----

Lahjalista; näitä EMME tarvitse.

24 viestiä aiheessa

Eli miten ilmaisen kutsussa kohteliaasti sen ettemme halua/tarvitse häälahjaksi astioita, lakanoita yms. Tiedän aika varmasti, että iittalaa ja arabiaa on odotettavissa, mutta kun emme todellakaan tarvitse enää yhtään astiaa/niitä ei enää mahdu mihinkään. :girl_smile:

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Me laitettiin, että monta yhteistä vuotta ovat täyttäneet kaapit, joten kippojen ja kuppien sijasta toivomme lahjaksi avustusta häämatkatilillemme. Lyhyestä virsi kaunis.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Meillä sama ongelma. Ajateltiin muotoilla asia vähän Rog3rin tyyliin, että tavaraa on kahden hengen tarpeisiin ja opiskelija-asunnon säilytystilaan nähden vähintäänkin tarpeeksi, ja jonnekin kauas haluttaisiin kahdestaan päästä. "Jos haluatte lahjoittaa meille uusia kokemuksia maailman laidalla, voitte tehdä lahjoituksen häämatkatilillemme." Tai jotain sellaista. Ei liian suoraan, mutta ei liikaa mitään korulauseitakaan silti. Niin, että vieraat kokisivat antavansa meille rahalahjan kautta jotain sellaista, mikä oikeasti tekisi meidät iloiseksi, eikä niin että ne nyt tahtoo rahaa, annetaan sitä kun ei mitään "oikeaakaan" lahjaa keksitä. Ymmärtääköhän kukaan...?

Olen miettinyt sitä, että miksi hääkutsussa ei saa toivoa rahaa, mutta lahjalista saa kyllä olla, ja esim. 50v-juhlien kutsussa saa kyllä mainita kiertelemättä, että mahdolliset muistamiset matkarahastoon/ruskeissa kirjekuorissa. Eli jotenkin fiksusti pitäisi ilmaista, että jos jotakin haluaa tuoda, voisi avustaa meidän matkarahastoa mieluummin kuin tuoda liinavaatteita tai astioita. Katsotaan, mihin päädytään.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Meillä on tiettyjä astiasarjoja ja liinavaatteita, joita voisi vielä täydentää. Mutta toivon todellakin, etteivät vieraat ala oma-aloitteisesti valikoimaan mielestään ihastuttavia astiastoja... :girl_cray:

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

olemme asuneet yhdessa niin kauan jo samaa kotia, etta meilla ei ole juuri tarvetta millekaan kodintavaralle. Kuitenkaan emme halua myoskaan laittaa kutsuun etta haluaisimme mieluiten etta meita muistettaisiin rahallisesti haamatka&remontti tilille. Anopit ovat luvanneet vinkata tasta vieraita, seka mikali ei halua suoraan rahallisesti muistaa meita voi muistaa myos erityyppisilla lahjakorteilla, seka myos kokoamme pienen lahjalistan, joka koostuu erinaisista kodinesineista joille meilla voisi olla kayttoa- kuten maljakoista tai kukkaruukuista (nimim. ei-todellakaan-viherpeukalo). Useimmiten kuitenkin ikimuistoisimmat lahjat ovat kuitenkin erittain omaperaisia oivalluksia, rakastan itsetehtyja lahjoja :-X

Ja voihan se olla etta paadymme saamaan ison kasan lakanoita ja arabian astioita, mutta kyllahan niille aina kayttoa on :girl_smile:

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Meille tuli hääkutsu, jossa toivottiin juurikin rahaa ja oli fiksusti myös mainittu, ettei hääpari saa tietoonsa kuin tilin lopullisen saldon häiden jälkeen. Ei tarvitse sitten miettiä, paljonko pitää laittaa, ettei näytä pihiltä tiliotteessa...

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Toi oliskin aika fiksua, ettei tosiaan kukaan leimaudu pihiksi... Täällä myös sama ongelma, että mitään tavaraa ei missään nimessä kaivata lisää... Mutta tuntuu kyllä että meidän 20-30 -vuotiaiden mummot on sitä sukupolvea, jotka varmasti pöyristyvät siitä, että morsiuspari pyytää rahaa. Niin se vaan nykypäivänä menee, että enää ei käytäntö juurikaan ole se, että vasta naimisiinmenon jälkeen muutettaisiin yhteen jne. vaan yhteistä taivalta voi hyvinkin olla monen vuoden edestä, jolloin myös kaikkea enemmän ja vähemmän tarpeellista tavaraa on kertynyt ihan riittävästi... Itsekin 3 vuotta kultsini kanssa asustaneena (ja ensi kesänä 4, kun naimisiin menemme) toivon mielummin rahaa. Tai sitten jos jotain tavaraa niin ois sitten vaikka hyvä keskustella tiettyjen henkilöiden kanssa siitä, mitä kukin hommaa... Tosin se kuulostaa melkein vielä kamalammalta! :D

Itse haluaisin myös keksiä sitten jonkun fiksun tavan millä ilmoittaa se, ettei tavara ole "välttämättä" se halutuin lahja.. Pienelläkin sanavirheellä saa nimittäin helposti tekstistä moukkamaisen.. :P

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Kirjoitin meidän häänettisivuilla näin:

Mutta itse asia koskee meidän toivetta koskien lahjaa (jos joku ny sellasen haluaa tuoda). Emme toivo mitään kippoja tai varsinkaan kuppeja (niitä on ihan liikaa). Toivoisimme lahjoituksenne rahana, sillä haluaisimme päästä vähän Tallinnaa kauemmas matkalle.(Ei niin että Tallinnassa jotain vikaa olisi). Joten matkakassaan muutama euro olisi kiva yllätys. Juhlapaikalla on rahaa varten lipas johon rahat voi laittaa kuoressa tai ilman. Kukaan ei kyttää paljonko ne nyt toi.. :D Mutta kuitenkin käteisenä. Kiitos.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Tämä on meilläkin ongelma. Naimisiin mennessämme olemme seurustelleet 7 vuotta ja asuneet yhdessä 5 vuotta. Kämppä on pieni emmekä todellakaan halua kammottavia sukulaisten mielestä "kivoja posliineja". Lahjalistaa en ajatellut laittaa. Sen sijaan ajattelin toiveen muotoilla näistä sanoista:

- Ei kovia eikä pehmeitä paketteja

- Ei materiaa

- Kokemuksia joita muistella

Jos nyt joku välttämättä päättää tuosta loukkaantua ja haluaa roinaa nurkkiimme lisätä, laitamme luultavasti äidin tai kaason puh.numeron jotta voivat heiltä kysyä mitä me mahdollisesti tarvitsisimme.

Mietin sitten sitä, että laittaako tilinumeron vai luottaako vieraiden&ulkopuolisten rehellisyyteen juhlapaikalla ettei rahakuorille käy kato?

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Tuo oli meilläkin kauan dilemma, kunnes keksimme.

Me laitetaan näin kutsuun:

"Häämatka on ainoa asia, mitä kaipaamme. Halutessasi voit kartuttaa matkakassaamme, tilinumeroon: sejase."

Näin kaikki voivat itse päättää, HALUAVATKO muistaa rahalla vaiko jollakin muulla. Lahja kun ei ole pakollinen, eihän ketään voi pakottaa antamaan jotakin, tärkeintä on se, että saapuvat paikalle. Ja totuus on se, että esim. ystäviltä emme todellakaan odota minkäänlaista lahjaa, kun ystävät ovat muusikoita, ja ovat luvanneet esiintyä juhlissa. :)

Mietin samaa kuin tuossa ylempänä pohdittiin, että voi olla, että ehkä isovanhemmille (varsinkin miehen!) tuo rahan antaminen on aivan järkyttävä ajatus, kun ovat kuitenkin edustaneet sitä ikäluokkaa, joka sai naimisiinmennessään kapiot häälahjaksi.. :D Pitäisiköhän roudata kotipaikalta oma kapiokirstu juhlapaikalle.... x) (Kyllä, isä on tehnyt mulle joskus kapiokirstun....! Tosin omasta pyynnöstä.... :D )

Toivon kuitenkin, että vanhemmat sukulaiset ymmärtää tällaisen, mekin ollaan asuttu yhdessä kaksi ja puoli vuotta, mutta kihloissa ollaan oltu jo viisi vuotta, joten tavaraa on TODELLAKIN kertynyt vuosien mittaan... Ja reilusti. :D Lakanakaappi pursuaaaaa..............

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Ollaan varmaan erilainen pariskunta, mutta me ei haluta rahaa :girl_haha:

Mutta ollaan myös tarkkoja tavarastamme ja toivomme että vieraat noudattavat lahjalistaamme.

Meillä myöskin arabiat ja iittalat ovat lähinnä tarkoitettu sukulaisille ja todella todella toivon että saadaan kavereilta niitä omaperäsempiä, meitä kahta ajattelevia lahjoja.

Vähän harmittaa jo valmiiksi kun tiedän, että sulhasen äiti tuo mitä haluaa eikä varmasti noudata lahjalistaa sekä toinen mummo antaa aterinsetin (saman minkä on antanut kaikille lapsenlapsille) ja se on sitä Savoniaa, mitä me ei haluta.

Tyhmää nurista lahjoista, mutta silti :girl_cray:

:girl_haha:

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

tättähäärä: Ei lahjoista nuriseminen ole typerää.. Tietysti silloin on, jos on synttärit ja ei voi toivoa, niinkuin jouluna ja hääpäivänä! :D Mutta jos todella esim. sukulainen ei kunnioita hääparin toivetta siitä, mitä hääpari todellakaan EI tarvitse, niin kyllä on aika inhottavaa. Jos meille tulee mitä tahansa astioita tai aterimia tai laseja, jotka eivät kuulu kaappimme täytteeksi jo ennalta (selitinpä vaikeasti, tarkoitin siis sellaisia astioita, joita meillä JO ON), voin vannoa, että kävelytän ne kauppaan ja vaihdan haluamikseni.. En tahdo, että kaapissamme on kuutta eri astiasarjaa tai kolmet erinäköiset aterimet, kun olen jo kolme vuotta sitten hankkinut ne, mitkä halusin. Eli nuriseminen ei ole typerää.

Jos lahja on täysin turha, tyhjänpäiväinen tms, ei sille tule olemaan mitään käyttöä, ja parhaassa tapauksessa se löytyy seuraavana jouluna jonkun toisen paketista. En usko, että kukaan olisi siitäkään kovin innoissaan. Ystäviltä saadut lahjat todella ovat yleensä niitä omaperäisimpiä, ja usein niissä on eniten myös tunnearvoa, eli jos saisi ystävältään vaikkapa pilkkiongen häälahjaksi, asian ottaisi enemmänkin huumorilla, kuin pahalla. :)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Samaa asiaa jaksan mäkin ihmetellä kerrasta toiseen mistä moni on tuossa edellä kirjoittanut, eli siitä rahan antamisen vaikeudesta :girl_impossible: Meidän häihimme saa paljon mieluummin tulla tyhjin käsin kuin kaiken maailman kippojen ja keppujen tai hassunhauskojen vasaroitten kanssa. Häämatkatili tulee siis meillekin (sanamuoto juhlaohjesääntöön edelleen auki), ja tästä ollaan etukäteen varoiteltu mummoja ja muita riskitapauksia. Muutama on ottanut sen oikein hyvin, mutta mahtuu joukkoon kuitenkin yksi pakollinen "Ai jaha, mä tuon teille sitten vaikka Moccamasterin koska raha ei kyllä ole lahja".

No tuo ihmeessä Moccamaster, siinähän voidaan sitten keitellä aamukaffet kumpikin omista keittimistämme. Ai niin, ja tuo kuule ylimääräinen keittiön työtaso samalla. Alkaa käydä kaksio ahtaaksi jos kodinkoneita tipahtelee yhtäkkiä tuplat.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Voi mainio! :girl_haha: Eikö tuollaiseen moccamasteriin voisi sanoa sitten ihan suoraan, että "ETKÄ TUO! :hysteric: " tai että toisi vaikka matkalaukun, sillä sille tulee ainakin käyttöä häämatkalla! :girl_sigh: Että jos ei rahalla halua auttaa häämatkaa, niin hankkii sitten jotain, mistä olisi hyötyä kyseiselle matkalle.

Kyllä todella alkaa käymään ahtaaksi jo ilman häälahjojakin, kun meillä 40 neliöinen pikkukaksio, jossa me ja koira. Keittiö on erittäin pieni, työtasoja ei näy kun esillä on mikro, kahvinkeitin ja vedenkeitin, joskus yritetään ängätä joukkoon myös pieni leivänpaahdin. Joten eipä kyllä naurattaisi, jos tulisi toiset samanlaiset kaupanpäälle... Se on niin vanhanaikainen ajattelutapa todella, että vastavihityt muuttavat yhteen vasta naimisiinmenon jälkeen ja tarvitsevat uuteen kotiinsa kaiken!! Johan nuoret neidit alkavat keräilemään haluamiaan astioita jo ylioppilaslahjaksi....

Joopa joo. Onneksi omassa suvussani ollaan aika mukana ajassa. Mummo tykkää tatuoinneista ja antaa aina rahaa lahjaksi. Mutta sulhasen suku sen sijaan........ Apuva...! Aina kun käydään sulhasen isovanhempien luona, mukaan tulee milloin mitäkin, eikä kieltäytyminen ole vaihtoehto. Viimeksi tuli lisää patalappuja, kynttilää, antiikkikynttilän (very updated) metallinen jalka.... Äh. Mihin sellaisia laitetaan?! Ei meillä mihinkään.. Ja varsinkin se, että vanhemmat ihmiset eivät ole mukana nykypäivän trendeissä, eivätkä oikein osaa sisustaa nuorison asuntoa.. Meilläkin kuitenkin omanlaisemme maku... VARSINKIN koriste-esineissä!!! :D

Mutta joo, ei näillä opiskelijan tuilla ja pikkupalkoilla etelään lähdetä, ja mielestäni häämatka on sellainen, mikä pitäisi suoda hääparille, oli se sitten pieni matka pohjoissuomeen, eteläsuomeen, rajanaapuriin, ulkomaille tai kaukomaille. Piste. :girl_sigh:

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Oon miettiny samaa. Mikä siinä on niin hel**tin vaikeaa ymmärtää, että ihmisillä on jo ihan tarpeeksi taloustavaroita ja liinavaatteita ja että ei tarvi väkisillä tuoda mitään. Jos raha tuntuu pääsymaksulta häihin, niin ei sitäkään tarvi. Jos jotenkin on pakko muistaa, niin tekisivät vaikka ite ajatuksella kortin. Mulle riittäis aivan mainiosti.

Ja ymmärrä niin kovasti ton erään kommentin, että kun ei vaan halua niitä iittaloita, arabiaa tai savoniaa. Onneks nykysin voi myydä helposti vaikka netissä :)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Sitten taas tulee vastaan se omatunto, joka kolkuttelee takaraivossa: "Teenkö nyt oikein, kun myyn häälahjaksi saamamme ruoka-astiaston netissä...?" JEAH! Hieno aihe! :girl_haha:

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Itse odotan jo nyt kauhulla että kuka vieras ensimmäisenä muistaa sen että meillä on 10 euron halpiskahvinkeitin ja keksii tuoda jonkun moccamasterin. Tuolla kahvinkeittimellä kuitenkin on ihan syynsä, kuten se että kumpikaan meistä ei juo kahvia ja tuo on tarpeeksi pieni että sitä voi säilyttää kaapissa silloin kun ei ole vieraita joskus harvoin kahvilla.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Meille tuli hääkutsu, jossa toivottiin juurikin rahaa ja oli fiksusti myös mainittu, ettei hääpari saa tietoonsa kuin tilin lopullisen saldon häiden jälkeen. Ei tarvitse sitten miettiä, paljonko pitää laittaa, ettei näytä pihiltä tiliotteessa...

Tää on kyllä hyvä idea! Pitäisköhän ottaa itelläkin käyttöön. :girl_smile:

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Tuota rahatoiveen laittamista on mielestäni turha kainostella, jollain tavalla vieraat kuitenkin haluavat muistaa. Siitä ei kukaan enää nykyään ylläty, kunhan sen laittaa fiksusti. Sama toive tilinumeroineen on ollut ainakin neljissä viime häissä joissa olen ollut. Ja sama tulee olemaan meilläkin.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

En tiedä meneekö tämä nyt ihan OT, mutta monet täällä ihmettelevät sitä miksi vieraat tuovat aina niitä tavaralahjoja, vaikka pari onkin toivonut vain rahaa.

Me ollaan sulhon kanssa oltu jo viimeiset pari vuotta todella köyhiä. Ja tämä tarkoittaa kirjaimellisesti sitä, että kaikki ylimääräinen raha menee ruokiin ja joskus loppukuusta näyttääkin siltä että laskujen jälkeen ei olekaan kuin muutama kymppi ruokaostoksiin jotenka rahaa pitää kerätä pullopanteista (omia pulloja taikka perheenjäsenten. Emme nyt ihan sentään ulkoota niitä keräile :girl_haha: ) Tämä on aika noloa ja kiusallista kun kaikki tietävät sen että meillä on todella tiukkaa ja en ole ostanut vaatteita nyt yli vuoteen. Saatikaan missään kampaajalla käyny! Joskus sitä ei kehtaa sanoa edes kavereille että ei ole varaa käydä kahvilassa edes sille yhdelle kahvikupilliselle, ja raha otetaan ruokarahoista (saa sillä jo leipää esim!) Ja sitten tulee kaikki synttärit, joulu, valmistujaiset yms. yms.

Viime kesänä oli tosiaan sulhon veljen häät, ja hänkin tietää että meillä ei ole rahaa sitten yhtään. Tämäkin pari on asunut jo kaksi vuotta yhdessä eivätkä halunneet muuta kuin rahaa. Mutta miten te luulette että me annamme rahalahjan kun sitä rahaa ei ole!? Ostimme sitten pienen ulkolyhdyn ja tuikkuja siihen. Itse tein kortin. Tämä tuli maksamaan vain 9 e. mutta suoraan sanottuna ei meillä olisi ollut muuhun varaakaan. Minusta tämä oli ainut oikea ratkaisu tilanteessamme koska olisi se aika järkyttävää laittaa tilille vain 10 e.! Ja sen lyhdyn he voivat pistää vaikka kirpparille myöhemmin jos haluavat pois nurkista. En loukkaantuisi :) Nyt jos joku ihmettelee että miksi emme säästäneet niin mistäs olisit säästäny kun elää ihan kädestä suuhun-periaatteella?

Laitoin tämän nyt vain muistutukseksi kaikille, että jos tosiaan tahdotte vain rahaa, älkää odottako köyhiltä mitään huimia summia. Ja minusta etikettiin kuuluu antaa vähintään 50 e.! (parilta olisi suotavaa antaa yhteensä 100 e.) ja tähän meillä ei ollut varaa. Meni tosiaan ehkä vähä ohi aiheen, mutta tulipahan nyt kirjoitettua pointtini tästä iän ikuisesta rahalahjatoiveista ;)

Ja meillä kun on ensi vuonna häät, laitamme että toivomme ensi sijaisesti rahaa, mutta lahjalistalta löytyy ihan siitä 5 e. ylöspäin lahjojakin. Tämä siksi koska tiedämme kuinka noloa on olla köyhä!

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Minusta voi kyllä ihan reilusti laittaa kutsuun tiedon siitä, että hääpari EI tarvitse tyhjänpäiväistä kaapintäytettä. :)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Lahjalista on aina niin vaikea! Minusta tuntuu jo tässä vaiheessa, etten tiedä miten lahjatoiveet pitäisi muotoilla vai pitääkö ollenkaan, sillä en halua _vaatia_ vieraita tuomaan lahjaa! Meidän häihin on kyllä jokaikinen kutsutte tervetullut! Me haluamme paikalle ihmiset emmekä mitään muuta. :)

Mutta se, että rahalahja olisi silti takuulla parempi ja enemmän hyödyksi, kuin jotain erikoisia esineitä tai astioita, millä ei itsellenne ole mitään käyttöä... Että tässä sitä nyt sitten pohditaan kuumeisesti mitä siihen kutsuun kuuluu kirjoittaa vai kuuluuko kirjoittaa mitään.

Esim. omilla vanhemmillani kaapit pursuavan käyttämättömiä esineitä, joista ei ole kenellekään mitään hyötyä tai iloa ja syy miksei niitä voi heittää pois, on se, että ne ovat joskus häälahjaksi saatuja. Kerran tyylikkäästi mummun ja äidin kuullen haukuin olohuoneemme karsean kattovalaisimen, josta äitikin on jo monta vuotta valittanut. Haukkumisen päätteeksi paljastui, että mummu ja pappa olivat ostaneet sen vanhemmilleni häälahjaksi. Noloa, heh. :D Mummua tosin lähinnä onneksi nauratti.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Viime kesänä oli tosiaan sulhon veljen häät, ja hänkin tietää että meillä ei ole rahaa sitten yhtään. Tämäkin pari on asunut jo kaksi vuotta yhdessä eivätkä halunneet muuta kuin rahaa. Mutta miten te luulette että me annamme rahalahjan kun sitä rahaa ei ole!? Ostimme sitten pienen ulkolyhdyn ja tuikkuja siihen. Itse tein kortin. Tämä tuli maksamaan vain 9 e. mutta suoraan sanottuna ei meillä olisi ollut muuhun varaakaan. Minusta tämä oli ainut oikea ratkaisu tilanteessamme koska olisi se aika järkyttävää laittaa tilille vain 10 e.! Ja sen lyhdyn he voivat pistää vaikka kirpparille myöhemmin jos haluavat pois nurkista. En loukkaantuisi smile.gif Nyt jos joku ihmettelee että miksi emme säästäneet niin mistäs olisit säästäny kun elää ihan kädestä suuhun-periaatteella?

Laitoin tämän nyt vain muistutukseksi kaikille, että jos tosiaan tahdotte vain rahaa, älkää odottako köyhiltä mitään huimia summia. Ja minusta etikettiin kuuluu antaa vähintään 50 e.! (parilta olisi suotavaa antaa yhteensä 100 e.) ja tähän meillä ei ollut varaa. Meni tosiaan ehkä vähä ohi aiheen, mutta tulipahan nyt kirjoitettua pointtini tästä iän ikuisesta rahalahjatoiveista wink.gif

Ja meillä kun on ensi vuonna häät, laitamme että toivomme ensi sijaisesti rahaa, mutta lahjalistalta löytyy ihan siitä 5 e. ylöspäin lahjojakin. Tämä siksi koska tiedämme kuinka noloa on olla köyhä!

Jos nimenomaan ilmoitetaan että jos haluaa muistaa lahjalla on toiveena rahaa ja sitten tulee joku halpis-krääsä (vaikka hyvällä tarkoituksella annettu ja jonkun mielestä ehkä nätti tai tarpeellinen) on se kyllä hieman tylyä. Juu, voihan sen myydä toki eteenpäin parilla eurolla jos viitsii uhrata sitten aikaansa sellaiseen ylimääräiseen vaivannäköön jota ei pitäisi tullakaan kun on etukäteen selvin sanoin ilmoittanut että ylimääräinen tavara ei ole tervetullutta!

Tuskin kukaan järkevä ihminen odottaakaan "köyhiltä" suurempia lahjoituksia ja yleensä aina on vaihtoehtona tulla pelkkä kortti kädessä onnittelemaan, en ole vielä ikinä kuullut että kukaan olisi sen takia ollut vähemmän tervetullut juhliin. Jos on niin noloa mennä tyhjin käsin niin voihan sitä antaa edes jotain mikä ei jää toisten nurkkiin pyörimään - pari leffalippua, kutsu kotiinne syömään, ikkunanpesuapua... hieman voisi käyttää mielikuvitusta vaikkei materiaa toivotakaan!

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Luo uusi käyttäjätili tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään