stream_title_65

Showing all content posted in the last 365 days.

This stream auto-updates   

  1. Today
  2. Mun titteli rouvana on päättynyt jo vuosia sitten. Eli ikuisesti naikkari
  3. Last week
  4. Itseä kiinnostaisi myös n. hinnasto Punttisilimälle pe-su kesävklp ja miten paljon majoitus 20-30hlö tekee lisää hintaan? Miehen kanssa käytiin katsomassa Ystävyyden Maja ja paikka oli ihana! 920€ maksoi meidän haluama viikonloppu (pe n. klo 12-su iltapäivä) sisältäen tilat, astiat, laitteet ja perusteellisen siivouksen. 80€ jos pulittaa lisää saa pöytäliinat ja petivaatteet yöpyjille on 3€/setti. -Kesähäät-23
  5. Neljissä varmaankin.
  6. Jos tänä vuonna häät toteutuu, niin 25.
  7. Ei ole kyselty, ei ennen kihloja eikä jälkeen. Jännä nähdä kuinka käy kun tässä avioidutaan.
  8. En todellakaan kutsu ketään "kohteliaisuudesta". Lähimmät vaan.
  9. Koska tämän miehen minä haluan, ja kaiken mikä tähän pakettiin kuuluu. <3
  10. Minä ja sulhanen ollaan eri mieltä tästä. Minä haluaisin kävellä yhdessä ilman luovutuksia. Mies taas haluaisi isäni luovuttamaan.
  11. Mies töissä, minä opiskelen, minulla yksi poika entisestä suhteesta.
  12. Ei ole polttareita tulossa mullekaan. Minkäänlaisia. Hääjuhla riittää ihan mainiosti.
  13. Mies kosi, ihan täytenä yllätyksenä tuli. Oli ostanut sormukset ja kuoharit ja kaikki. Ei oltu edes puhuttu kihloista, saati naimisiinmenosta. Tai no sen verran, että hän tiesi ettei naimisiin meno ole koskaan ollut mulle mikään "the thing". Mutta tän miehen kohdalla on.
  14. Ollaan suunniteltu maistraatissa tahtomista tälle vuodelle. Tosin nyt kun päädyin lukemaan foorumia, voi olla että mieli vielä vaihtuu.
  15. Earlier
  16. From the album jamppa

  17. Kiitos Hackaton vinkistä, olin mentorina kahdelle projektille. Jännittää nähdä mitä tulee.
     

    Ja sama mieltä THL stä. Olin siellä töissä sikaflunssa aikaan ja meno oli sekava. Silloin tein tutkimusta, jopa melko perustutkimusta siellä, se oli arvossa KTL aikaan mutta jäi epäsuosioon fuusion jälkeen. ( näin potkujen saaneen näkökulmasta ;) )

  18. Tilanne päällä nyt kolmatta kuukautta, niin pakko päästä vähän avautumaan. Elikkäs; olemme olleet mieheni kanssa 7 vuotta yhdessä, joista 2 kihloissa. Avioliittoon olisi tarkoitus astella tämän vuoden syksyllä. Olemme keskustelleen sukunimiasiasta monta kertaa ja aina yhteisymmärryksessä, hyvillä mielin, tulleet siihen lopputulokseen, että mies ottaa minun sukunimeni. Hän ei koe sukunimiasiaa niin tärkeäksi kuin minä, ja vaihtaa siksi mielellään. Oma sukunimeni on huomattavasti harvinaisempi kuin hänen (< 30 kantajaa VS Suomen 100 yleisimmän nimen joukossa), mikä onkin tärkein perustelu valinnallemme.Päätöksen taustalla on myös molempien toive siitä, että tulevalla perheellämme olisi yhteinen nimi. Mutta sitten mies meni ja kertoi asiasta vanhemmilleen. Ja siitäkös helvetti repesi. Vastaanotto ei ollut miehen vanhempien osalta erityisen lämmin. Kommentit päätöksestä olivat luokkaa "Ei, ei, et sä noin voi tehdä" ja "Oliko tämä nyt morsiamen idea?" Appiukko meni suunnilleen shokkiin ja vetosi siihen, ettei halua suvun katkeavan. Heidän poikansa on ainut lapsi, joten sukunimen jatkuminen on selkeästi ollut toiveissa. Heittelivät myös kommenttia siitä, ettei minun kauttani nimen tarvitse jatkua, koska minulla on veli. :-D Tilanne oli selkeästi hankala appivanhemmillle, joten annoimme asian hautua pari kuukautta. Jos reaktio johtuikin vain shokista, ja vastarinta ei olisi niin jyrkkää myöhemmin. Mutta kun ei niin ei. Mies otti pari kuukautta myöhemmin asian uudelleen esiin vanhempiensa kanssa, edelleen sillä mielellä, että haluaisi ottaa minun sukunimeni. Appiukko olikin vain kerännyt lisää pökköä pesään tällä välin, ja totesi ykskantaan, että "Ei voi hyväksyä tätä päätöstä. Mutta en myöskään halua tästä mitään riitaa meidän välille!" Eli rivien välistä tulkitsen, että välirikkoa ei tule, kunhan poika pitää oman nimensä. Miehen äiti tuli sentään vähän vastaan, ja sanoi, että sen nimenhän voi vaihtaa myöhemmin. Tämä tarkoittaisi siis sitä, että pitäisi odottaa miehen isän poismenoa, jotta hänen mielensä ei tästä pahoittuisi. (Viisikymppisenä varmaan kivaa vaihtaa nimeä, kun ura jo tehtynä...) Ja kirsikkana kakun päälle miestäni yritettiin taivutella toteamalla "Pappa ei kyllä kestäisi tota sun valintaa, ja hänen terveytensä on muutenkin jo heikko." Eli jos appiukon isän vointi heikkenisi äkisti, syntipukkia haettaisiin siis pojasta. Suurimman ongelman tässä muodostaa se, että mieheni miettii asiaa järjellä ja hänen perheensä tunteella. Kunnioitan kyllä miehen perhettä, ja heillä on oikeus omaan arvomaailmaansa, joka on näiden keskustelujen perusteella "melko" perinteinen. Mutta sitä en hyväksy, että he ovat käytännössä välirikolla uhaten vaatimassa, että heidän poikansa tekee niin kuin he haluavat ja mihin he ovat tottunet. Onneksi eivät sentään ole minua vaatimassa vaihtamaan nimeäni, mutta miehen nimen säilyminen on heille näköjään kynnyskysymys. Tämä tuntuu pahalta myös minusta, koska tämä sukunimi asia on minun ja mieheni keskusteluissa näyttäytynyt iloisena asiana. Miehestäni oli aiemmin mukava ajatus vaihtaa yleisempi nimensä harvinaisempaan. Mutta nyt appivanhempien sanottua sanottavansa, keskustelu aiheesta aiheuttaa lähinnä pahaa mieltä meille molemmille. Miehelle tietysti erityisesti, sillä hän on erittäin ikävässä välikädessä. Pelkään kuitenkin, että jos mies tekee nyt myönnytyksen perheensä mieliksi, niin tämä sama keskustelu joudutaan käymään mahdollisten lasten kohdalla uudestaan, ja miehen suku yrittää samalla tavalla änkeä väliin (Lapset ovat tulossa minun nimelleni). Pahimmassa tapauksessa appivanhemmat luulevat, että tässä sukunimiasiasta on kyse minun nuoruudenvimmastani tai feminismistä, ja että lastentuloon mennessä nämä piirteet kuluisivat pois ja heillä olisi mahdollisuus iskeä siihen väliin. (Not gonna happen... ) Onneksi häihin on vielä aikaa ja ehdimme keskustella asiasta sulhon kanssa vielä monta kertaa. Toivoisin tietenkin, että hän kunnioittaisi aiempia päätöksiämme. Tärkeintä on kuitenkin, että sulho tekee sellaisen päätöksen, johon olisi itse tyytyväinen. Minä en voi vaatia häntä vaihtamaan nimeä sen enempää kuin appiukko voi vaatia pitämään. Onko täällä muilla morsiammilla joko omakohtaisia kokemuksia tai lähipiirissä? Oletteko joutuneet kokemaan samantyyppistä vääntöä sukunimiasiasta?
  19. Olin kaasona häissä, joissa esiintyi Antti Haapala. Tosi mieletön energia, otti juttuja yleisöstä ja oli välitön tunnelma. Ihan eri kuin joskus jossain kiusallisella väkisin väännettyjen vitsien keikalla. En tiedä, kehtaanko omiin häihin tilata saman, koska samoja vieraita, mutta suosittelen ehdottomasti. Ei ollut kovin kalliskaan muistaakseni.
  20. Tämä aihe näyttää erittäin mielenkiintoiselta. Kiitos paljon tiedon jakamisesta. Jaan mielelläni nämä tiedot kollegoideni kanssa.Suosittelen myös lukemaan häävalokuvausblogini. Olen varma, että se on sinulle erittäin mielenkiintoinen ja informatiivinen
  21. Hei, Meillä olisi vuoden voimassa oleva lahjakortti 1000€ tarjolla Westerback:n liikkeeseen. Emme tarvitse tätä lahjakorttia, mutta sitä ei voi palauttaakaan, joten toivoimme että löytäisimme sille ostajan täältä! Tarjoa mielestäsi reilua hintaa?
  22. Eipä juuri muuta samaa kuin morsian, eli minä ja se, että kummassakin tapauksessa kyse on siviilivihkimisestä. Edellisellä kerralla menin naimisiin maistraatissa ja meillä oli kirkollinen siunaus ja keskisuuret juhlat kaikkine mausteineen ja viimeistä piirtoa myöten mietittyine yksityiskohtineen. Häät olivat talvella. Tällä kertaa yksityiskohdilla ei ole oikeastaan mitään väliä. Haluan vain mennä naimisiin tämän miehen kanssa, enkä juurikaan välitä missä ja miten se tapahtuu. Tarkoitus oli mennä naimisiin Suomessa kotikaupunkini maistraatissa, mutta Koronaviruksesta ja matkustusrajoitteista johtuen menemme mitä todennäköisimmin naimisiin täällä mieheni kotimaassa jossakin vaiheessa alkukesästä ennen tulevan lapsemme syntymää. Syyskuun alkuun on suunnitteilla pienet puutarhajuhlat vanhemmille ja sisaruksille. Tarkoitus on juhlia omassa puutarhassa pienellä budjetilla ja tarjoilut itse tehden.
  23. Pahoittelut, oli jäänyt ilmoittautumiset vähän huonolle huomiolle. Nyt lisätty @Branilla, @Katrine, @iinnn, @sellofaani ja @lindaw @UusiLumikki Heitätkö mulle vaikka privaa niin katsotaan se sun vanha tunnus kuntoon.
  24. Kihloihin mentiin kesäkuussa 2019. Melkeen heti aloitettiin alustavasti suunnitelemaan, katseltiin vähän mahdollisia juhlapaikkoja, pitopalveluita ja kirkkoja jne. Tammikuussa 2020 lyötiin hääpäivä lukkoon (lokakuu 2020), varattiin juhlapaikka ja kirkko.
  25. Mulla on ihan sama huoli. Tulevalle kesälle heinäkuun loppupuolelle olisi tarkoitus saada vihkiaika. Kyselin viime syksynä meidän maistraatista, koska voin varata ajan, ja sieltä vastattiin, että vasta alkukesästä voi varata ajan loppukesälle. Nyt vuoden alussa niillä sentään on avautunut tuo nettiajanvaraus, mutta sinnekin päivittyy varattavia aikoja tosi huonosti, eikä nyt näy edes ensi kuun aikoja, saati mihinkään neljän kuukauden päähän. Pitääkö tässä nyt vaan luottaa, että saa varattua sen päivän, jota on suunnitellut hääpäiväksi? Ei sormuksiakaan oikein voi ennen sitä kaiverruttaa...
  1. Load more activity