Guest Kosijatar

Karkauspäivänä kosijat

142 viestiä aiheessa

Vitsi, meillä oli vähän riitaa mun avokin kaa... Tunnelma on siis hieman latistunut sen kosinnan osalta. No, onhan siihen vielä muutama päivä aikaa....

Tässä minun suunnitelmaa (ei vielä ihan loppuun asti hiottu):

Mä ajattelin, että en esitä sitä tärkeää kysymystä hänelle päin naamaa, vaan kätken sen varmaankin johonkin suklaarasiaan (avokki tykkää suklaasta). Mä en tiedä pystyisinkö kysymään edes sitä ihan kasvotusten, kun mä rupeisin kuitenkin änkyttämään tai pillittämään, tai jotain muuta noloa. Kun mä en oikeasti ole silleen mikään itkupilli, mut tämä asia saattaisi saada kyllä minut itkemään.

Ajattelin laittaa sen suklaarasian keittiön pöydälle kera kukkien ja kynttilöiden. Sit mä tokaisen avokille, kun se sitten keskiviikkona tulee töistä kotiin, että "keittiössä on sulle yllätys!" ;)

Tää on oikeesti tosi kutkuttavaa suunnitella tällaista, kun mäkin olin niin vannoutunut, että minähän en miestä kyllä kosi!. Mut tässä sitä nyt kuitenkin ollaan! :) Se vastauksen saaminen onkin sitten sellainen juttu, että en ole paljoa miettinyt sitä, että jos se onkin kielteinen. Kai mä sit pyydän lahjakortin johonkin vaatekauppaan, ja kokeilen onneani sitten taas neljän vuoden kuluttua... Huoh...

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Joo, on meilläkin remppa tosi rankkana ja tänään nalkutin ihan täysillä... Mut kulta otti sen tosi hyvin.

Kyllä hommat vielä valmiiksi tulee ja voimme olla ylpeitä. Ollaan ehditty pusia ja haliakin.

Oman lusikkansa soppaan toi kullan äiti, joka on luvannut auttaa. Hän sanoi tulevansa keskiviikkona!!!

Murh-ärh..

Kerroin siis avokille, että oon suunnitellut meille yllätysmenon keskiviikkoillaksi ja pyysin sanomaan mutsilleen,

että tervetuloa torstaina.

Tiiän, et kyseinen leidi on ihan anoppi-wannabe (ainakin tullaan tosi hyvin toimeen ja se on tosi lämmin mua kohtaan),

mutta tää suunnitelma oli kyllä vähän mahdoton. :girl_hide:

Avokki ei vaikuta tajuavan mitään.

Kyl sitä kiinnosti, että mikä meno, mutta kun olin paljastamassa, tahtoikin, että pidän salaisuutena.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Minä kysyin avokilta että jos kosin karkauspäivänä ja hän kieltäytyy niin saanko Kreikan matakan hamekankaan sijaan. Hän tuumasi vaan että saan matkan lähikaupunkiin, joka alkaa K:lla niinku Kreikka.

Et joo, taidan jättää kosimisen :grin:

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Etelänmatkan vaatiminen hamekankaan sijasta on kyllä sopiva korvaus siitä mielipahasta, jonka mies kieltäytyessään aiheuttaisi. Katsotaan karkauspäivän jälkeen moniko meistä täällä on lähtemässä etelään. :girl_dance:

Itse olen vielä miettinyt sitä itse kosintaa. Änkyttämisen minimoimiseksi olen alkanut ajatella muita keinoja. Mies lähtee aamuisin kaksi tuntia myöhemmin töihin kuin minä. Olisiko ihan hullu ajatus jättää pöydälle ruusu ja pieni kukkakortti jossa piirretyt sormukset (sellainen löytyy kaapista) ja jättää siihen viestiksi kaikki mitä ajatteli sanoa kasvotusten? Mies sitten löytäisi ruusun ja kortin keittiön pöydältä herättyään. Vai onko parempi tehdä se niin että on itsekin paikalla? Mies saisi sitten työpäivän ajan mietiskellä vastaustaan ja kertoa sen sitten kun kumpikin on tullut töistä kotiin. Mitä mieltä olisitte tällaisesta? Olen yrittänyt lukea eri keskustelupalsoilta kosintavinkkejä, mutta tulipa mieleeni tällainen tapa.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Etelänmatkan vaatiminen hamekankaan sijasta on kyllä sopiva korvaus siitä mielipahasta, jonka mies kieltäytyessään aiheuttaisi. Katsotaan karkauspäivän jälkeen moniko meistä täällä on lähtemässä etelään. :girl_dance:

Itse olen vielä miettinyt sitä itse kosintaa. Änkyttämisen minimoimiseksi olen alkanut ajatella muita keinoja. Mies lähtee aamuisin kaksi tuntia myöhemmin töihin kuin minä. Olisiko ihan hullu ajatus jättää pöydälle ruusu ja pieni kukkakortti jossa piirretyt sormukset (sellainen löytyy kaapista) ja jättää siihen viestiksi kaikki mitä ajatteli sanoa kasvotusten? Mies sitten löytäisi ruusun ja kortin keittiön pöydältä herättyään. Vai onko parempi tehdä se niin että on itsekin paikalla? Mies saisi sitten työpäivän ajan mietiskellä vastaustaan ja kertoa sen sitten kun kumpikin on tullut töistä kotiin. Mitä mieltä olisitte tällaisesta? Olen yrittänyt lukea eri keskustelupalsoilta kosintavinkkejä, mutta tulipa mieleeni tällainen tapa.

Kyllä minä haluaisin itse olla paikalla katsomassa miehen reaktioita. Enkä kestäisi koko päivää jännittää, että mitä se nyt asiasta ajattelee... Mut niin, helpommallahan tuossa pääsee itse, ja aionhan minäkin esittää itse asian kirjoitetussa muodossa. Jos mies on esim. koko päivän reissussa, niin minun diaesitys-tiedostoni lähtee kyllä hänen sähköpostiinsa. Mutta se on vasta varasuunnitelma se, jos mahdollista on niin haluan olla itse paikalla kosiessani.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Siivottiin yhtä kaappia, ja mies löysi sormusmitan. Minä puhuin juuri puhelimessa anoppikokelaan kanssa, ja mies tuli kiusatakseen testailemaan sormusmitalla nimettömäni kokoa. Ihan nähdäkseen miten pokka pitää. Minä hytkyin siinä pidätetystä naurusta ja koetin jatkaa puhetta ihan muina naisina. Sitten kun puhelu oli loppu kävin miehen kimppuun sen sormusmitan kanssa, ja tämähän suhtautui kuin olisin yrittänyt katkoa sormea, koetti kiemurrella karkuun mokoma! Vasta myöhemin tuli mieleen, että olisi pitänyt ihan pokkana sanoa äidilleen, että anteeksi kun sekoilen sanoissani, poikasi tuli tuossa juuri mittaamaan vasemman nimettömäni kokoa :girl_haha:

Mut niin, mulla olisi nyt sitten sen sormen koko edes suurinpiirtein tiedossa ja mietinkin, että pitäisikö minun hommata, ehtisinkö edes, jostain jotkut halvat sormukset, vaikka hopeiset, kosintatilanteeseen? Hukkaanhan ne menis, kun rukkaset saan kuitenkin, mut sitä epätodennäköistä vaihtoehtoa varten, että se suostuukin. Olisi kiva olla sormissa edes jotain siihen asti, kun saa ne oikeat sormukset ja antaisihan se vähän lisäväriä itse tilanteeseen...

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Jos budjetti ei siihen kaadu, mielestäni kannattaa hankkia.

Se tilanne on mahdollisuuksia täynnä...

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Siivottiin yhtä kaappia, ja mies löysi sormusmitan. Minä puhuin juuri puhelimessa anoppikokelaan kanssa, ja mies tuli kiusatakseen testailemaan sormusmitalla nimettömäni kokoa. Ihan nähdäkseen miten pokka pitää. Minä hytkyin siinä pidätetystä naurusta ja koetin jatkaa puhetta ihan muina naisina. Sitten kun puhelu oli loppu kävin miehen kimppuun sen sormusmitan kanssa, ja tämähän suhtautui kuin olisin yrittänyt katkoa sormea, koetti kiemurrella karkuun mokoma! Vasta myöhemin tuli mieleen, että olisi pitänyt ihan pokkana sanoa äidilleen, että anteeksi kun sekoilen sanoissani, poikasi tuli tuossa juuri mittaamaan vasemman nimettömäni kokoa :girl_haha:

Mut niin, mulla olisi nyt sitten sen sormen koko edes suurinpiirtein tiedossa ja mietinkin, että pitäisikö minun hommata, ehtisinkö edes, jostain jotkut halvat sormukset, vaikka hopeiset, kosintatilanteeseen? Hukkaanhan ne menis, kun rukkaset saan kuitenkin, mut sitä epätodennäköistä vaihtoehtoa varten, että se suostuukin. Olisi kiva olla sormissa edes jotain siihen asti, kun saa ne oikeat sormukset ja antaisihan se vähän lisäväriä itse tilanteeseen...

Hyvin ehdit hankkia sormukset. Heti huomenna vaas sormuskauppoja kiertämään! :girl_in_love:

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Etelänmatkan vaatiminen hamekankaan sijasta on kyllä sopiva korvaus siitä mielipahasta, jonka mies kieltäytyessään aiheuttaisi. Katsotaan karkauspäivän jälkeen moniko meistä täällä on lähtemässä etelään. :girl_dance:

Itse olen vielä miettinyt sitä itse kosintaa. Änkyttämisen minimoimiseksi olen alkanut ajatella muita keinoja. Mies lähtee aamuisin kaksi tuntia myöhemmin töihin kuin minä. Olisiko ihan hullu ajatus jättää pöydälle ruusu ja pieni kukkakortti jossa piirretyt sormukset (sellainen löytyy kaapista) ja jättää siihen viestiksi kaikki mitä ajatteli sanoa kasvotusten? Mies sitten löytäisi ruusun ja kortin keittiön pöydältä herättyään. Vai onko parempi tehdä se niin että on itsekin paikalla? Mies saisi sitten työpäivän ajan mietiskellä vastaustaan ja kertoa sen sitten kun kumpikin on tullut töistä kotiin. Mitä mieltä olisitte tällaisesta? Olen yrittänyt lukea eri keskustelupalsoilta kosintavinkkejä, mutta tulipa mieleeni tällainen tapa.

Kyllä minä haluaisin itse olla paikalla katsomassa miehen reaktioita. Enkä kestäisi koko päivää jännittää, että mitä se nyt asiasta ajattelee... Mut niin, helpommallahan tuossa pääsee itse, ja aionhan minäkin esittää itse asian kirjoitetussa muodossa. Jos mies on esim. koko päivän reissussa, niin minun diaesitys-tiedostoni lähtee kyllä hänen sähköpostiinsa. Mutta se on vasta varasuunnitelma se, jos mahdollista on niin haluan olla itse paikalla kosiessani.

Täytyypä yrittää vielä kerätä rohkeutta sanoa sanat ääneen ilman mitään kirjoituksia. :wub: Ja onhan se miehen reaktio ja ilme kyllä näkemisen arvoista.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Yksi päivä vain enää.

Avokki sanoi eilen, että sillä on aavistuksia keskiviikkoillan suunnitelmista.

Sain hellyyspuuskan ja sitä huvitti.

Vastasin, että "aavistukset" on oikein hyviä.

Pitäis varmaan tiirailla sitä ruokalistaa..

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Yksi päivä vain enää.

Avokki sanoi eilen, että sillä on aavistuksia keskiviikkoillan suunnitelmista.

Sain hellyyspuuskan ja sitä huvitti.

Vastasin, että "aavistukset" on oikein hyviä.

Pitäis varmaan tiirailla sitä ruokalistaa..

Niinpä, vain yksi päivä ja tämä nainen on ainakin ihan jännityksissä! Oikein vatsaa nipistää!

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Huominen onkin jännä päivä, kun teitä on täällä noin monta tarmokasta naista. Käykää sitten torstaina heti aamusta antamassa täällä raporttia, että mitä tapahtui.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Löysin sopivan tekstin korttiin, jonka ajattelin kirjoittaa ruusukimpun mukaan. Ihan tuli itsellä tippa linssiin, kun yritän sommitella sitä korttiin. :-X

"Olen onnellisin ihminen päällä maan, kun sinun kanssasi yhdessä olla saan.

Joka päivä varmemmin tiedän sen, että sinun luotasi lähde en."

Tuohon vielä jotain jatkoa, että "tänään on karkauspäivä ja uskaltaudun siis kysäisemään"... ja jotain jatkoa sormuksista, jotka olen kultasepänliikkeestä varannut.

Ruusut ja kortti odottavat miestä keittiön pöydällä, kun hän tulee töistä kotiin. Itselläni varmaan valuu kyyneleet tilanteessa, kun nyt jo pillitän.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Vaikka ollaankin jo oltu useampi vuosi kihloissa ja kesällä menossa naimisiin, haluaisin silti kosia sulhoani, ns varmistaisin että haluaa kesällä naimisiin. :D ja kun on nuo vanhan kihlat jääneet isoiksi meillä molemmilla, niin olisi kiva saada sopivat sormiin. Meidän kihlat kn on ihan perus keltakultarinkulat ja vihkini on aika näyttävä, niin haluaisin jotain sen rinnalle sopivampaa.. kihlat pienennetään sitten, kun saadaan tuo vihkini tilaukseen

Tosin tuossa yhtä sarjaa katsoessamme mies tokaisi ettei ole edes kunnolla päässyt minua kosimaan kun oli yhteinen päätös, niin tokaisin että kyllähän hän vielä sen voi tehdä.. :) että jos sitä odotellessa? :)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Uh, nyt alkaa olla perhosia vatsassa! Voi kun huomenna kävis hyvin! Tosin pahoin pelkään, että saan vain pahan mielen ja sitten kaduttaa, kun koko hommaan edes ryhdyin. Tiedän ettei mies ole välttämättä valmis vielä. Mut pitäkää peukkuja! :girl_mad:

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Uh, nyt alkaa olla perhosia vatsassa! Voi kun huomenna kävis hyvin! Tosin pahoin pelkään, että saan vain pahan mielen ja sitten kaduttaa, kun koko hommaan edes ryhdyin. Tiedän ettei mies ole välttämättä valmis vielä. Mut pitäkää peukkuja! :girl_mad:

Huh, täällä jännitetään myös! Eniten taidan jännittää sitä miehen vastausta. MItäs jos ukko oikeasti kieltäytyy. :( Sitten tulee kyllä itku. Pidetään meille kaikille peukkuja!

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Ei vielä. Odotan sopivaa hetkeä. Mut varmaan parin tunnin sisään kuitenkin. Kun puolenyön jälkeen nukkumaan mennessä toivotin miehelle hyvää karkauspäivää, hän sanoi: "Uskallappas..." :girl_haha:

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Joko teistä joku on ehtinyt tehtävän suorittaa?

Saan miehen aikaisemmin kotiin. Kerroin meillä olevan menoa ja keksin hyvän tekosyyn. :girl_haha: Ehkä tuohon neljään mennessä selviää, miten mun käy. Että lähdetäänkö hakemaan ne varaamani sormukset vai ei. Huomenna en ehdi ja perjantainakin menisi niin tipalle, jos miehelle ei kävisikään valitsemani sormus. Haluan ne kuitenkin viikonlopuksi, kun menisimme sitten kummankin vanhempiemme luona käymään. Jos vastaus on kyllä, niin vien miehen saman tien kultasepänliikkeeseen, ja jätämme sormukset kaiverrettaviksi. Saas nähdä toteutuuko vai pyyhinkö pettymyksen kyyneleitä loppu illan. :girl_cray3:

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Olen vitsaillut miehelle karkauspäivän kosinnasta ja hamekankaan saamisesta. Puhuimme asiasta ja sanoin, että naisena voisin hyvinkin kosia miestä, mutta tiedän hänen haluavan mieluiten itse kosia, joten kosintaa ei siis tarvitse pelätä.

Eilen katselimme muista syistä hääpukuja netistä (pitkä tarina) ja jossakin vaiheessa mies totesi: "Kultahan katselee hamekankaita itselleen."

:girl_haha:

ps. Kovasti tsemppiä kaikille kosijoille! Täällä ollaan hengessä mukana :-X

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Minun mieheni eilen kysyi, että mitenkäs huominen, meinaatkos kosia. Itse totesin, että hametta odotttelen. :) Hän kuitenkin itse ehdotti sen jälkeen, että mitä jos se päivä olisi huomenna. Nyt jännitän, että meinaako se oikeasti kosia tänään vai ei. Mieheni ei ole niin kovin halukkaasti ollut kihlautumisen/naimisiinmenon kannalla, koska hänen mielestään se ei muuttaisi suhteessamme mitään, mutta tässä perheessä on asiasta toinenkin mielipide. Nyt siis vain iltavuoroon saa nähdä tuleeko työnteosta mitään, kun jännittää :)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Apua! Alkaa jännittää eikä töistä meinaa tulla mitään! En siis edelleenkään usko, että uskallan kosia, mutta jo "pelkän" tällaisen rakkausillan järjestäminen on kovaa hommaa :D Poikaystäväni tosin tänä aamuna tokaisi ettei ole ehkä menossa illalla treeneihin, mikä sotkee suunnitelmia ja pahasti. Olen siis laskenut sen varaan, että sillä aikaa järkkään kaiken valmiiksi. Pohdin jo, että leipoisin kaiken valmiiksi nyt päivällä (koska tämä etätyön teko takkuillee), mutta sitten se ei olisi niin iso yllätys, koska koko kämppä tuoksuisi mustikkapiirakoille ja muille herkuille jo silloin kun poikaystävä tulee töistä. Voi mahoton! Noh, niin tai näin, hurjasti Tsemppiä teille kaikille kanssasiskoille, se on menoa nyt! :girl_in_love:

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Luo uusi käyttäjätili tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään