Brudeferden

Aktiivijäsen
  • Content count

    30
  • Joined

  • Last visited

Posts posted by Brudeferden


  1. On ihan turha verrata eteläeurooppalaista ja suomalaista alkoholikulttuuria. Ymmärrettävistä syistä viini on Suomessa laajemmissa kansankerroksissa verrattain uusi ilmiö, joten pitäisi jokaisen tajuta olla halveksimatta täkäläisiä tapoja vain sillä perusteella, että ne ovat erilaisia kuin jossain muualla. Itsensä korottaminen muiden yläpuolelle se vasta junttia onkin!


  2. Minusta kuulostaa vähän hassulta, että vieraita muistutetaan erikseen normaalista hyvästä käytöksestä, kuten ajoissa saapumisesta. Mahtaakohan tehota niihin, jotka eivät muuten asiaa älyä?

    Olisi tosiaan aika noloa saada kirjelmä, jonka vastaanottajaa pidetään korkeintaa yläkouluikäisenä. :P

    Pykälät 2 ja 3 menevät sellaisenaan, ja niiden lisäksi voisi pyytää ilmoittamaan allergioista ja kertoa mahdollisuudesta ottaa omia juomia mukaan. Kaikki muu pois - jos ei voi luottaa vieraiden olevan sen verran normaaliälyisiä, että ymmärtävät nuo asiat ilmankin, eikö kannattaisi harkita vieraslistaa vielä kerran?


  3. Haussa olisi tyylikäs juhlapaikka Helsingin keskustasta n. 30-40 vieraalle. Hieman asioihin tutustuneena olen käsittänyt, että Kämpin peilisali voisi olla yksi hyvä vaihtoehto (kohtuullinen vuokra eikä minimimyyntirajaa?). -- Kirkoksi olemme ajatelleet Johanneksenkirkkoa, saksalaista kirkkoa tms. ja kävellen pitäisi pystyä liikkumaan. Tärkeää on siis tyylikäs tila, hyvä catering ja muukin palvelu ja sopiva koko n. 40 vierasta ajatellen.

    Hotelli Seurahuone, Katajanokan Best Western hotelli, Hotelli Linna?

    Olisiko näistä hinta-arviota?


  4. Ymmärtääkseni kaikki kasvissyöjät saavat vatsanväänteitä jos lihaa syövät.

    Kuinkahan pitkään on pitänyt olla kasvissyöjä, että elimistö ei pysty käsittelemään lihaa ollenkaan?

    (edit. lyhensin)

    Taitaa olla enimmäkseen taikauskoa koko juttu. Mikä tahansa äkillinen muutos ruokavaliossa voi aiheuttaa ongelmia, mutta ei kasvissyöjä mitenkään menetä kykyään syödä lihaa.


  5. Kylläpä ihmiset ovat antaneet/saaneet todella pieniä häälahjarahoja. Minusta kuulostaa aivan järkyttävältä, että antaisi häälahjaksi 20-25 euroa! Itse en ikinä kehtaisi (ja ihmettelen, että joku ylipäänsä kehtaa...)! En ole monissa häissä käynyt, mutta itse antaisin pariskuntana vähintään 100 euroa yhteensä, joka ehkä juuri ja juuri riittäisi kattamaan molempien ruokailut/juomat ja muun vaivannäön.

    Ehkä joissakin yhteiskuntaluokissa on mahdollista ajatella tällä tavalla, mutta omassa tuttavapiirissäni on paljon pienituloisia, työttömiä ja opiskelijoita, joten 20 euroakin on iso lahjasumma. Vieras joutuu usein maksamaan hääkustannuksia helposti pari sataa euroa, kun matkat ja mahdollisesti uusi pukukin pitää ostaa. Olisin itsekin hämmästynyt, jos joku erityisen hyvin tienaava sukulainen antaisi 20 euroa, mutta taviksilta en odota sen enempää.


  6. Me olemme myös yrittäneet mennä mahdollisimman ekologisesti. Suurinta osaa valinnoista ei ole tarvinnut edes ajatella, vaan asiat ovat lutviutuneet jokapäiväisen elämän normien mukaisesti.

    - häät pidetään meillä kotona, koska tilaa löytyy ja samalla saamme esitellä suvulle uutta taloamme

    - koristeluihin ei juurikaan ole panostettu, siisti koti, nätit pöytäliinat, joille on käyttöä myöhemmin ja pihaa ympäröivät koivut ajavat asian. pöytäkukkina käytetään horsmaa ja mesiangervoa, olisin tahtonut lupiineja, mutta niiden aika valitettavasti meni jo

    - astiat, pöydät ja tuolit vuokrataan

    - menu koostuu kotimaisista kasviksista, sienistä ja marjoista ja kaikki tehdään itse (ei pakkausmateriaaleja, kuljetusta, säilöntä- tai väriaineita)

    - sormukset ovat kierrätettyä takorautaa, käsityötä, lähituotantoa

    - emme vaihda nimiä, joten säästymme kaikelta korttien ja passien uusimiselta yms. paperityöltä

    - sulhasen vaatteet ovat kierrätettyä, minun pukuni kylläkin on uusi, mutta itsetehtynä siitä tuli kustannuksia alle 50 euroa, puku on helposti muunneltavissa, joten käyttöä löytyy myöhemminkin, kenkänikin ovat vanhat

    - suurin osa vieraista tulee julkisilla ja yksityisautoilijatkin kaikki kimppakyydeillä

    Kuulostaa todella hyvältä, hienoa!

    Tämä linkki kannattaa kaikkien katsastaa: http://www.sll.fi/luontojaymparisto/kestava

    Siellä on valmiita MIPS-taulukoita ja vastauksia tässäkin keskustelussa esitettyihin kysymyksiin.


  7. Kiitos vastauksesta! En tosin ole osannut pitää jalometallikorua epäekologisena vaihtoehtona. :) Mutta oppia ikä kaikki.

    Toisaalta muovisen sormuksen ekologisuus on mielestäni jalometallia pahempi vaihtoehto, mutta ymmärsin idean. :)

    Kultasormuksen MIPS-arvo (=luonnonvarojen kulutus) on jotain 1000 kg, muovisormuksen joitakin grammoja. Tarkat taulukot löytyvät muun muassa Suomen luonnonsuojeluliiton nettisivuilta. Muoviin tarvitaan tietenkin öljyä, mutta eipä se kultakaan sieltä maan alta sormukseen päädy ilman polttoaineita. En halua pilata kenenkään morsiusmyyttejä, mutta pieni asioihin perehtyminen ei ehkä olisi haitaksi.

    Nyt keskustelu karkaa ihan offtopiciksi, mutta esimerkiksi elektronisten laitteiden epäekologisuus johtuu suurelta osin jalometalleista, joita niiden valmistamiseen käytetään.


  8. Sormuksen pitäminen huono esimerkki nuorille? :huh:

    Kyllä. Ei se oikein sovi ainakaan sellaisessa työpaikassa, jonka arvoihin kuuluu ekologisen elämäntavan opettaminen nuorisolle.

    Nyt heräsi uteliaisuus.. Missä mielessä sormuksen pitäminen antaa epäekologisen kuvan? Kaikki sormukset kun eivät ole kultaa, kaikissa ei ole timantteja jne jne.. Lisäksi esim. kotimaassa tehty sormus tukee kotimaista käsityötä ja työllistymistä. En ilkeile, vaan ihan oikeasti haluan tietää. :girl_smile:

    Sormuksen pitäminen antaa epäekologisen kuvan, koska jalometallikorujen valmistaminen on erittäin epäekologista - toki esimerkiksi hopea on huomattavasti parempi vaihtoehto kuin kulta. Jos käyttää epäekologisia tuotteita, eikö se vaikuta ulkopuolisesta tarkkailijasta hiukan epäekologiselta? Perintökorun käyttöönotto ei tietenkään kuluta luonnonvaroja enää uudestaan, mutta esimerkiksi em. nuorten on käytännössä mahdotonta tietää, ettei sormus ole uusi. Kasvatustyössä asialla ei siis ole merkitystä.

    Esimerkiksi puinen tai muovinen sormus on tietenkin ihan ok.

    En tuomitse sitä, että joku kokee sormuksen pitämisen välttämättömyydeksi, koska kaikkihan me kulutamme tavalla tai toisella. Sen sijaan minusta on jokseenkin pöyristyttävää, että samaan touhuun pakotetaan sellaisia ihmisiä, joille se ei ole tärkeää.


  9. Mielestäni sitoutumisen täytyy perustua johonkin muuhun kuin sormeen kiinnitettävään omistusmerkkiin. Jos kumpikin haluaa omasta vapaasta tahdostaan käyttää sormusta, mikäs siinä sitten. Mutta jos toinen ei halua tai pitää sormuksen käyttämistä tarpeettomana, kenellekään ei todellakaan ole oikeutta vaatia sitä, kun koko tapa on muutenkin moraalisesti arveluttava ja huonoa esimerkkiä nuorisolle (ainakin omassa työssäni tällainenkin näkökulma täytyy ottaa huomioon). Jotain kohtuutta puolisolle esitettyihin vaatimuksiinkin!


  10. Jäin miettimään, minkä takia nykyään ei haluta enää käyttää kihlaksen tai avioliiton julkista symbolia, jolla on perinteisesti osoitettu lupautumista jollekin toiselle ihmiselle. (Tämä ei nyt koske työstä, allergiasta tms. johtuvaa käyttämättömyyttä, vaan sitä "en vain tahdo"-vastustusta.)

    Meillä suurin syy sormuksettomuuteen on kultasormusten tolkuton ekologinen jalanjälki. Olisin järkyttynyt ja pettynyt, jos mies haluaisi osallistua sellaiseen "ympäristörikokseen".


  11. ^ Näitä vääriä uskomuksia ja mielikuvia on paljon, joten ei ihmekään, jos monet todella luulevat valkoisen ja hunnun olevan meillä neitsyyden merkkejä ;)

    Aika harva varmaan nykyään luulee, kun on voinut lapsiakin siunautua. :P Mutta valkoisella on puvulla ja hunnulla on ollut muun muassa tuollainen merkitys.