Aliina**

Ensimmäinen uudella nimellä tullut posti, oli onnittelukortti kaverilta. Noin viikkoa häiden jälkeen. Ensimmäinen uudella nimellä oleva posti, joka oli osoitettu vain minulle, oli synttärikortti tädiltäni, noin puolitoista viikkoa häiden jälkeen

Enpä uskonut joutuvani tänne kirjoittamaan, mutta toisinpa kävi. Polttareitani vietettiin viikonloppuna, ja kyllä pettymys oli aikamoinen kun tajusin kuinka huonosti kaverini minut tuntevat. Lisäksi kun olen nyt jälkeenpäin kuullut myös kuinka vähän suurinta osaa kiinnosti Päivä alkoi aivan mukavasti, sulhanen haettiin kotoa omiin polttareihinsa ja saatiin yllätettyä täysin. Olin tyytyväinen kun olin itsekin onnistunut pitämään salassa ja pakkaamaan tavarat huomaamatta viikonloppua varten. Noh, itse jäin aamuteetä juomaan, mutta pian ovikello soi taas ja sieltä tulikin omat kaverit hakemaan. Siinä vaiheessa näyttivät tulevan yhtenä ja sopuisana porukkana. Sain aamiaisen ja ohjeet mitä pitäisi pakata mukaan ja sitten mentiin. Myöhemmin tajusin että polttareilla oli teema, mutta kukaan ei muistanut sitä minulle kertoa siinä aamulla. Ulkona alkoi jo huomaamaan kuinka porukka onkin oikeasti kahta leiriä kun jakauduttiin autoihin, meitä kun oli sen verran useampi ettei pystytty yhdessä kulkemaan autoa vaativia välimatkoja. Päivän aikana minut laitettiin suorittamaan yksi tehtävä, ihan hauska, ei mikään nolausjuttu, sillä olin toivonut ettei mitään sellaista kaupungilla. Tehtävän jälkeen minulle oli varattu manikyyri, joka on aivan täysin ei mun juttu. Olen sellaisessa työssä missä en voi kynsiä lakata tai muutenkaan ei kannata erityisemmin laittaa. Enkä vapaa-ajallakaan juuri koskaan lakkaa tai laita, kun ne on samantien taas aivan kauheassa kunnossa. En siis osaa olla laitettujen kynsien kanssa. Sitten käytiin syömässä, yksi aktiviteetti porukalla ja sen jälkeen suunnattiin illaksi varatulle mökille. Pettymys, kun tajusin että kaikki ohjelma oli nyt tässä. Ja kun porukka alkoi vain kiristymään ja kiristymään. Olihan tuossa siis jonkinverran ohjelmaa, mutta kun se oli mielestäni sellainen ihan perus iltapäivä kavereitten kanssa kaupungilla, hieman jotain erityisempää odotin kun kuitenkin polttareista oli kyse. Ehkä se sitten oli se manikyyri, mutta kun mielestäni heittivät rahat aivan hukkaan tuossa hommassa, olisi ollut niin paljon parempiakin "tyttöjen juttuja" joista jonkin olisi minulle voinut järjestää ja josta olisin tykännyt. Esim. jalkahoito (töissä kun koko ajan on jaloillaan). Odotin että mökillä olisi ollut vielä jotain tehtäviä tai muuta, mutta porukka jakautuikin kahtia ja mitään ei oikein enää tehty. saunottiin ja uitiin ja syötiin. Eniten itseä harmittaa kun jälkeenpäin olen nyt kuullut että kavereistani suurin osa olisi ollut valmis maksamaan muutaman euron, mielellään jos olisi vaan jotain ilmaisia juttuja saatu. Ruokabudjetti oli kuulemma aivan olematon yli kymmenelle hengelle, ja siskoni ovatkin sitten omasta pussistaan laittaneet paljon ylimääräistä yhteisen budjetin ulkopuolelta. Lähinnä siis sellaisiin mulle varattuihin yksityisjuttuihin, kuten pieneen kuohariin, saunaa itse tehtyyn jalkakylpyyn, kasvonaamioon ja sellaiseen. Muutama vuosi sitten tuolla melkein samalla kaveriporukalla järjestettiin polttarit yhdelle nyt mukana olleelle kaverille. Ei silloin kukaan valittanut rahan menosta tai kaiken kalliudesta, ei kukaan silloin yrittänyt rajoittaa mitä morsian saa syödä ravintolassa (nyt olisi pitänyt kuulemma katsoa tarkkaan mitä voin syödä ettei ole liian kallista, lopulta siskoni maksoivat minut ravintolasyömiset koska kaverit eivät voineet osallistua sellaisiin kuluihin). Heidän ravintolassa syömiseen menneet kulunut olisi silti pitänyt huomioida yhteisessä budjetissa. Ja silloin pari vuotta sitten oli aivan samanlainen rahatilanne, oikeastaan suurimmalla osalla vielä nykyistä huonompi. Jotenkin jäi sellainen tunne ettei kaverit olekaan oikein kavereita. ei niistä kukaan ainakaan minua tunne. tuli varmaan todella epäselvä selostus.

Häihin aikaa reilu pari kuukautta, ja painajaisia tullut nähtyä jo jonkin aikaa. Mutta viime öisestä on vieläkin pää hieman sekaisin. Ensin näin unta missä eksä yritti saada takaisin, vaikka väkisin. Sitten oltiinkin nykyisen kanssa kirkossa, joka tosin oli aivan väärä. Samoin pappi oli väärä ja vieraistakin suurin osa aivan ihme väkeä. Pappi ei oikein tiennyt mitä oli tekemässä, sulhanen ilmeisesti oli ottanut aivan liikaa rohkaisua kun ei meinannut pystyssä pysyä. Kirkkoon oli järjestetty kauheasti ohjelmaa, siis sellaista hääleikkien tyylistä, meiltä tentattiin ruotsin sanoja, kumpikaan ei ruotsia osaa juuri yhtään. Joku tuntematon lauma lapsia esitti aivan kauhean laulu- ja tanssiesityksen. Kesken virren ihmiset alkoivat riitelemään, kun joku ei laulanut ollenkaan. Ja lopuksi pappi meinasi unohtaa sen tärkeimmän osan kaavasta. Ja kun siihen asti päästiin, oli mun oma sormus hukassa ja meinattiin antaa joku lainaan, tosin sitten se oma löytyi, mutta se oli jotain aivan muuta kun olin tilannut. Joku ihme härveli joka kyllä pujotettiin yhteen sormeen, mutta sitten se kuitenkin lukitti kaikki sormet yhteen Ja ilmeisesti suntio, jolla oli koko perhe mukana, alkoi siivota kirkkoa kesken vihmisen. Keräilivät virsikirjoja kauhealla rytinällä. Toivottavasti vihkiminen oikeasti tapahtuu enempi suunnitelmien ja järjen mukaan

Kutsut laitettiin torstaina postiin, ja tänään ovat ensimmäiset vieraat jo ilmottautuneet Häävalssi saatiin vihdoin valittua (harjoittelua kyllä vielä vaatii melkoisesti). Alkaa tuntumaan enempi todellisilta nuo lähestyvät häät

Me teimme kompromissin, ja valitsimme paikan joka ei kummallekaan ole "oma" Sulhanen olisi halunnut häät pidettävän omalla synnyinpaikkakunnallaan, minä taas tietysti olisin tahtonut omallani. Mutta suuresti valintaan vaikutti myös se ettei kummastakaan löytynyt sopivaa juhlapaikkaa meille. Kirkot olisivat molemmissa ollut hyvät, mutta juhlimaan olisi pitänyt lähteä kauemmas. Päädyimme sitten paikkaan joka on melko lähellä kotipaikkakuntaamme, ja myönnettäköön että on se nyt sitten hieman lähempänä minun lapsuudenkotia, mutta se helpottaa järjestelyjä (teemme esim. ruuat itse minun perheeni avustuksella). Ja molempien sukulaisille tulee matkaa, meidän suvut kun ovat levinneet hieman ympäri maata

Ajateltiin tulla kotiin hääyötä viettämään. Laittaa kodin kuntoon, uudet lakanat ja varaa hieman paremman ja erikoisemman aamiasen valmiiksi kuin yleensä. Todettiin ettei haluta maksaa suuria summia siitä että käydään hotellissa "kääntymässä", juhlissa halutaan kuitenkin olla myöhään, nauttia ihmisten seurasta ja niistä juhlista jotka kovalla työllä järjestetään Mietittiin et mennään sitten vaikka seuraavaksi yöksi tai seuraavaksi viikonlopuksi hotelliin tai kylpylään, ehtii sitten kunnolla nauttimaan siitä. Eikä iske tyhjyys häiden jälkeen, kun on vielä jotain mitä odottaa

Häitä vietetään syyskuussa 2011. Seurustelun alkamisesta tulee pian 3 vuotta täyteen, syksyllä sitten jo muutama kuukausi päälle. Kihloihin mentiin kesällä 2009, ja yhteen muutettiin vasta puolisen vuotta kihlautumisen jälkeen, melko tarkalleen vuosi sitten. Työ- ja opiskelukuviot piti asunnot erillisinä siihen asti Tällä hetkellä molemmat vailla työtä, hieman hankaloittaa häiden valmistelua kun rahaa ei juuri tule mistään, mutta muutenkin oltaisiin järjestetty juhlia melko pienellä budjetilla, ja paljon tehdään itse. Onneksi löytyy paljon monen alan osaajia ja innokkaita avustajia lähipiiristä

Häihin aikaa reilu viisi kuukautta, ja hermostuneisuus kasvaa koko ajan. Pari kertaa viikossa tulee nähtyä kummallisia unia häistä, edellisessä meille olikin järjestetty häät yllätyksenä aiemmin kuin mitä omien suunnitelmien mukaan piti olla unessa ei kyllä juuri naurattanut.. Eniten huolestuttaa onko sittenkin varattu liian pieni tila/ollaanko kutsumassa liikaa ihmisiä. Muuten paikka olisi aivan täydellinen meille, mutta kun vieraslistaakaan en haluaisi karsia enempää. Ehkä pitäisi vaan rauhottua, asioilla kun kuitenkin on tapana järjestyä (itsekin sen olen viimeisin muutaman vuoden sisään todennut monesti muissa jutuissa)

Meilläkin häät tulossa ensi syyskuulle, melko suosittu päivä tuntuu olevan tuo meidänkin valitsema päivä 10.9 Väreinä tulee olemaan violetti ja vaaleansininen. Harkitsin ensin ruskan eri sävyjä, mutta eivät sitten kuitenkaan tuntuneet oikein omilta. Ei kai se mihinkään kiveen ole hakattu että syksyllä pitäisi syksyn värejä käyttää Pöytiin tulee tuikkuja ja ulos sitten ulkotulia ja lyhtyjä, saa nähdä mitä muuta kivaa keksisi vielä syksyn hämärtyvää iltaa valaisemaan..

Joku olikin tuossa muutama sivu sitten maininnut Jumesniemen kyläsalin, Hämeenkyrössä. Olisikohan kellään kokemuksia siellä juhlimisesta? Itse olemme tuon paikan ensi syksyksi varanneet, ihastuimme aivan täysin heti kun paikan näimme (ja kirkon) Mutta nyt on alkanut mietityttämään miten järjestämme pöydät ja tanssin tuonne tilaan..