L.eenu

Ihana video

Itse olen enemmän valokuvien kannalla ja odotan niin innolla omaa trash the dress-kuvausta Pitää vaan irroitella kunnolla!

Varasin juuri itselleni häiden jälkeen helmikuulle (sulholle kans, jos suostuu mukaan) trash the dress-kuvausajan. Kuvaajan kanssa mietittiin häiden jälkeistä maanantaita, sillä puku tulee likaantumaan / kärsimään. Toivotaan vaan, että helmikuussa on kunnon lumimyräkkä

Meillä on häät helmikuussa ja sain varattua kuvaajan 2 päivää sitten, eli 5 kk ennen häitä.

Olin jo hieman hädissäni kun ei tuntunut kuvaajaa löytyvän, nyt kuitenkin saimme mieluisen.

Meillä on kihlassa kaiverrus: "Joka päivä, kaiken aikaa" (Finkkujen biisi)

Ei nimiä, eikä päivämääriä.

Vihkiin olisi tarkoitus kaivertaa jotain saman tyylistä, ehkä "tahdon sua rakastaa".

Olemme saaneet hyvää palvelua Salon Plazan timattiset-liikkeessä. Tilasivat haluamani sormuksen sovitettavaksi ja palauttivat mukisematta. Olemme asioineet liikkeessä melko usein nyt vihkisormuksen tiimoilta ja on mukavaa kun aina sama myyjä on palvellut, aina yhtä kiireettömästi

Täällä myös 140209 morsmaikku.

Meillä päivä tuli sulhasen ehdotuksena 07 kun menimme kihloihin.

Meillä on vihkiminen klo 16.00

Halusimme aamuun aikaa (kiire tulee siltikin), ehtii sitten kampaajalle ja kuvaan suht rauhassa.

Mun vihki kotiutui viime viikolla ja hääpäivää vietetään helmikuussa.

Nyt on aikaa ihailla ihanuutta

Reposaaren VPK-talo on myös ihan kiva juhlapaikka. (varmaan ketjussa joku maininnutkin, en vaan jaksanut lukea kaikkia läpi )

VPK-talolla iso sali, narikka, salin molemmissa päissä huone, jossa toisessa voi olla esim. noutopöytä kun on keittiön vieressä.

Pihan puolella rauhallista oleskella. Ainakin joskus siellä oli sellainen teltta.

Mä oon täällä pähkäilly kuinka ratkaisisin tuon kaaso-"ongelman". Päädyin sitten siihen, että en lähde kenenkään mieltä pahoittamaan. Hän saa olla kaasonani nimellisesti, ehkä hän halutessaan hoitaa jotain pientä häihin liittyen. Tukeudun sitten toiseen kaasooni enemmän. Eiköhän kaikki siitä suttaannu

Itse liityin kirkkoon jotta saisin kirkollisen vihkimisen ja näin siunauksen liitolleni.

Oma kirkosta eroaminen aikanaan ei liittynyt mitenkään omaan uskontooni/ uskooni. Ero liittyi lähinnä valtioon ja siihen kuinka se tukee ev.lut. kirkkoa, monen muun uskontokunnan jäädessä huomiotta.

Joten, en koe itseäni mitenkään "rikkuriksi" liittyessäni takaisin kirkkoon häiden alla, sillä ajatus uskosta on ollut koko ajan sama.

Eilen oli tuo maaginen -6kk-häihin ja kuinkas ollakkaan näin ekan hääpainajaisen

Unessa olin farkut ja t-paita päällä juhlissa, kun en ollut ehtinyt vaihtamaan hääpukua, ruokaa ei tullutkaan tarjolle ja vieraita oli kadoksissa. HUH HUH!

Pientä stressiä ilmassa

Mä olen myös jo tovin pohtinut, että mitä tekisin toisen kaason kanssa.

Silloin kun pyysin häntä kaasokseni, oli hän erittäin onnellinen ja otettu kunniasta.

Ja varmasti on vieläkin, MUTTA kaasoni arvostelee aivan kaikkea. Kaason mielestä keskityn väärin, minulle ja sulholle tärkeisiin, asioihin ja teen asioita liian aikaisin

Kaasoni huomauttelee kaikesta, mikä ei mene "niinkuin aina on häissä mennyt". Esim. koska meille ei tule hääkarkkeja, se on aivan outoa hänen mielestään

Tänään kun on H-hetkeen tasan 6-kk, en kaipaisi enää yhtään arvostelua päätöksistäni, varsinkaan kaasolta jonka pitäisi olla tukena.

Olen koittanut kertoa hänelle, että vietämme meidän näköiset häät, emme sellaisia kun on aina ollut. Jotain kai pitäisi tehdä..

Toinen kaasoistani oli häissä jossa ruokana oli lohikeittoa. Hän oli todella närkästänyt tästä, ettei ko. häissä ollut "panostettu ruokaan".

Olin aivan kun hän selitti tätä minulle.

Mielestäni lohikeitto ei ole mikään halpisruoka. Ehkä se ei ravintolaillallisella ole ehkä niin sopivaa, mutta juuri tuon tyylisiin häihin "tyylin mukainen".

Tuntuu myös, että ihmiset tänä päivänä odottavat, että häissä on valtaisa pitopöytä, jossa kuuluisi mässäillä

Varasin parisen viikkoa sitten itselleni ja kaasolle kampaajan+meikin, elikkäs reilu 6 kk ennen häitä.

Mulla on se ihana tilanne, että pärjään ilman lasejakin tarvittaessa, kun on "vaan" -1,0

Hääpäivänä olen sitten ilman laseja ja loppuillasta jos alkaa silmät "väsymään", nakkaan lasit päähän

Piilareita en oo edes harkinnut, ei oo mun juttu.

Mun kaasot maksavat pukunsa itse, enkä kyllä vaadi mitään tietynlaista. Molemmat eri tyylisiä ihmisiä, saavat pukeutua mieleisiinsä pukuihin ja pitäähän sitä olla mukava asu, että senkin puolesta jaksaa olla morsion tukena.. ei kiristä ei purista

Talvi ja talvihäihin päädyttiin

Emme vain kumpikaan ole mitään kesäihmisiä.

Meillä ei varmaankaan näy ammatit mitenkään häissä, emmekä sitä niin kaipailekaan. Harrastuksista varmaan näkyy sulkin autoharrastus, hääautona

Ehdoton nou-nou meidän häissä:

- hääkarkit (en voi kestää ajatusta, että joku alkais niitä mussuttamaan ko. juhlassa, sehän ei sen tarkoitus ole)

- kerma/ mansikkakermakakku. Never ever. Tämä tulee olemaan osalle häävieraita kauhistus!

- morsiammen ryöstö. Ryöstäköön anopin, ei olis niin kiirus palautella

Lapsivieraat oli pitkään aivan ehdoton EI. Nyt vieraslista näyttää siltä, että lapsia tulee 3, joten ei haittaa.

Itselläni on 5mm leveä kihla, kelta-ja valkokultaa. Tuntuu, että siihen on vaikea löytää "oikeaa" vihkiä kaveriksi. Sulhon kanssa yhdessä päädyimme siihen, että tuleva vihki on sitten leveämpi ja käytän sitä pelkästään. Hyvä päätös, näin tuleva vihkisormus pääsee loistamaan kunnolla

Pikkusiskoni vaihtoi omissa häissään vaatteet "jatkoille". Jatkot olivat samassa paikassa kuin itse juhla, mutta juhlan luonne muuttui "bilemäiseksi" etukäteen infottuna kellon lyömällä. Valkoisesta puvusta pikkumustaan oli suuri muutos, mutta sopi tilanteeseen ja oli huomattavasti helpompi jatkaa juhlimista. Eikä vaatteiden vaihtoa kukaan sen suuremmin ihmetellyt

Me astellaan alttarille sulkin kanssa kahden. Itsestä tuntuu vieraalta ajatukselta, että isäni luovuttaisi minut. Tähän vaikuttaa varmaan se, että olen kohta 10 vuotta asunut omillani suht kaukana heistä. Ja varmasti myös sellainen, että isä luovutti pikkusiskon ja mä haluan tehdä kaiken NIIN erilailla

Meidän piti olla niin "hys hys"-meiningillä siihen saakka kunnes kutsut on postitettu. Tuo päätös piti n. 2kk morsion osalta

Onneksi sulholle sopi tämä. Taitaa tuntea minut niin hyvin, että tietää kuinka vaikeata on olla hissuksiin.

Harmittavaisinta tässä on vain ollut se, että ei ole itse päässyt kertomaan osalle suvulle/ kavereille, sillä juttu on jo kulkenut edeltä...

Itselläni on kaksi kaasoa, jotka molemmat tosi erilaisia ihmisiä. Niinpä olen molempien kanssa jutellut, millaisena itse näkevät oman roolinsa. Tästä oli paljon apua, auttavat asioissa josta "tykkäävät"/osaavat, en edellytä mitään. Henkistä tukea kaipaan kuitenkin molemmilta kaiken häätohinan keskellä.