lajoha

Mulla on kaksi viikkoa lomaa ennen häitä. Eiköhän siinä tekemistä kuitenkin riitä. Saa nähdä onko miehellä lomaa

Meillä tämä vieraslista tuli käsiteltäväksi heti hääpaikan varaamisen jälkeen. Tilaan mahtuu max. 120 ja mahdollisia kutsuttavia olisi helposti 150. Meillä on muuten tosi pienet suvut, mutta isäni sukua onkin sitten senkin edestä. Sieltä pelkkiä setiä, tätejä ja serkkuja olisi 50. Vaikeinta on päättää mistä lähtisi rajaamaan. Suvussa kun on yleensä ollut tapana kutsua kaikki tai ei ketään. Itse en haluaisi tehdä näin tiukkaa rajaa. Muutama on minulle läheisempiä ja heidät haluan ehdottomasti kutsua, mutta sitten tulee se lumipalloefekti, että jos kutsuu tietyt ihmiset pitää kutsua myös muutama muu, tai he loukkaantuvat. Suku on myös ahkerasti keskustellut häistäni heti kihlauksen jälkeen ja kaikki kenen kanssa olen jutellut, odottavat kyllä kutsua. Ainahan voi sanoa, että tila on liian pieni, mutta sukulaisten voi olla vaikea tajuta, että 120 muuta ovat meille läheisempiä.

Noh, meillä on onneksi reilusti aikaa miettiä!

Olin "painostanut" ja heitellyt ideoita mm. sopivista kihlapäivistä. Yllätyksenä kuitenkin tuli, koska miehen reaktiot ehdotteluihini olivat lähinnä olleet puheenaiheen nopea vaihto tai "en mä nyt tiiä". Mulle oli tärkeää, että mies kosi yllätyksenä. Jos se olisi ollut suunniteltua, olisi voinut jäädä sellainen olo, että minä aloitteellisena painostin. Nyt oli selkeästi miehen oma valinta <3

Meillä on nyt varausmaksu maksettu, joten paikka on varma! Hieman jännittää se, miten kaikki mahtuvat. Ja etenkin jos sattuu satamaan, niin miten mahtuu tanssimaan..

Ja SATO, me mietittiin samaa, ja Viilatehtaalta vakuutettiin, että ei jää yli. Varsinkin jos olette jatkoaikaa, niin eiköhän ne pullot mene mitä olette varanneet.

Me oltiin Pariisissa ja olin miehelle puhunut monia kertoja kihlautumisesta ja heittänyt vitsillä että Eiffel-tornin huippu olisi aika ikimuistoinen paikka. Noh, oltiin sitten käyty Eiffelin huipulla ja istuttiin illalla puistossa sylikkäin katsomassa kuinka torniin syttyivät valot. Yritin ehdottaa, että lähdettäisiin rantaan katsomaan minne muualle on syttynyt valoja. Ihmettelin kun en saanut mitään vastausta, joten kysyin uudestaan. Vieläkään en saanut vastausta. Sen jälkeen kulta kuiskasi korvaani "Mennäänkö kihloihin?" Enää en muista mitä sanoin takaisin, mutta myöntyvä vastaus se kuitenkin oli <3 Kulta oli ilmeisesti suunnitellut kosimista eikä ollut keskittynyt puheisiini Oli kyllä paljon parempi ajoitus kuin ruuhkainen ja ahdas tornin huippu!

Meillä 2014 tuntui olevan itsestäänselvyys, sinne on sopivasti aikaa ja miehelle 14 on ollut aina joku " onnen luku". Aloimme katsoa sopivia päiviä sen vuoden kesältä ja mietittiin mikä kuulostaisi kivalta. 14.6.14 tuntui helposti muistettavalta ja ajateltiin ettei kesäkuussa varmaan ole niin hirveästi tunkua kuin heinä- tai elokuussa. Lisäksi saatiin kuulla että rakas mummoni on mennyt aikoinaan naimisiin 14.6, ja vanhempani 15.6

Me tavattiin ihan sattumalta netissä. Ja kun juteltiin enemmän niin selvisi, että meillä on yhteisiä tuttuja. En vielä sen perusteella odottanut mitään sen suurempaa, mutta kun oltiin muutama kerta nähty, niin se oli menoa <3 Sen jälkeen nähtiinkin ihan jatkuvasti vaikka välimatka olikin hiukan hankala kun ei ollut vielä ajokorttia ja bussit kulki heikosti. Yhteen muutettiin heti kun se oli järkevää (yo-lakit kourassa ja miehellä intti käytynä). Kyllä sitä vieläkin miettii, että millä ihmeen sattumalla siellä netissä kohdattiin? <3

Meillä mies maksoi kihlasormukset ja odotan kyllä että maksaa vihkisormuksenikin

Meille tuli reaktioita laidasta laitaan. Äitini oli todella innoissaan, samoin mummini. Äitini alkoi heti tämän jälkeen ehdotella jopa hääpaikkoja jne. Isäni suhtautui odotetusti, onnitteli kyllä ja toivotti onnea tulevaan, mutta pieni epäluulo kaikui äänestä (isän ja mieheni suhde ollut hiukan hankala). Mieheni vanhemmat ovat eronneet, ja heidän suhtautumisensa olivatkin kuin yö ja päivä.. Mieheni isä oli niin onnessaan, että oli varmaan jo odotellutkin uutista ja kertoi heti sukulaisilleen. Anoppini sen sijaan onnitteli "pakko-onnittelunsa" järkyttyneessä äänen sävyssä. Anopin mielipide on tullut varsin selväksi muutenkin. Miehen nimipäivä (joka on ollut heidän perheessään "turha juhla") on samana päivänä kuin kihlapäivämme, ja hän tapaa onnitella nimipäiväsankaria ja kyselee lahjatoivomuksia. Kihlajaislahjaa tai vastaavaa ei sen sijaan ole näkynyt, eikä hän ole sukulaisillekaan puhunut mitään. Noh, kaikki tavallaan. Kyllä sen vain huomaa, että yksikin ei-niin-mukava reaktio jää harmittamaan. Onneksi pääosin on ollut suhtautuminen ollut hyvää.

Meillä tulee 7,5v seurustelua kun mennään naimisiin, ja siitä vajaa 3v ollaan oltu kihloissa

Meille on tulossa noin 100 vierasta, joten hinta on sen mukaan laskettu. En uskalla varmaksi sanoa kangasserviettejä, mutta ainakin aina kun olen muissa tilaisuuksissa ollut Viilatehtaalla, on siellä ollut kangasservietit. Uskoisi, että ne hääpakettiinkin kuuluvat!

Me lähdimme ajatuksella, että maksamme itse ja budjettina on noin 10 000e. Molempien vanhemmat ovat kuitenkin luvanneet osallistua kustannuksiin. Nähtäväksi jää, kuinka paljon jää itselle maksettavaa

Meillä on alustava varaus Viilatehtaalle vuodelle 2014.. Mielellään kuulisin lisää kokemuksia ennenkuin lopullinen päätös tehdään! Saatiin tarjouksena 75e/hlö, joka tuntuu aika paljolta. Oletteko saaneet paljonkin hinta putoamaan neuvottelemalla?