Kirkkohäät vaikka toinen ei kuulu kirkkoon / on ateisti?

[Guest]

^Juuri näin.

[Afrodita]

Kiitos

Muokattu: February 9, 2010, käyttäjä: Afrodita

[Guest joopajoo]

Eikös se ole vähän ristiriitaista, että ei kuulu kirkkoon mutta haluaa kuitenkin siunauksen avioliittoonsa kirkollisessa toimituksessa kirkon tiloissa? Naimisiin mentäessä halutaan sanoa "tahdon" alttarilla, lapsen päätä halutaan valella vedellä "nimiäisissä", vainajan hautausta varten omaiset järjestävät ateistille kirkollisen siunaustilaisuuden jne. Minusta tämä kaikki on hieman kyseenalaista eklektismiä. Miten joku joka vapaan valintansa mukaan ei halua kuulua kirkkoon haluaa kuitenkin osallistua kirkollisiin toimituksiin? Eikö se ole silloin periaatteessa vakaumuksen vastaista?  :-?

Ei se välttämättä ole ristiriitaista tai vakaumuksen vastaista. Ei kirkkoon kuuluminen ole sama asia kuin usko. Miksi kuulua seurakuntaan ja maksaa törkeitä kirkollisveroja jos ei käytä sen palveluita. Kristitty voi olla vaikkei kuuluisi seurakuntaan. Monet eroavat taloudellisista syistä. Miksi kirkkohäitä ei voi ostaa palveluna vaikka ei kuuluisi seurakuntaan?

[Yazz]

Itselläni on tilanne että minä kuulun kirkkoon ja mieheni ei. Mieheni erosi kirkosta 18-vuotiaana ja on sitä ennen käynyt rippikoulun. Ollaan päätetty, ja kysytty seurakunnasta, että toimiiko meidän idea: mies liittyy takaisin kirkon jäseneksi. Itse ja myös mieheni haluamme kummatkin kirkollisen vihkimisen. Olisihan sekin mahdollista ollut että käymme ensin maistraatissa solmimassa avioliiton, jonka jälkeen olisi ollut avioliiton siunaus kirkossa.

Afrodita, näin voitte toimia myös te. Liittyminen vaan pitää tehdä ennen esteiden tutkintaa. Jos mies haluaa, niin hän voi sitten erota uudelleen, vaikka tyhmältä kuulostaa.

[Guest cherry]

Eikös se ole vähän ristiriitaista, että ei kuulu kirkkoon mutta haluaa kuitenkin siunauksen avioliittoonsa kirkollisessa toimituksessa kirkon tiloissa? Eikö se ole silloin periaatteessa vakaumuksen vastaista?  :-?

On myös henkilöitä, jotka uskovat, mutta eivät kuulu/"usko kirkkoon". Joten mielestäni ei ole mitenkään outoa pyytää siunausta avioliitolle, vaikka ei kirkkoon kuulukaan tai siihen usko.

[Guest cherry]

Ei se mielestäni ole ristiriitaista, vaikka ei kuuluisikaan kirkkoon ja haluaa silti siunauksen liitolle, onhan se mielestäni perinteiden kunnioittamista ja siinä on sitä jotain kun saa kirkossa sanoa tahdon. Itse en kuulu kirkkoon, mutta poikaystäväni kuuluu ja näin kunnioitan hänen vakaumustaan ja periaatteitaan kun haluan siunauksen. Mutta ei mielestäni ole väärää vaikka ei kuulukkaan ja silti haluaa siunauksen, onko siitä jotain haittaa kellekkään?

[Ai_Choo]

mies haluu ehdottomasti mennä naimisiin kirkossa.minä taas en välittäs pätkääkään.en oo uskovainen ja kaikki jumala puheet yms on miusta niin turhaa..(kunnioitan kyllä muitten uskoa.)tuntuu vaan aika typerältä mennä kirkkoon kun ei usko..valehtelua ja teeskentelyä?ei järin kivaa minua eikä uskovia kohtaan.pojan ristiäisissä piti jo teeskennellä ja laulella virsiä,ois riittännä..mie tahtosin mennä naimisiin ulkona vaik tuomarin eessä .mut kaipa mie sen parikyt minsaa siel papin eessä kestän.(kuulostaa ihanalta eikö vain..)

noh se avioliittohan se pääasia on hihi

[veganprincess]

Meidän häät juhlavalla siviilivihkimisellä meni jo mutta vähän on ollut ajatuksena että jos vuosipäivän kunniaksi kävisi sitten hakemassa sen kirkollisen siunauksen. Mulla tosiaan jäi häistä aika kauheat traumat niin ajatuksena on että laittaisin ihan hääpuvunkin ja vähän niin kuin pidettäisiin uudet häät, tosin tällä kertaa ihan kahdestaan. Mulle se uskonnollinen aspekti on oikeasti tärkeä ja olisin kovasti halunnut kirkkohäät, mihin vakaumuksellinen ateistimieheni ei kuitenkaan ikinä olisi voinut suostua. Nyt hän kuitenkin sanoi että jos ei kellekään tarvitse kertoa niin ehkä mun takia voisi suostua. Kuulisin mieluusti mielipiteitä siitä kuinka hullulta ajatukseni kuulostaa

[Guest A-Ateisti]

" Eikö se ole silloin periaatteessa vakaumuksen vastaista?"

Suurin osa ateisteista ei ole lainkaan vakaumuksellisia, he voivat puolison mieliksi osallistua kristillisiin taikamenoihin, eikä se loukkaa hetä mitenkään, korkeintaan huvittaa. Jahei, ei vara venettä kaada, ei siitä siunaamisesta ainakaan mitään haittaa voi olla.

Uskovaisten tuntuu olevan vaikea ymmärtää uskonnottomuutta, moni yrttää vääntää ateisminkin uskonnoksi.

[Guest Ag-nostis]

Suuri osa "ateisteista" taitaa kuitenkin olla pohjimmiltaan agnostikkoja.

Perinteinen ateistin määritelmähän tarkoittaa "jumalaa ei ole olemassa". Agnostikot puolestaan ovat sitä mieltä, että "ei voida tietää, onko jumalaa tai jumalia olemassa (asian väittely puoleen tai toiseen on turhaa)". Tämän vuoksi siunaus kirkossa on agnostikolla aivan ok, sillä savolaisittain "saattaapa olla, saattaappa olla ettei olekkaan".

[Whitepionis]

Hyvä edellisen juttu ateistista ja agnostikosta! Meillä kanssa keskustelua tästä aiheesta. Minä haluan ehdottomasti kirkossa siunauksen, avomies ei kuulu kirkkoon ja haluaisi mieluummin vihkimisen juhlapaikan pihalla tmv. En tiedä minkälainen kompromissi me voidaan löytää tässä asiassa.

[Partahylje]

Meillä tulee olemaan kirkkosiunaus, vaikka olen eronnut kirkosta. Kuvailisin itseäni vakaumukselliseksi, mutta uskonnollista hengellisyyttä kunnioittavaksi. Lapsena olin paljon seurakunnan toiminnassa mukana, vaikka jo silloin päättelin, ettei jumalia ole olemassa. Perheessäni on enemmän tai vähemmän uskovia ihmisiä.

Minulle kirkkosiunaus on juhlava tilaisuus, jossa lauletaan virsiä ja lausutaan Raamatun sanoja, joihin tutustuin jo lapsuudessa. Itselleni siunaus on ns. harmiton "loitsu", mutta perheelleni se voi oikeasti tarkoittaa jotain. 

Jos käy niin, että mies eroaa myös kirkosta, en aio liittyä uudelleen kirkkoon siunaustilaisuuden takia.