picea abies

EI nöyryytysleikkejä (tuskin leikkejä lainkaan)

EI uskontoihin liittyviä höpinöitä (millähän sukulaisille saisi hienovaraisesti vihjattua?)

EI hääautoa, humppabändiä, mahtipontisia puheita, sydänhörhötyksiä

EI karjalanpaistia, tai sen puoleen muutakaan lihaa tarjolla (ja mitähän suku sitten tästä sanoo...)

EI missään nimessä sellofaania lahjojen ympärille (mikä määrä turhaa muoviroskaa, mitenhän tämän saisi ohjeistettua)

ja

EI mahtipontista häämatkaa, joka hiilikuormaltaan vastaa usean vuoden yksityisautoilua

Muista asioista voidaan sitten neuvotella

Tulen ottamaan mieheni nimen koska niin haluan.

Tottakai voinsin keksiä kymmenen hyvää ja kaunista perustelua sille, miksi se on järkevää ja mitä hyötyä siitä on. Mutta pohjimmiltani vain haluan ottaa mieheni nimen, enkä pidä päätöstäni yhtään vähimpiarvoisena kuin pitäisin päätöstä oman sukunimeni pitämisestä.

Olen aina luullut olevani kapeasorminen, mutta 16,5 on hieman väljän tuntuisen kihlan koko.

Olisiko kokemuksia sellaisista paikoista kuin Kirjakkalan ruukkikylästä tai Kemiössä sijaitsevista Westersin Puutarhasta tai Storfinnhov gårdista?

Haussa olisi luonnonläheinen, siisti mutta ei liian fiini, paikka Salon lähiseudulta.

No ei ainakaan hys hys. Mutta kun suunnitelmat ovat vielä aluillaan ja olo epätodellinen, joten pientä jarruttelua on ilmassa, se tuntuu kyllä menevän nopeasti ohi