälailla loukkaavaa, kun kerran sulhasellakin on bestman. Olen myös miettinyt kahta kaasoa, mutta jotenkin tuntuu, että se olisi liian suureellista tai jotain. En tiedä. Olisiko kellään maailmaamullistavia neuvoja? Onko jollakulla muullakin kenties ollut ongelmia kaasovalinnan kanssa? Haluaisin vain nauttia tästä ajasta ennen häitä, enkä murehtia.

Yksi ideahan voisi olla, että ottaisit kaasoiksesi pitkäaikaisen ystäväsi ja uuden tuttavuutesi. Voisit organisoida asiat niin, että mielenterveysongelmista kärsivä ystäväsi hoitaa asioita yhdessä toisen ystäväsi kanssa. Näin ollen saat turvatun tunteen siitä, että sinulla varmasti on kaaso hääpäivänäsi tukemassa sinua :)

Voit tietysti organisoida asioita nin, että pitkäaikainen ystäväsi hoitaa valmisteluja ennen häitä ja uusi ystäväsi on sinulle toisena kätenä itse hääpäivänä :)

Link to comment
Share on other sites

Esme: Minä tekisin sinuna niin, että pyytäisin kaksi kaasoa, uuden ystäväsi ja vanhan lähellä asuvan ystäväsi. Uuden ystäväsi kanssa ystävyys varmasti syventyisi entisestään ja teillä olisi kivaa yhdessä :) Samalla et kuitenkaan loukkaisi pitempiaikaisempaa ystävääsi, vaan veikkaan että hän saattaisi jopa olla iloinen saadessaan kaasokaverin. Voisitte yhdessä tuumin jakaa hommia ja voisit järjestää asiat niin, että mielenterveyspulmallinen ystävä hoitelee enemmän ennen häitä olevia juttuja, kuten polttareita, askartelujuttuja ym, ja toinen ottaa enempi vastuuta hääpäivänä. Uskon molempien olevan tyytyväinen tuollaiseen järjestelyyn :) Ja ei kaksi kaaso ole ollenkaan suureellista, aivan tavallista oikeastaan nykyisin. Tsemppiä!

Germiini: Aluksi ajattelin, että pitkäaikaisin ystäväsi olisi sopivin toiseksi kaasoksesi, mutta kolmas ehdokas mutkistaa asiat, kun olet ollut hänen kaasonaan hän varmasti odottaa että hänkin pääsee sinun kaasoksesi... Hankala tilanne! Minä ehkä tekisin niin, että pitäisin ainoastaan siskosi kaason tittelissä, mutta jakaisin hommia näille kolmelle ystävälle ilomielin. Pyytäisin heidät reilusti avuksi ja sanoisin, että siskoni on kaasoni, mutta haluaisin teidät tärkeinä ystävinä auttamaan. He voisivat olla siskosi apuna tai voisivatko he vaikka järjestää polttarit ja ohjelmaa häihin kolmestaan? Eli minä ehdottaisin, että pidä yksi kaaso, mutta pyydä muut avustajiksi ja keksi heille sopivaa hommaa :) Niin kaikki ovat tyytyväisiä!

Link to comment
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.

Guest
Vastaa aiheeseen...

×   Olet liittänyt muotoiltua sisältöä.   Poista muitoilu

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

Ladataan...