Jump to content
Naimisiin.info

Oliko kosinta yllätys vai sovitteko kihlauksesta yhdessä?


nellen

Recommended Posts

Me alettiin puhua kihloista ja häistä, hääpaikoista, päivämäärästä.. Mies halusi kuitenkin vielä kosia, ja niin tuo tekikin, viime viikolla. Sormuksiin kaiverrettiin kosintapäivä, vaikka kirkko ja hääpaikka olikin jo varattuna aiemmin.. :girl_haha: Ja yllätyksenä se kosinta silti tuli, en yhtään tiennyt milloin mies aikoo sen tehdä. :girl_smile:

Link to comment
Share on other sites

Kaikkihan tekee sillä tavalla kun itse haluaa, mutta minulla olisi miehenä todellä tyhmä olo jos kosisin sen jälkene kun ollaan jo kihloissa. Jos sormukset on hankittu tai kirkko varattu niin sen jälkeen kosiminen menee mielestäni samaan kategoriaan kun että oltais sovittu ulkomaanmatkasta ja hankittu lentoliput / varattu hotelli, ja sitten kysyis toiselta että "kulta, lennetäänkö Ranskaan?". Se että antaisin ajankohdan olla yllätys ei pelastaisi minun kohdallani mitään, vaan tilanteesta tulisi vieläkin koomisempi.

Link to comment
Share on other sites

Samaa mieltä jkl:n kanssa. Miksi suunnittelisin häitä, kun mies ei ole kosinut? Haluaisin kosinnan olevan yllätys eikä siinä ole mitään yllättävää, jos hääpäivä olisi jo päätetty monine järjestelyineen. Vertaus Ranskan-matkaan on osuva. Kyllä meillä keskustellaan asioista etukäteen ennen kuin päätöksiä tai varauksia tehdään. En myöskään haluaisi kosintaa siten kuin yhdellä ystävälläni: "Kulta, mitä jos siellä Italiassa sitten mentäisiin kihloihin?" ja sitten muodollinen kosinta jossain "sopivassa tilanteessa".

Link to comment
Share on other sites

Me oltiin jo kauan puhuttu kihlauksesta, siis sillä äänensävyllä että halutaan olla yhdessä lopun ikää, mutta mitään sormuksia ei silloin vielä ollut vaihdettu tms.

Sitten vaan yhtenä iltana kun oltiin menossa nukkumaan ja halailtiin sängyssä, mies kysyi multa josko huomenna mentäs kattomaan sormuksia. Eipä ollut mikään yltiöromanttinen hetki ruusujen kera, mutta mulle aivan täydellinen :-X

Link to comment
Share on other sites

  • 1 month later...

Puhuttiin kihloihin menemisestä ja naimisiin menosta aikasemmin jo aika paljon ja selvitettiin että molemmat olis halukkaita meneen kihloihin. Selvitettiin myös se, että molemmat on samaa mieltä siitä,että kihloihin meno tarkoittaa myös naimisiin menoa lähivuosina. Kierrettiin kultasepänliikkeitä ja kateltiin yhdessä että minkä tyylinen ja kokoinen sormus on hyvä. Mies kävi sitten itsekseen ostamassa sormuksen salaa ja sanoi mulle että odotetaan nyt vielä hetki ettei ihan heti mennä kihloihin ja siten se kosinta tulikin sitten aika yllätyksenä mulle. :girl_in_love:

Link to comment
Share on other sites

Täysi yllätys, kuin salama kirkkaalta taivaalta. Ei ollut mennyt montaakaan kuukautta siitä kun mies sanoi että "tänä vuonna (2011) ei mennä naimisiin, saati kihloihin". Kesäkuussa tapahtui kosinta yllättäen, ruokapöydän ääressä. Ja marraskuussa mentiin naimisiin. Eli ei ihan tuo "uhkaus" pitänyt paikkaansa :girl_in_love: Olin kuitenkin tosi iloinen että näin kävi.

Link to comment
Share on other sites

Kosinta tuli minulle täytenä yllätyksenä ja hämmennyin ja häkellyin siitä täysin. Sain hetken kuluttua puserrettua myöntävän vastauksen suusta, mutta iloinen järkytys oli, josta toipumiseen meni vuorokausi. Sulho oli pari päivää aikaisemmin soittanut isälleni ja pyytänyt kättä, joten vanhempani ja veljeni tiesivät kosinta-aikeista ennen minua ja kosinnan jälkeen he odottivat meitä ravintolassa skumppalasillisten kanssa. On mulla mies.. :girl_in_love: En ikinä olisi myöskään ajatellut, että olen mikään hää-ihminen, mutta nytpä huomaan käyttäväni kotona huomattavan paljon aikaa hääaiheisilla nettisivuilla... :D

Link to comment
Share on other sites

  • 1 month later...

Oikeastaan jo loppu kesästä aloimme puhua kihloihin menosta.. Mies sitten ehdotti tuota 12.12.12 päivää ja pakkohan se oli sinne asti odotella :girl_haha: Omasta mielestä tuo päivä on myös ihan hauska, vaikka varmasti aika suosittu. Viimeinen mahdollisuus tuollaiseen kaikki samaa numeroa (päivä, kuukausi, vuosi) päivämäärään! Eli varsinaista kosintaa polvistumisineen ei ollut vaan sovimme asian yhdessä :tender: Sormukset on nyt kaiverruksessa ja saadaan ne sitten virallisena päivänä laittaa sormeen :girl_pinkglassesf: Jännää!!

Link to comment
Share on other sites

Kosinta tuli minulle täytenä yllätyksenä ja hämmennyin ja häkellyin siitä täysin. Sain hetken kuluttua puserrettua myöntävän vastauksen suusta, mutta iloinen järkytys oli, .... En ikinä olisi myöskään ajatellut, että olen mikään hää-ihminen, mutta nytpä huomaan käyttäväni kotona huomattavan paljon aikaa hääaiheisilla nettisivuilla... :D

Haha, varsin samis täällä! :girl_haha:

Link to comment
Share on other sites

Meillä hääpäivän päätin minä :girl_haha: . Oltiin siis jo aiemmin puhuttu siitä, että naimisiin mentäisiin 2014 ja talvella. Ruvettiin puhumaan sitten ylipäätään hääbudjetista ja rahojen säästämisestä ja ehdotin siinä samalla myös hääpäivää ja mies suostui. Ei se mikään kosinta ollut, lähinnä yhdessä sovittu asia, mutta aloitteen tein minä. Kai me siis kihloissa ollaan, vaikkei aiota edes kihlasormuksia hankkia eikä ylipäätään puhua asiasta yleisesti. Lähimmille kavereille kerron ja omalle äidille, muut saavat tietää vasta, kun kutsu kolahtaa postilaatikkoon ;). Jos siis joku live-elämän tuttu tunnistaa, niin hys hys. Halutaan tosiaan pitää juttu suurimmaksi osaksi yllätyksenä ja jos hankittaisiin kihlasormukset, varsinkin miehen sukulaiset hukuttaisivat meidät hääaiheisiin kysymyksiin... Ollaan siis asiasta ihan hissukseen :)

Link to comment
Share on other sites

  • 3 weeks later...
  • 2 weeks later...
  • 1 month later...

Siis meilläkin aiheesta puhuttu jo viime kesästä asti. Ny sitten vuoden vaihteen jälkeen rupesin jo vähän kärsimättömästi tivaamaan, että eikö mies oo VIELÄKÄÄN uhrannut yhtää ajatusta naimisiin menosta.. Ei kuulemma.. :girl_cray2: No kuukauden päivät otin asian puheeksi yhä useammin, ja ehdottelin päiviä, kunnes vihdoin tuo suostui lyömään päivän lukkoon.. tosin luulen, että tämä asia ei ole vieläkään kolahtanu hälle, vaikka on jo sormuksetki hankittu (ne tosin menossa vielä kaiverrukseen, joten sormeen saa myöhemmin). Mutta siis näin meillä, mies siis ei ole ilmeisesti koko elämänsä aikana suout sijaa hää-ajatuksille, vaikkakin aina sanonut että me mennään kyllä joskus naimisiin.

 

Hyvä silti näin, ja onnellisempi en voisi enää olla. Vaikka aina kuvittelin miehen kosivan romanttisesti, on tämä yhdessä (lue: tarpeeksi kun jankuttaa) sopiminenkin yhtä hyvä, rakkaushan tässä se tärkein on :give_heart:

Link to comment
Share on other sites

Yllärinä tuli meidän tapauksessa se, miten nopeasti päästiin ns. puusta pitkään!

Olin itse muutamaan otteeseen vuosien saatossa vihjaillut asiasta, ja hieman alkoi kiukku tulla kun en todellakaan mikään ollut mennyt miehelle nähdäkseni perille millään tavalla. Päinvastoin, nihkeys ja tuhahtelu ihmisten hääasioihin (saatikka osallistuminen häihin) oli ihan standardi suhtautuminen.

 

Nyt satuin kommentoimaan johonkin telkkarissa olleeseen random-hääasiaan yllättävän kipakasti, josta mies (ihme kumma) ymmärsi että tämäpä taitaa tahtoa tätä itsekin. Liekö myös säikähtänyt vähän, heh! Itsekin hiukan hämmästyin omaa kommentointiani, en nyt enää edes muista mistä oli kyse mutta kiukku taisi siinä hetkessä olla kova... No myöhemmin samana iltana asiasta keskustelua jatkettiin, ja mies totesi että eiköhän tämä hoideta meidänkin osalta pois alta. Minä sanoin joo, ja ajattelin että tässä se nyt sitten on, mutta mies vielä polvistui ja kysyi asian virallisessa muodossa.

 

Enkä kyllä voisi olla onnellisempi! Kai sitä on nuorempana haaveillut kunnon hollywood-kosinnasta joka ilmaantuu täytenä yllätyksenä, mutta jotenkin tämä, miten asiaan nyt päädyttiin, oli tosi meidän näköinen ratkaisu. Ja ihan mahtavaa että asia "hoituu" ilman että siitä tarvitsee sen kummemmin jäkättää ja enempää katkeroitua! Mieskin on ollut tyytyväinen päätökseen ja on osallistunut valmisteluihin ihan ihmeen innolla. Olin jo henkisesti varautunut olemaan naimaton ja siitä ***tuuntunut koko ikäni, mutta toisinpa näyttäisi käyvän! Häät sovittu pidettäväksi tämän vuoden lopulla.

Link to comment
Share on other sites

Minulle kosinta ei ollut yllätys, eihän minua varsinaisesti kosittukaan :D yhdessä päätimme vuoden 2011 lopussa, että kesällä 2013 tanssitaan häitä, mutta annoin siinä vaiheessa miehen päättää milloin varsinaisesti kosii. Jaksoin odottaa toukokuuhun asti kunnes laitoin vähän vauhtia pyöriin ja yhdessä sitten valittiin sormukset ja kihlapäivä. Toisaalta harmittaa, että en saanut romanttista kosintaa ja toisaalta olen tyytyväinen näinkin, yhdessähän nämä elämän suuret asiat on mukava suunnitella ja toteuttaa :)

Muokattu: , käyttäjä: kuntzku
Link to comment
Share on other sites

Exän kanssa oltiin teinikihloissa monta vuotta. Lapsikin jo oli ja mietittiin yhteistä taloa.

Yhtenä päivänä en sit jaksanu enää sitä jahkailua kun olin kuitenkin monta kertaa sanonu että naimisiin vois mennä. Tilasin sitten kirkon, tai kappelin, muutaman kuukauden päähän, ja sanoin miehelle että me mennään naimisiin sinä päivänä tai sit annetaan olla kokonaan.

Yritti se luistaa asiasta tippumalla viikkoa aikasemmin parista metristä, mutta päästiin alttarille mutta saatiin istua tuoleilla toimituksen ajan :D

Toista rundia odottaessa..

Link to comment
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.

Guest
Vastaa aiheeseen...

×   Olet liittänyt muotoiltua sisältöä.   Poista muitoilu

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

Ladataan...
×
×
  • Create New...