Jump to content
Naimisiin.info

Kihlaus


Crowley

Recommended Posts

Me olimme sopineet kihlajaispäivän yhdessä jo monta kuukautta etukäteen. Ei siis tapahtunut mitään kliseisiä polvistumisia, koska koemme olevamme suhteessa samanarvoiset, eikä kummankaan tarvitse alkaa nöyristellä ja kysellä toisen edessä, kun asiasta on keskusteltu ja yhdessä todettu kihloihin menon olevan ajankohtainen :)

Sormukset hankittiin 3 viikkoa ennen kihlajaispäivää, koska oletimme meidän yleisen huonon tuurimme seuraavan meitä tähänkin asiaan. No näinhän kävi, tottakai. Minä sain sormukseni, avovaimoni sormus jouduttiin tilaamaan Turusta. Sitten siinä pari viikkoa ihmeteltiin, että johan kestää, kunnes kultasepänliikkeestä minulle töihin soittivat viikkoa ennen h-hetkeä, että: "juu, posti on hävittäny tuon teidän paketin". Se siitä maailman luotettavimmasta postilaitoksesta!!

No, onneksi paikallisessa liikkeessä oli samanlainen sormus, mutta 3 kokoa liian pieni. Se sitten suurennettiin sopivaksi ja nyt kimmeltää kauniit kelta-valkokultaiset sormukset vasemmissa nimettömissä :)

Kuinkas teidän kihlaus tapahtui? :)

Link to comment
Share on other sites

Me mentiin kihloihin oikeastaan kaksi kertaa. :D Eka kerta, "epävirallinen", tapahtui ihanan matkan jälkeen kotimatkalla, silloin sovimme, että mennään pian kihloihin. Luulen, että tarvitsimme molemmat vielä vähän aikaa, vaikka kumpikin tiesi, että haluamme kihloihin ja naimisiin keskenämme. Muutamaa kuukautta sen jälkeen tyttöystäväni kosi minua keittiössä joidenkin bileiden jälkeen, ja hankimme sitten sormuksetkin. Saa nähdä, kuinka kauan meillä hitailla kestää, ennen kuin saadaan päätös hääajankohdasta aikaiseksi (sekin vaatii kypsyttelyä, kunnes tulee tunne, että nyt on oikea aika). :D

Lisäys. Meilläkin kihloihin meno oli yhteisesti kypsytetty päätös, vaikka aika romanttinen kosintakin tuli. :)

Muokattu: , käyttäjä: Crowley
Link to comment
Share on other sites

tää meidän kihlausjuttu on taas niitä, että jos joku tuttu tän lukee, niin aivan takuulla tunnistaa mut. :D

yksi ilta sängyssä kun juteltiin, niin puolisko kysyi, että milloinkahan meidän olisi soveliasta mennä kihloihin. oltiin siinä vaiheessa seurusteltu ehkä pari kuukautta... no, yksi ystäväni sitten teki meille sormukset ja kun meillä oli matka tulossa, niin sovittiin, että siellä matkalla mennään kihloihin. siinä pari päivää ennen matkaa puoliskoni oli töihin lähdössä ja itse olin yöpaita päällä kun olin lomalla jo. puhuttiin jotain matkasta ja pakkaamisesta, niin puolisoni sanoi, että pitää muistaa sitten pakata ne sormukset mukaan, että ne voisi laittaa jo valmiiksi johonkin kempparipussiin tms. heitin siihen sitten vain ihan lonkalta, että no ne vois varmaan laittaa jo valmiiks sormeen. siinä sitten vähän aikaa käytiin "no laitetaanko, no emmää tiiä, no laitetaanko?!" -keskustelua ja laitettiin sormukset sormiin. illalla kun puoliso tuli töistä, niin mietittiin, että pitää tätä kai vähän juhlia ja niin sitten kotiasut (verkkarit ja t-paita) päällä juotiin kahdestaan punkkua. :girl_haha:

eli kun joskus aina joku kauhistelee, että ollaan menty niin nopeasti kihloihin (tasan 4kk ensitapaamisesta), niin sanon aina, että se oli vahinko. :D

Link to comment
Share on other sites

eli kun joskus aina joku kauhistelee, että ollaan menty niin nopeasti kihloihin (tasan 4kk ensitapaamisesta), niin sanon aina, että se oli vahinko. :D

Ihana tarina :D Meilläkin tuo oli suhteellisen hauskaa, vaikka oltiin jo päivä sovittu etukäteen. Olin jättänyt nämä nk. kosimishommat puoliskolle ja sitten vain odottelin. Odottavan aika on muuten äärettömän pitkä! Siinä alkoi sitten kello lähentyä 8 illalla, kun vaimoke sanoi, että onko tässä päivässä ollu sun mielestä mitään outoa. Vastasin, että mielestäni ei, mitä nyt olet ollut ihmeellisen kikattelevainen :D Siihen puolisko sitten vastasi, että joo... minä kun olen ollut kihloissa jo monta tuntia. Minä jäin silmät pyöreänä katsomaan, että mitä helvettiä??! Meidän molempien sormukset olivat kimallelleet avovaimon sormessa jo monta monituista tuntia, enkä minä ollut huomannut mitään! Hän oli kuulemma yrittänyt niitä laitella aluksi sellaisille paikoille, että minä huomaisin, ja kysyisin, mitä ne tuossa tekevät. Sormukset olivat mm. olleet tiskipöydällä tiskien välissä, ja en huomannut mitään, ikkunalaudalla, tietokoneen päällä ja minun nenän edessä keittiön pöyydällä. :D Saatiin makeat naurut, kyllä sitä voi ihminen välillä olla sokea :girl_haha:

Link to comment
Share on other sites

Hän oli kuulemma yrittänyt niitä laitella aluksi sellaisille paikoille, että minä huomaisin, ja kysyisin, mitä ne tuossa tekevät. Sormukset olivat mm. olleet tiskipöydällä tiskien välissä, ja en huomannut mitään, ikkunalaudalla, tietokoneen päällä ja minun nenän edessä keittiön pöyydällä. :D Saatiin makeat naurut, kyllä sitä voi ihminen välillä olla sokea :girl_haha:

tää on nyt täysin ot eikä kuulu tähän otsikkoon todellakaan, mutta tuosta tuli ihan mieleen mun sisko ja sen mies. mies oli reissussa viikon verran ja palasi sitten kotiin. kotona parin kolmen päivän ajan mies oli vähän väliä pyytänyt siskoani avaamaan ja sulkemaan verhoja olohuoneesta. siskoni oli ensin availlut ja sulkenut niitä, mutta alkanut pikkuhiljaa ärsyyntyä ja tiuskinut välillä, että voitko ite laittaa kun kerran siitä juuri ohi menit! yleensä heillä kuulemma verhot olivat aina kiinni, koska ulkoa näki liian hyvin sisälle. muutama päivä kun niitä verhoja oli siinä sitten riuhdottu edestakaisin, niin siskoni mies oli sanonut, että "ei jumalauta että voi ihminen olla sokee...!". siskoni oli ollut ihan ihmeissään, kunnes mies oli sieltä verhojen takaa ottanut esille korurasian, jonka oli tuonut tuliaisiksi reissultaan. :D oli kuulemma ensin ajatellut odottaa, että siskoni huomaa rasian, mutta ei sitten jaksanut kun alkoi tuntua toivottomalta. :girl_haha:

Link to comment
Share on other sites

  • 1 year later...

Miehän se otin ja emäntää kosaisin. Aiheesta oltiin puhuttu jo aiemmin mutta sen suurempia suunnitelmia ei vielä ollut.

Eräs päivä vaan aamulla auringon nousun aikaan töihin ajellessa tuli tunne että tänään on SE PÄIVÄ!

Ruusu ja sormus kourassa kävin kättä pyytämässä =)

Link to comment
Share on other sites

  • 1 month later...
  • 2 weeks later...

Meillä oltiin asiasta jo aina silloin tällöin vitsailtu mutta ei uskallettu kunnolla asiaa pohtia.

Viime jouluna sitten päätin että ei se hetki koskaan tule olemaan parempi sillä tuota rakastan ja tuon kanssa haluan elämäni jakaa niin miksein mennä kihloihin nyt ja heti. Annoin sormusrasian lahjojen jaon yhteydessä. Lopulta olin ite niin tippa linssissä että puoliso sai itse päätellä mitä ne sormukset siellä rasiassa tekee :)Ihan ei mennyt niin kuin suunnittelin, mutta minkäs teet. Rakastaa se silti mua vielä <3 Ja oli se kuulemma itsekkin ajatellut asiaa muttei olisi kuulemma mitenkään uskaltanut.

Muokattu: , käyttäjä: Maizzi
Link to comment
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.

Guest
Vastaa aiheeseen...

×   Olet liittänyt muotoiltua sisältöä.   Poista muitoilu

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

Ladataan...
×
×
  • Create New...