Jump to content
Naimisiin.info

Miten tapasitte?


Guest lady

Recommended Posts

Yhteisen ystävän isosiskon halloween pirskeissä olaan ensimmäisen kerran tavattu :) Siitä meidän tarina ei kuitenkaan vielä alkanut, vaikka jälkikäteen asiasta puhuneena huomattiin, että olisi voinut! Mies nimittäin lähti näistä pirskeistä aikasemmin pois ja minä jäin harmittelemaan, että miksi sen nyt piti lähteä! Ja mies oli sen verran ujo, ettei ollut uskaltanut numeroa pyytää :girl_sigh::girl_haha: Asia sitten jäi siltä osin siihen, kunnes vuoden päästä tavattiin kunnolla uudestaan (tämäkin vahingossa saman yhteisen ystävän luona), kun itse olin ystävän kanssa lähdössä viihteelle ja mies oli tullut istumaan iltaa ystävämme isän kanssa :D Noh, juttuhan siinä luisti samaan malliin kun oltaisiin tunnettu vuosia! :) Seuraavana päivänä mies ei vieläkään kuitenkaan numeroa uskaltanut pyytää, mutta facebookissa alettiin jutella :) Parin päivän päästä annoin numeroni, mutta miehestä ei soittoa tai viestiä kuulunut ja mä jo ajattelin, että olikos se nyt siinä... Kunnes sitte viikon päästä mies soitti ja pyysi ulos :give_heart: Ja sillä tiellä ollaan :wub:  Vajaa kuukauden päästä sitten päätettiin, että juttu ei ole pelkkää tapailua vaan molemmat haluaa olla toisen kanssa :):-X

 

Siitä sitte 9kk eteenpäin niin muutettiin saman katon alle ja siitä 2kk niin mentiin kihloihin :girl_in_love: Nyt kihloissa oltu 11kk ja häät tulossa ensi toukokuussa :)

Link to comment
Share on other sites

Mies on mun isoveljen lapsuuden ja nuoruuden kavereita, en tosin itse paljoa 12-vuotiaana kiinnittänyt huomiota tuohon kun se autollaan meidän pihalla kävi kääntymässä. Toki uteliaana sen verran ikkunasta kurkistin että näin minkä näköinen kaveri isoveljellä on, ei tainnu sillon vielä lämmittää. :D

 

2012 olin sitten miehen työpaikalla pari päivää töihin harjottelemassa, mutta sain paremman paikan aika pian joten haihduin sieltä. Mies koulutti mua yhden vuoron ja silloinkin ajattelin siitä että miten joku ihminen voi a) polttaa noin paljon ja b ) puhua niin paljon että voittaa jopa mut. Äitikin kotona kysyi et mitä mieltä kaverista, totesin vaan et polttaa paljon ja puhuu ihan liikaa, ei hyvä. :D

 

Kai siinä joku kuitenkin jäi korvan taa kaihertamaan.

 

Muutama kuukausi myöhemmin näin sen kaupassa sitten, mutta olin ite jo kassajonossa niin en viittinyt lähtee jonosta juttelemaan ja häirittemään kun toinen lehtihyllyllä luki jotain. Tosin jälkeenpäin sain kuulla että mies oli piilotellu mua kaupassa ja teki sitä sillonkin siinä lehtihyllyllä. Noh, jäi painamaan etten menny juttelemaan ja laitoin illalla FB:ssa viestin että näin sut kaupalla mutten viittiny tulla häirittemään sua ku luit.. Sain vastauksen ja vastauksen mukana puhelinnumeron. :D Seuraavana päivänä laitoin viestin et josko haluis lainata sen kirjan mistä aikanaan puhuttiin, oli sitten seuraavana iltana jo mun vanhempien pihassa tuomassa niitä kirjoja. :D

 

Kirjalaina kesti kesäkuuhun saakka, sain ne maaliskuussa. Sillon äiti alko härkkiä et pitäiskö sun jo palauttaa ne kirjat kuitenkin. Kävin kolmesti oven takana, aina hänen piti olla kotona, kolmannella kerralla jätin kirjat ovenkahvaan roikkumaan ja totesin et antaa olla jos ei kiinnosta olla kotona.. Viikko myöhemmin oltiin perheen kanssa menossa markkinoille kun totesin et jaa sekin on töissä.. Joku kiusa se kai oli kun isä ajo auton parkkiin miehen työpaikan pihalle ja vaikka kuinka itelleni vannoin etten sille juttele niin johan oltiin jutuissa heti ku autosta pääsin. Sillon sovittiin ekasta reissusta yhdessä, museoreissu kun molemmat on historiahulluja.

 

Meni viikko siitä museoreissusta kun nähtiin seuraavan kerran. Olin vähän down ku kaveri oli taas tehny mulle oharit. Mies sitte kysäsi että jos tulisin hänen luo kattomaan dokkareita illalla.. Olin heti menossa. Sen jälkeen istuin miehen luona melkein joka ilta yömyöhään ja reissattiin ympäri Suomee. Meni kolme viikkoo museoreissusta, joka iltasta juttelua ja toisen mittailua ennen ku mies vähän alkoholinkin rohkaisemana uskalsi näyttää että on oikeesti kiinnostunu. Siitä illasta lähtien ollaankin oltu saman katon alla yhdessä.

 

Ja tässä ollaan nyt. :)

Muokattu: , käyttäjä: pihko
Link to comment
Share on other sites

  • 2 weeks later...

Me tavattiin nykyisen kotimme alakerrassa olevassa karaoke baarissa juuri ennen joulua. Olin mutsini kanssa ekaa kertaa baarissa ja sulhaseni saapui kaveriporukkansa mukana paikalle. Silmäilin porukkaa ja lopulta minut pyydettiin mukaan heidän seuraansa ja siinä sitten juteltiin/juotiin valopilkkuun asti, kunnes siirryttiin ulos miettimään mitä seuraavaksi. Kaveriporukasta oli kaikki lähdössä mukaani ja he jopa hieman tuuppivat toisiansa. Oikeastaan ensimmäistä kertaa silmäilin pitkään sulhastani päästä varpaisiin ja takaisin. Tokaisin pojille, että jassoo mä otan ton. Siinä sitten pojilta tuli vastaus "jaa ton vai?". Sulhanen lähti sitten vaitonaisesti mukaani, muistan kuinka naamaan tuiskutti koko matkan lunta. Kävimme hakemassa sulhasen luota hänelle pipon ja käsineet. Nyt myöhemmin nauramme sitä, miksi hän ei pyytänyt minua luoksensa vaan mentiin minun äitini luokse 3km päähän. Siinä kävellessä koitin pientä juttelua saada kehiin, mutta mies pysyi hiljasena. Meille päästyämme tapahtui perinteiset mitä yleensä baarista tuotujen kanssa tapahtuu. Aamulla herätessäni löysin viereltä miehen joka syleili minua ja suukotti niskaani. Se oli sitten menoa. Tajusimme olevamme rakastuneita ja palavasti. Ainiin ja nimenkin sain herrasta puserrettua aamusta  :girl_haha:

 

Ainiin ja olemme olleet samassa koulussa 2v ja melkein viereisillä osastoilla. Siksi sanoin jossain kohtaa iltaa, että sulhanen näyttää tutulta. Kumma ettei sitten jo aikaskohtaaemmin oltu puhuttu  :girl_haha:.

Link to comment
Share on other sites

  • 1 month later...

Lähdin kaverille kuskiksi ja samassa kyydissä sattui oleen kyseisen kaverin isoveli.. :) koko viikonlopun kuskailin molempia herroja ja vihdoin sunnuntaina kun pääsin takaisin kotiin eri paikkakunnalle, niin alkoi tältä isoveljeltä tulla viestiä. Pyyteli käymää joku viikonloppu vierailulla, lähdinkin junalla matkaan heti seuraavalla viikolla. Viikonlopun vierailu venähtikin kokonaiseksi viikoksi ja siitä se sitten lähti.. :)

Link to comment
Share on other sites

Itse en muista ensikohtaamistamme, mutta tiedän meidän tavanneen kaksi vuotta sitten eräässä yökerhossa. Ystäväni mukaan olin menossa kauhealla kiireellä tanssimaan, kun yllättäin iskin silmäni tiskillä olevaan bodariin ja painelin hetkessä hänen vierelleen. Aivan ensimmäiseksi olin kuulemma pyytänyt nähdä miehen vatsalihakset samalla kun tunnustelin tämän hauista (taisin olla pikkusessa huppelissa :D) ja ilmeisesti pidin näkemästäni, sillä numerot vaihdettiin ja pari päivää myöhemmin hän vei minut illalliselle.

 

Treffit meni tosi kivasti (niistä muistan onneksi kaiken! ;)) ja ihastuimme toisiimme samantien. Viikkoa myöhemmin aloimme seurustelemaan ja ensi kesänä vietämmekin jo häitämme! :-X

Muokattu: , käyttäjä: mmya
Link to comment
Share on other sites

Tavattiin internetissä, eräällä foorumilla.

Seurattiin toistemme juttuja ja päädyttiin chatissa juttelemaan, tuntui olevan paljon yhteistä ja yhteisiä kiinnostuksen kohteita.

Aika pian siinä tuli heitettyä läppää, että tulisin saunomaan. Asuin siis itse Helsingissä vielä tuolloin, mutta niin vain otin sitten junan alle ja eräs perjantai itsenäisyyspäivän alla lähdin kuin lähdinkin matkaan. Matkakin tekstailtiin tiiviisti.

 

Kyllähän se kokolailla kolahti samantien, muistan vieläkin kun toinen oli juna-asemalla vastassa pipo syvälle päähän painettuna ja autossa soi Loirin Olkinainen.. Itsenäisyyspäivää pidämme meidän vuosipäivänä, se oli heti seuraavana päivänä tuosta, kyllä sen vain taisi tietää jo silloin.. :) Olin tuolloin tosiaan viikonlopun käymässä, seuraavan kerran tulinkin jo viikonpäästä jolloin kissani jo jäikin pysyvästi, itse kävin viettämässä joulun vanhempieni luona jolloin kerroin heillekin, että nyt taitaa olla niin, että taitaa tulla muutto Vaasaan. Virallisesti muutto tapahtui joskus helmikuussa(?) vaikka olinkin jo kokolailla sitä ennen kalusteitani lukuunottamatta kotiutunutkin tänne. Nopeaa toimintaa. :D

Muokattu: , käyttäjä: Sith
Link to comment
Share on other sites

Opiskelin ajoneuvoasentajaksi ja menin työharjoitteluun korjaamoon, jossa mieheni on mekaanikkona. Ensimmäisen työharjoittelun aikana(n.2kk) ei ollut vielä sen kummempaa peliä, vaikka vähän taisi silloinkin jo olla pilkettä silmäkulmassa :)

Toisen työharjoitteluun menin tuosta vuoden päästä samaan paikkaan ja harjoittelujen välissä juteltiin tiiviisti Facebookissa, mutta ei vieläkään ollut mitään ihmeellisempää. Toisen työharjoittelun aikana(sekin n.2kk) alkoi vieläkin tiiviimpi yhteydenpito ja rakkauslauluja ja muita hempeitä juttuja laiteltiin viestillä toisillemme ja silmäpeliä oli työpaikalla ja selvästi välillämme jo oli jotain.

Toiseksi viimeisenä työharjoittelupäivänä mies tuli minun luokseni iltaa viettämään ja jäi saman tien yöksi(jotenkin tiesin miehen jäävän luokseni yöksi, joten en ottanutkaan toista peittoa kaapista, enkä puhunut että vieraspeittoa minulla edes oli, jotta pääsin nukkumaan saman peiton alle, hihi!). Miehen pomo seuraavana päivänä vähän vitsillä heittelikin miehelle kaikenlaista, sillä näki meidän tulevan samaa matkaa töihin :D

Tämän jälkeen mies tuli vielä yhdeksi yöksi luokseni, jonka jälkeen minulla oli leikkaus ja menin äitini hoitoon kuntoutumaan. Siitä kun enemmän tolpilleni pääsin, niin menin sitten miehen luokse kassien kanssa ja sanoin että "mää tulinny!" :D Haha, ei ihan noin ronskisti, mutta saman tein minä hänen luokseen muutin.

 

Oli se jännää aikaa, perhosia lentelee vieläkin vatsassa kun ajattelee :)

Link to comment
Share on other sites

Me ollaan tavattu internetissä deittiyhteisössä.

En ees oikein haeskellut mitään, katselin mulle tarjottuja profiileja ja luin mieheni profiilin ja räkätin ääneen. Huomasin muutenkin tosi paljon yhtäläisyyksiä ja laitoin viestiä, että ihana profiili. Viesti seurasi toisensa jälkeen ja jotenkin spontaanisti seuraavana päivänä pyysin vapaapäivän kunniaksi miestä kahville kanssani, ilman mitään deittikuviota.

Mentiin kahville, tunti vaihtui toiseksi, kahvilan melutaso nousi, kun yö saapui, puhe vain pulppusi ja lopulta kysyin mentäiskö jatkaa sen asunnolle. Sen jälkeen ollaan oltu erossa toisistamme alle 10 yötä.

Sanoin alusta asti, kuinka on niin uskomatonta koko meidän juttu, meidän samankaltaisuus, hassuttelu ja se äärimminen intohimo. Me ansaitaan toisemme <3

hurrur sanoo edelleen sydän <3

Link to comment
Share on other sites

Netissä tavattiin :D Laittoi viestiä ja siitä se lähti. Kirjoittelimme pari kuukautta ja sitten nähtiin. Ensi tapaaminen oli tunteikas, olin viikonlopun hänen luona.

Siitä sitten alkoi meidän yhteinen tie muutama kuukausi tapaamisen jälkeen kosi.

Häitä juhlitaan ensi vuoden loppupuolella  :gpari:

Link to comment
Share on other sites

  • 3 weeks later...

Me oltiin nähty muutaman kerran nyrkkeilysalilla missä kävin tunneilla meidän yhteisen ystävän kanssa. Sitten olin menossa keikalle tämän yhteisen ystävän kanssa niin hän kysyi että jos soittaisi tälle miehelle kun asuu siellä lähellä että haluisiko myös tulla. Tarkisti vielä että onhan ok kun olin kuulemma vaikuttanut siltä että inhoan ko. miestä  :girl_cray2:  Mihin minä sitten diplomaattiseen tyyliini totesin että se on ihan sama millanen tyyppi on, en minä tutustu ihmisiin hikisenä ja punaisena nyrkkeilytunnin jälkeen :)

 

Noh, mies tuli paikalle kaverinsa kanssa ja nelistään jatkettiin iltaa. Minä tein ilmeisesti vaikutuksen mieheen olemalla aivan superväsynyt (meinasin jatkoilla nukahtaa hänen sohvalle ja tulin sinne yleensäkin vain sen takia että käytiin hakemassa ruokaa  :girl_sigh: ). Viikkoa myöhemmin mies pyysi treffeille.

 

Olin silloin juuri lähdössä reissuun joten sovittiin että nähdään kolmen viikon kuluttua kun palaan. Näin tehtiin ja ensi treffit olivat todella hauskat! En silti ollut ihan varma että onko hänessä kumppaniainesta (lue= kiinnostaako sillee) vai enemmänkin kiva kaveri, mutta selvää oli, että jos kivaa on niin uudestaan nähdään.

 

Yllättäen jouduin sitten lähtemään uudelle matkalle heti ensi treffien jälkeen ja toiset treffimme olivat sitten tämän yhteisen ystävämme häissä kolme viikkoa ensitreffien jälkeen. Sen jälkeen olemmekin olleet aika paita ja peppu / majakka ja perävaunu.. Taisi olla rakkautta ilmassa niissä häissä. Toiset treffit olivat siis 18.3. ja vappuna olen tiennyt että tämä on se mies kenen kanssa tulen menemään naimisiin. Onneksi mieskin tajusi saman - tosin vähän myöhemmin  :give_heart: 

Link to comment
Share on other sites

Me tavattiin n. 2 päivää sen jälkeen kun olin muuttanut Britteihin opiskelemaan lukion jälkeen. Me asuttiin samassa asuntolassa, mutta eri kerroksissa, ja törmättiin sattumalta asuntolan ulkopuolella, kun olin lähdössä fukseilemaan kavereiden kanssa ja mies oli joutunut oharien uhriksi. Mies lähti sitten meidän kanssa juhlimaan. Mulla oli siinä vaiheessa pientä säätöä yhden toisen kundin kanssa, mutta se päättyi viikossa, ja siitä pari viikkoa myöhemmin me rupesimmekin seurustelemaan.

 

Kerrottiin seurustelun aloittamisesta yhdelle ystävälle, ja se totesi että "Mä luulin että te seurustelitte jo". Me kihlauduttiin juuri ennen kuin vuorokausi vaihtui 11. vuosipäivän puolelle, ja häihin on nyt reilu vuosi.

Link to comment
Share on other sites

  • 1 month later...

Me tavattiin niinkin erikoisessa paikassa kuin buddhakeskuksella :D Mä olin ollut jo 2,5 vuotta yksin, muuttanut vain 1,5 kk aiemmin vieraaseen maahan 2 lapseni kanssa ilman paikallista kielitaitoa. Meditoin jo Suomessa asuessa ja satuin bongaamaan kodin lähellä olevan keskuksen. Mies oli kuulemma rakastunut muhun ensi silmäyksellä. Itse kiinnitin kyllä huomioni, mut lähinnä ihmettelin kuinka niin Skotin näköinen punapartainen mies ei muka puhu sanaakaan englantia. 2 x viikossa nähtiin ja mies saattoi mut aina kotiin. Jälkeen päin sanoi, että ois kyllä ollut mun kämppä aina matkan varrella vaik ois asunut toisella puolen kaupunkiakin :D alkuun tuo vei mua ja lapsia jäätelölle, syömään, katsomaan uusia paikkoja jne. Joka ilta töiden jälkeen kävi moikkaamassa. Jossain vaiheessa sitten tunnusti rantahietikolla istuskellessa olevansa silmiään myöten rakastunut. Mä en osannut sanoa mitään, en edes muista milloin joku olis sanonu jotain niin kaunista tai ylipäätänsä ollut niin ihana. Olin paniikissa ja halusin aikaa. Olin ollu niin kauan yksin et väkisin pelotti. Tilanne jatkui entisellään vielä jonkin aikaa, yhdessä oltiin joka paikassa ja pian huomasin, että oon myös rakastunut häneen...ihmiseen, jonka sydän on aivan käsittämättömän suuri. Siitä asti käytännössä asuttiin jo yhdessä ja melko pian myös virallisesti.

Hulluhan tuo on :D niin tuo vaan tahtoi huolettomasta sinkkuelämästä hypätä tällaisen 2 lapsen yh:n perheeseen :)

Link to comment
Share on other sites

Me tavattiin niinkin erikoisessa paikassa kuin buddhakeskuksella :D Mä olin ollut jo 2,5 vuotta yksin, muuttanut vain 1,5 kk aiemmin vieraaseen maahan 2 lapseni kanssa ilman paikallista kielitaitoa. Meditoin jo Suomessa asuessa ja satuin bongaamaan kodin lähellä olevan keskuksen. Mies oli kuulemma rakastunut muhun ensi silmäyksellä. Itse kiinnitin kyllä huomioni, mut lähinnä ihmettelin kuinka niin Skotin näköinen punapartainen mies ei muka puhu sanaakaan englantia. 2 x viikossa nähtiin ja mies saattoi mut aina kotiin. Jälkeen päin sanoi, että ois kyllä ollut mun kämppä aina matkan varrella vaik ois asunut toisella puolen kaupunkiakin :D alkuun tuo vei mua ja lapsia jäätelölle, syömään, katsomaan uusia paikkoja jne. Joka ilta töiden jälkeen kävi moikkaamassa. Jossain vaiheessa sitten tunnusti rantahietikolla istuskellessa olevansa silmiään myöten rakastunut. Mä en osannut sanoa mitään, en edes muista milloin joku olis sanonu jotain niin kaunista tai ylipäätänsä ollut niin ihana. Olin paniikissa ja halusin aikaa. Olin ollu niin kauan yksin et väkisin pelotti. Tilanne jatkui entisellään vielä jonkin aikaa, yhdessä oltiin joka paikassa ja pian huomasin, että oon myös rakastunut häneen...ihmiseen, jonka sydän on aivan käsittämättömän suuri. Siitä asti käytännössä asuttiin jo yhdessä ja melko pian myös virallisesti.

Hulluhan tuo on :D niin tuo vaan tahtoi huolettomasta sinkkuelämästä hypätä tällaisen 2 lapsen yh:n perheeseen :)

 

 

Sooda - kaunis ja herkkä kirjoitus.  Todella hienoa, että löysitte toisenne.

Link to comment
Share on other sites

  • 1 month later...

Meidän ensi tapaaminen on tapahtunut 9-luokan liikuntatunnilla, kun mieheni oli sijaistamassa liikunnanopettajaamme. Tästä tapaamisesta toisillemme on jäänyt mieleen vain naamat sekä nimet ja toki kiinnitin huomiota, että aika komia on, mutta silloin seurustelin silloisen poikakaverini kanssa. Sen jälkeen näin nykyistä miestäni silloin tällöin ruokakaupassa, jossa hän työskenteli armeijan molemmin puolin, ilman sen kummempaa pilkettä tai flirttiä. Mutta olin kuitenkin joskus kaverilleni sanonut, että tuossa olisi unelmien mies, jos ex-poikakaverini ei olisi ollut kuvioissa, ja hänelläkin oli silloin tyttöystävä.

Seuraavan kerran kohtasimme muutaman vuoden jälkeen kesällä, kun ex-poikakaverini oli saanut ajokortin ja itsekin olin täyttämässä piakkoin 18 vuotta. Ex-poikakaverini oli lupautunut kuskaamaan ystäviänsä baariin ja takaisinkin kotiin nykyisen mieheni vanhempien luona olleista illanistujaisista. Yöllä kotimatkalla nykyinen mieheni heitti kunnon tuiskeessa pientä flirttiä minulle, mikä jäi vähän kaivertamaan. Tämän reissun jälkeen olimme hyvän päivän tuttuja ja kyselimme kuulumisia sillon tällöin mesessä ja tavatessamme, mutta varsinaista kipinää ei ollut. Loppukesästä pyysimme exän kanssa nykyistä miestäni minun syntymäpäiväjuhlille kuskiksi ja ilta päättyikin siihen, että ex-poikakaverini ystäviemme kanssa söi baarinjälkeistä iltapalaa kotonani ajatellen vain omaa mahaansa, kun nykyinen mieheni hoiti minua vessassa "pienen" pahaolon takia. Hirmu romanttista! Tämän jälkeen emme olleetkaan paljoa tekemisissä ja mieheni muutti paikkakunnalta poiskin opintojen perässä.

Loppuvuodesta ex-poikakaverini kanssa päätimme lopettaa 4 vuotta kestäneen suhteemme ja lähdin samana iltana ystävieni kanssa helpottuneena tuulettumaan paikalliseen. Sanoin ystävilleni hyvissä ajoin ennen puolta yötä, että lähden kotiin nukkumaan ja hehkutin, etten aio vähään aikaan sotkeutua yhteenkään mieheen... kunnes pihalle päästyäni huomasin nykyisen mieheni auton ja perästäni tuli myös auton omistaja. Siinä sitten tervehdimme, halasimme (tapoihini kuuluu hyvin usein halata tuttaviakin) ja vaihdoimme kuulumiset tuttuun tapaan, no minulla juttua riitti tuttuun tapaan, joten lähdimme kylmästä tuiskeesta ajelemaan ja juttelemaan. 3 tunnin kuluttua hän jättikin minut pois kyydistään ja minä se vasta sekaisin olinkin tunteideni kanssa. Seuraavana päivänä satuimme samaan baariin katsomaan erästä keikkaa, jonka aikana kyllä kummallekin kävi selväksi, että olemme kiinnostuneet toisistamme. Pidin viikon täyttä radiohiljaisuutta ja pohdin "Mitä helvettiä mie oon menny tekemään?", kunnes laittelin viestiä ja siitä se pikku hiljaa lähti. Mieheni oli päättänyt minun halatessani häntä, että tässä muuten on miun loppuelämäni nainen! Nyt yhteistä elämää on takana kohta 6 vuotta, kaksi lasta ja häät ensi kesänä.


Jälkikäteen olen muistanut, että olen joskus ex-poikakaverilleni kommentoinut nykyisen mieheni vanhempien kotia (maatila), että haluaisin tuollaisen talon tuolta paikalta. Ehkäpä kohtalo siis ajoi meidät yhteen? :)

Muokattu: , käyttäjä: prims
Link to comment
Share on other sites

  • 2 weeks later...

Me ''tavattiin'' netin ihmeellisessä maailmassa  :blush:

Tavattiin, rakastuttiin, muutettiin yhteen ja mentiin kihloihin. Eli perus nykypäivän tarina  :D

Tapaamisen jälkeen olemme olleet max. 1viikon erossa toisistamme! Eli olemme kuin kaksi takiaista. Kohta plakkarissa 4v yhteistä taivalta takana  :wub:

Link to comment
Share on other sites

Me tavattiin myös netin ihmeellisessä maailmassa. Alettiin kirjoittelemaan, vaihdettiin numerot, soiteltiin/tekstailtiin, sovittiin tapaaminen ja se olikin sitten menoa. Nyt takana kohta 8 yhteistä ihanaa vuotta.

Link to comment
Share on other sites

Löysimme toisemme keväällä 2011 Suomi24:n Treffi-sivujen kautta.

Olin ollut sinkkuna muutaman vuoden ja totesin, etten menetä siinä mitään, jos katsastan löytyisikö netin ihmeellisestä maailmasta minkälaisia miehiä.

Perinteiseen treffipalstan tapaan 95% kirjoittelijoista oli pervoja ehdottelijoita, mutta sen pienen 5%:n joukosta erottui mies, jolla oli mielenkiintoa kirjoitella pitkiä sähköposteja ennen ensimmäistä tapaamista, samat arvot kuin itselläni, hyvä huumorintaju ja muutenkin elämä kaikin puolin hallussa.

Tavattiin 9.6.2011, jonka jälkeen ei montaa päivää olla erossa oltukaan. Kun se loksahtaa, se loksahtaa.  ^_^

Link to comment
Share on other sites

Apua. Nyt on kyllä niin pitkä ja tunnistettava juttu. Joutuu karsimaan  vähän ;)

 

Bilteman kassalla nähtiin ensimmäinen kerta  :rolleyes:  Vuosi taisi olla 2005 ja olin liikkeellä silloisen, ensimmäisen "teinirakkauteni" kanssa, joka tunsi miehen ja jutteli muutaman sanan siinä. 

Ko. tyyppi ei tosin silloin tehnyt vielä minkäänlaista vaikutusta, pidin ehkä vähän hassun oloisena. 

Muutaman kerran nähtiin sitten samalla, kun vieraili silloisen poikaystäväni luona.

Tuohon aikaan kävin ammattikoulua ja tein illat päättötyötä ja samalla tuli juteltua messengerissä kaikenlaista, joka sitten johti jonkin asteiseen ihastumiseen tai kiinnostukseen, joka kuitenkin jäi vain minun pääni sisään. Edelleenkään en tiedä varmaksi oliko se oikeaa ihastusta vai vain hyvän juttuseuran tuomaa kiinnostusta  :girl_sigh:  

 

Ammattikoulun jälkeen erosin ja muutin pois kotoa uudelle paikkakunnalle. Tarvitsin jotain apua asunnollani jolloin ko. herra tarjoutui auttamaan ja sen jälkeen kävikin aina välillä kahvilla, joka johti puolen vuoden "seurusteluun".  

Useampi vuosi siinä tuli säädettyä ystävyyden ja jonkin muun välillä ja minulla ehti olla pari lyhyttä suhteen yritystäkin mutta oikeastaan koskaan en päässyt yli ja lopulta ollaan tässä  :wub:

 

 

Yhdessä oltu nyt nelisen vuotta mutta niin hyvin opittu elämän myötä toisemme tuntemaan, että tänä vuonna uskalletaan naimisiin  ;)

Muokattu: , käyttäjä: Lidda
Link to comment
Share on other sites

  • 3 weeks later...

Yläasteelta lähtien ollaan toisemme jotenkuten tunnettu, olemme molemmat syntyneet ja kasvaneet samalla pienellä paikkakunnalla. Tutustuin yläasteella yhteen mieheni ystävään joka alkoi seurustelemaan silloisen parhaan ystäväni kanssa, ja meistä tuli hyviä kavereita. Kun heidän parisuhteensa myöhemmin kariutui ja minullakin välit erkani silloiseen parhaaseen ystävääni, pysyimme miehen ystävän kanssa edelleen tiiviisti yhteyksissä ja pyörimme paljon samoissa porukoissa, jolloin siis tutustuin mieheenikin paremmin. Olin siinä välissä pari vuotta ulkomailla, ja takaisin Suomeen muuttaessani menin samaan lukioon jota mieheni kävi. Aloimme sitten koulussa hengailemaan ja huomattiin pian että ilmassa on sähköä :D Siitä se sitten lähti, ja nyt olemme viisi vuotta olleet yhdessä  :gihlat:

Link to comment
Share on other sites

  • 2 weeks later...

Rippikoulusta alkoi meidän tarina. Ensimmäisistä tapaamisista ja kirkkokäynneistä asti olin ihastunut ja juteltiin tapaamisten välissä aina mesessä aktiivisesti. Riparille mentiin etelästä Lappiin asti, ja bussimatkalla istuttiin vierekkäin. Siitä se sitten lähti ja nyt on 9 vuotta takana. Hupaisaa mennä naimisiin niin, että ekaa kertaa kun ollaan oltu saman katon alla yötä, ei äiti antanut meidän nukkua samassa huoneessa, saatika sängyssä. :)

Link to comment
Share on other sites

Me tavattiin kadettien fuksiaisten jatkoilla, kun lähdettiin siskon ja siskon kanssa "iskemään kadetteja" Helsingin entiseen Onnelaan. Oma mieheni oli silloin tokan vuoden kadetti eli oli ollut haalarit päällä pitämässä simpuille rastia ja juonut tietty jo jonkin verran lahjusviinoja. Me tyttöjen kanssa tanssittiin, mutta mulle tuli kuuma ja väsyin niin päätin antaa miehille tilaisuuden lähestyä ja menin istumaan yhdelle sohvalle. Tuleva kadettini nojaili siinä vieressä toisen sohvan selkänojaan ja joku kadetti kävi tuomassa tyhjän tuopin sen toisen sohvan käsinojalle ja jostain syystä kysyin sitte tältä nojailijalta, että pistänkö ton tuopin pöydälle ennenkö se tippuu. Puheyhteys oli avattu ja alettiin juttelemaan ja mies tuli viereen istumaan ja etittiin hiljaisempi paikkakin jutella ja nökötettiin siellä loppuilta kahdestaan jutellen paitsi ihan vika hidas käytiin tanssimassa miehen aloitteesta. Lähdettiin sitten kaikki meidän porukan tytöt ulos paikasta pilkun jälkeen kadettien kainaloissa ja meidät saatettiin taksille. Mä olin vaan ainoa, joka päätyi edes seurustelemaan löydetyn kadetin kanssa.

 

Mies on tunnustanut, että oli jo aiemmin sinä iltana katellu, että oon nätti, mutta on aika ujo ja varautunut, jos naisia pitäisi mennä iskemään, joten ei sitten tehny mitään ennen kuin mä satuin tulemaan siihen lähelle ja avaamaan puheyhteyden. Kun mies pyysi numeroa jo Onnelassa sisällä, annoin sen sillä ehdolla, että sitä pitää käyttää kanssa, eikä kerätä huvikseen. Mies lupasi soittaa seuraavana päivänä ja soitti oikeasti ja sen jälkeen on vaan muutamia päiviä, kun ei olla oltu edes puhelin/tekstariyhteydessä toisiimme.

 

Mun asennehan noihin bileisiin mennessä oli, että just olin alkanu taas nauttia sinkkuelämästä edellisestä erosta toivuttuani ja aion vaan jutella ihmisille ja pitää hauskaa. Siihen tyssäs se sinkkubiletys :D enkä valita tippaakaan <3

Link to comment
Share on other sites

  • 4 weeks later...

Sen enempää kertomatta miten sokkotreffit saivat alkunsa, niin tosiaan sokkotreffeillä. Mä tulin suoraan töistä kuin uitettu koira polkupyörällä kaatosateessa. Tiesin että treffikumppani on pitkä, laiha, vaalea, silmälasit, ammatin, asuu äitinsä kanssa ja sillä on korkea verenpaine. Mä menin vaan viettämään lauantai-iltaa koska illan suunnitelmat oli peruuntunut, mulla ei ollu mitään odotuksia että tästä ois mitään tullu. Treffeistä tulee hääviikolla 10 vuotta.

Link to comment
Share on other sites

Me tavattiin Kotiteollisuuden keikalla itsenäisyyspäivänä. Tuli juteltua tosi paljon ja mietin että kuin olisin mieheni tuntenut monta vuotta. Siitä päivästä lähtien ollaakin oltu erottomattomat. :)  <3 

Link to comment
Share on other sites

Meidän tarina alkoi treffipalstalta. :blush: Kyseisenä vuonna kävin treffeillä niin paljon, että ennätin mennä jo laskuissa sekaisin. Kandidaatteja oli laidasta laitaan ja treffeillä käyminen kesäiltaisin oli varsin leppoista ajanvietettä. Uusiin ihmisiin tutustuminen oli mahtavaa, mutta ajatus ystävyydestä syvemmästä lähinnä ahdisti, ja niinpä allekirjoittanut otti jalat alleen kerta toisensa jälkeen, mikäli pelkkä ystävyys ei ollut vastapuolelle vaihtoehto. Kesä meni ohi huristen, tuli syksy ja deittirintamalla oli ihanan hiljaista. Koko treffiprofiili unohtui kuukausiksi, kunnes eräänä toimeettomana hetkenä päädyin päivittämään profiiliani enemmän minunlaisekseni - hulluksi ja humoristiseksi. Seuraavana iltana sain viestin. Ei se kummoinen ollut, siinä vain oli mies, jota nauratti profiilini. Pitkiä viestejä vaihdeltiin puolin ja toisin, treffipalsta vaihtui facebookiin, facebook tekstiviesteihin, tekstiviestit ehdotelmaksi tavata paikallisessa kahvilassa. Matkalla treffeille meinasin vielä kääntyä kannoillani, yhtään kun ei huvittanut, treffikiintiö ennätti kesän aikana tulla täyteen. Onneksi en kääntynyt, onneksi saavuin paikalle. Kahvila ennätti kylläkin sulkeutua nenämme edestä, mutta hyvin seura maistui ilman kahviakin. Kaikki tuntui helpolta ja luonnolliselta. Pian parisuhdestatus oli muuttunut sinkusta varatuksi, kunhan ensin olin ennättänyt varmistaa, ettei oksia jakava sukupuumme tehnyt meistä verisukulaisia. Onneksi ei. Kliseisesti todettuna onni ei löydy etsimällä, vaan sallimalla sen tulla. :give_heart:

Link to comment
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.

Guest
Vastaa aiheeseen...

×   Olet liittänyt muotoiltua sisältöä.   Poista muitoilu

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

Ladataan...
×
×
  • Create New...