Diina

Olen erittäin tyytyväinen upeaan sormukseeni! Teettämällä saa juuri sellaisen, jonka haluaa, eikä siis tarvitse tyytyä pieneenkään kompromissiin.

Tässä jotain viritelmää siihen suuntaan.... ÄIDILLE Kauan olet minusta huolta pitänyt, olen tullut aikuiseksi. Huolenpidostasi on rakkautta itänyt, kohta teen aviomieheni onnelliseksi. Me kauan sitten tiedettiin, että ollaan yhdessä ihan aina. Nyt me päätettiin mennä naimisiin, XXX:kuun toisena lauantaina. Siis olethan vierellä, tukena mun, kun koittaa tuo päivä suuri? Onnenkyyneleet kun nään sulhon ja sun, se onnenhetkeni on juuri! *** Siinä nyt tulisi äidille tietoon ainakin se päivämäärä, eli siihen voi korjata itselle sopivaksi tuon rivin. Ja myös selkeä pyyntö mukana ja tukena olemisesta. *** -Diina-

Hei! Meillä on syy sama kuin monella muullakin eli mies kuuluu kirkkoon ja minä en. En ole myöskään suorittanut rippikoulua eli minua ei ole konfismoitu. Olisi tuntunut hieman oudolta liittyä "vain" naimisiin menon vuoksi kirkkoon, kun taustalla ei ole uskonnollisuutta. Kirkollinen siunaus on silti minustakin erinomainen tapa tuoda sopivasti uskonnollisia sävyjä naimisiin menemiseen. Kirkko on kaunis ja juhlava paikka, ja edustaa kuitenkin suurta osaa suomalaisesta kulttuurista (vrt. koti-uskonto-isänmaa -arvot). Maistraatissa solmittu avioliitto ei ole yhtään sen vähemmän arvokas tai tärkeä kuin kirkossa solmittu liitto. Pääasiahan molemmissa on, että kaksi toisiaan rakastavaa ihmistä saavat toisensa.

Hei! Mielestäni hääparin omat lasit ovat ihan hauska pieni yksityiskohta häissä. Enemmän arvoa näen niillä tulevien vuosien hääpäivinä, jolloin voidaan kilistää kuohuvalla ja juhlistaa yhteistä eloa. Meillä tuleva anoppi lupasi ostaa ja kaiverruttaa lasit meille valmiiksi, näemme ne sitten juhlapaikalla. Mielestäni tämä oli ihana ele anopilta. :-XJa lasiin sitten vaaleanpunaista shampanjaa hääpäivänä

Moikka! Itse olen myös aika itkuherkkää tyyppiä. Eihän se muutama onnenkyynel mitään haitaa, mutta sitten jos hanat kunnolla aukeaa, niin voi olla vaikeaa lopettaa. Olen valmistatunut tunneherkkiin tianteisiin etukäteen käymällä läpi tunteita ja asioita, jotka itkun laukaisevat. Siskoni häät on kahden viikon kuluttua, ja niihin olen valmistautunut esim. kuuntelemalla häämarssia ym. musiikkeja etukäteen. Tällöin voin jo "fiilistellä" asioita ennakkoon, eikä tunnemyrsky ole niin suuri. Eilisessä Satuhäät -jaksossa sulhanen vetisteli enemmän kuin morsian. Varmasti harvemmin se menee näin päin. Minun sulhoni sanoi, että ei "aio" itkeä alttarilla, mutta katsotaan sitten tosipaikan tullen Tunnelmallisia hääjuhlia kaikille!