Jump to content
Naimisiin.info

Pörris

Aktiivijäsen
  • Viestit

    53
  • Liittynyt

  • Viimeksi vieraillut

Viestit posted by Pörris

  1. i carry your heart with me

    i carry your heart with me(i carry it in

    my heart) i am never without it(anywhere

    i go you go, my dear; and whatever is done

    by only me is your doing, my darling)

    i fear

    no fate(for you are my fate, my sweet) i want

    no world (for beautiful you are my world, my true)

    and it's you are whatever a moon has always meant

    and whatever a sun will always sing is you

    here is the deepest secret nobody knows

    (here is the root of the root and the bud of the bud

    and the sky of the sky of a tree called life; which grows

    higher than the soul can hope or mind can hide)

    and this is the wonder that's keeping the stars apart

    i carry your heart (i carry it in my heart)

    ee cummings

    Tämä on todella ihana ja käyttäisin tätä varmasti, jos häät olisivat vielä edessä päin! :lol:

  2. En olekaan tänne piiiitkään aikaan kirjoittanut, mutta nyt tuli täällä pyörittyä niin laitan oman mielipiteeni...itse olen 30 vuotias ja avioliittoa on takana kohta 10 kk ja naimisiin meno tuntui todella hyvältä tässä vaiheessa. Ystäviä minulla sitten onkin todella erilaisia, mitä avioitumisikään tulee, kaksi nuoruuden ystävääni avioituivat heti täytettyään 18, toinen on edelleen naimisissa ja toinen erosi noin 7 vuotta sitten. Suurinosa ystävistäni on avioitunut 27-29 vuotiaina ja osa ei ole naimisissa edelleenkään ja jokunen tosiaan jo eronnutkin...joten jokainen tyylillään. Itse en missään maailman nimessä olisi ollut valmis avioon 18-vuotiaana, mutta eihän se sitä tarkoita, etteikö joku ole. Kaksi ystävääni ovat olleet miehiensä kanssa toinen 13vuotiaasta ja toinen 15vuotiaasta, toiset avioituivat 2005 ja toiset 2007, mutta sama kai se olisi sitten ollut vaikka olisivat avioituneet 1995 ja 1997, kun yhdessä edelleen ovat...? ;)

  3. Meillä ei tuu muuta kun kahteen maljakkoon kukkia alttarille, musta se riittää, koska kirkko on kaunis ja ei oo sitten niin paljon pois korjattavaa ja itse ainakin aina katselen vaan hääparia, että en juuri muista onko jossain häissä ollut kirkko koristeltu vai ei... ;)

  4. Aikaisemmin jo kirjoitinkin, että kaksi kolmesta kaasostani on raskaana ja tänään selvisi sitten, että toinen raskaana olevista ei pääse lainkaan häihimme, vaikka vauvan syntymiseen on vielä 2 kk niin hänellä on ollut kovasti supistuksia ja muutenkin hankala raskaus niin nyt ei saa muuta kuin maata ja istua alle puoli tuntia kerrallaan.

    Ymmärrän asian oikein hyvin ja tietenkin vauvan hyvinvointi menee kaiken edelle! Kuitenkin hieman tuli surullinen olo sillä kaasoni on paras ystäväni ja juuri se kenen eniten toivoin olevan juhlassamme läsnä, ei niinkään kaasona toimittamassa mitään tehtäviä vaan ystävänäni, mutta nyt kuitenkin kävi näin eikä sille mitään voi  :P

  5. Minäkin otan mieheni sukunimen, vaikka tällä hetkellä olenkin "ainoa laatuaan" eli kellään muulla Suomessa ei ole samanlaista etunimi-sukunimi yhdistelmää. Etunimeni on suht tavallinen, mutta sukunimi harvinainen (noin 40 kpl Suomessa ja kaikki sukulaisia, on ainakin aikoinaan ollut suojattu sukunimi), mutta anyway mun mielestä on mukavaa, että miellä on sitten sama sukunimi, en edes ehdottanut, että mieheni ottaisi minun sukunimen. ;)

  6. Moi!

    Samasta aiheesta on keskustelu myös Hääjuhla-otsikon alla.

    Alla minun "puheeni" raakaversio, jos sen siis uskallan/pystyn esittämään, tähän mennessä olen päässyt runon kolmanteen säkeistöön ennen kuin alkaa itkettää...heh  ;)

    "Kiitoksia kaikille häiden järjestelyissa auttaneille, erityisesti kaasoille ja bestmanille ja kiitos kaikille vieraille juhlaamme osallistumisesta.

    Jokaisella (tai ainakin melkein jokaisella) täällä olijalla on omanlainen käsitys siitä, minkälainen ihminen xxxx (mieheni) on ja kaikkihan ovat luonnollisesti sitä mieltä, että xxxx (mieheni)  on kerrassaan kelpo mies ja sen takia haluan kiittää xxxx (mieheni) sinua siitä, miten hyvän aviomiehen olen saanut.

    Kiitos kulta, että sinä olet sinä. Kiitos siitä, että olet aito ja voin seurassasi olla täysin oma itseni. Kiitos siitä, että teet oloni turvalliseksi ja siitä, että voin aina luottaa sinuun ja yhteiseen tulevaan. Kiitos siitä, että olet ystäväni ja turvani. Kiitos siitä, että olet aina puolellani ja ajattelet parastani. Kiitos siitä, että sinulla on loistava huumorintaju ja siitä, että osoitat rakkautesi. Kiitos erityisesti siitä, että riitelet reilusti ja pyydät anteeksi. Kiitos siitä, että olet kiltti ja huomaavainen. Kiitos siitä, että tiedän sinun olevan siitä myös vaikeiden aikojen yli. Kiitos siitä, että rakastat koiriamme ja pysyt tiukkana niiden kasvatuksen suhteen, silloin kun minä ole liian lepsu. Kiitos siitä, että olemme aina samalla puolella ja yhteinen etumme on tärkein.

    Kiitos siitä, että täydensit elämäni palapelin tärkeimmän puuttuvan palan. Nyt jo näen palapelin kuvan hahmottuvan ja pidän siitä kovasti. Se tekee minut erittäin onnelliseksi. Rakastan sinua nyt ja aina. Olen aina rakastanut. Rakastin sinua jo kauan ennen kuin tiesin sinun olevan olemassa. Kapasin jo kauan sitten sinua ja sitä jotakin, josta en ollut kuullutkaan ja joskus jo ajattelin, ettei sinua varmasti olekaan. Toivoin, että mielikuvani sinusta  joskus toteutuisi ja sitten sinä teit sen todeksi, lunastamalla ne kaikki toiveet ja lupaukset, joita olen halunnut. Kiitos rakkaudestasi.

    Mihin ikinä elämä meitä kuljettaakaan, odotan malttamattomana yhteisen elämämme kaikkia vaiheita ja toivon, että olet edelleen vierelläni kun elämän ehtoo koittaa.

    Aina ei saa kaikkea tunteitaan paperille niin onneksi joku muu on siihen pystynyt eli tässä tapauksessa Joel Hallikainen laulussaan/runossaan ”Entä sitten?”

    Entä sitten kun linnut on lähteneet  

    ja verkkaan käy virtojen juoksu  

    entä sitten kun päivät on viilenneet  

    ja poissa on nurmien tuoksu.  

     

    sinä vieläkö viivyt mun vierelläin  

    tuuli tuiskuna lunta kun heittää,  

    yhä kätesi löydänkö kädestäin  

    paksu jää vaikka muistoja peittää  

     

    Entä sitten kun päivät jo hämärtyy  

    se pois viekö elämän uskon.  

    entä sitten kun eessämme värjäytyy  

    ranta taivaan jo väreillä ruskon.  

     

    sinä vieläkö viivyt mun vierelläin  

    aallot raueten iltaan kun taipuu.  

    yhä kuiskaatko hiljaa mun nimeäin  

    päivä lopulta mailleen kun vaipuu.  

     

    Entä sitten kun lyhenee askeleet  

    on haaveiden tilalla muistot  

    entä sitten kun silmiin saa kyyneleet  

    nauru lasten ja leikkipuistot  

     

    sinä vielä jos viivyt mun vierelläin  

    kun on kaikki jo sanottu kerran.  

    sulle ojentaa tahtoisin elämäin  

    se on sun yhden elämän verran."

    Kiitos.

  7. Tämä on mulle erittäin sopiva ketju, sillä nään ylipäätään painajaisia ihan tajuttomasti  :P

    Yhdessä unessa olin unohtanut kukat ja koristelun kokonaan ja toisessa isänä raahasi mua alttarille ja siellä odottikin exäni ja koitin taistella isääni vastaan, että en halua, etkö nää, että tuolla on ihan väärä mies ja isä vaan selitti, että hänen tehtävänsä on mut saattaa ja että nyt mennään...ja kolmannessa sormukset olivat ihan vääränlaiset, eivätkä mahtuneet sormiimme...vielä 23 yötä, toivottavasti ei ihan joka yö tarvitse painajaisia nähdä, ainakaan häistä!huh! :P

  8. Meillä suurinpiirtein näin:

    7.30 HERÄTYS

    9.00 KAMPAAJA

    11.00 MEIKKI

    13.00 KUKKIEN HAKU

    13.30 VALOKUVAUS

    14.30 VIHKIMINEN

    15.30 ALKUMALJA JA ONNITTELUT

    16.00 RUOKA

    17.00 OHJELMAA

    17.30 HÄÄKAKUN LEIKKAUS JA KAHVI

    18.30 HÄÄVALSSI

    20.00 OHJELMAA

    21.00 HÄÄKIMPUN JA SUKKANAUHAN HEITTO

    21.30 ILTAPALA

    22.00 MUSIIKKIA JA VAPAATA SEURUSTELUA

    TULI MIELEEN, ETTÄ MISSÄ VAIHEESSA PITÄISI PUHEET PITÄÄ? ONKO PUHEENPIDOLLE JOTAIN "VIRALLISTA" AJANKOHTTAA ESIM ENNEN HÄÄVALSSIA??? :-?

  9. Moro!

    Täytän tänä vuonna 30 ja sulhanen 35, avioliitto on molemmille ensimmäinen.

    Ajattelin aina, että menen paljon nuorempana naimisiin, mutta näin vain kävi...kesti löytää oikea kumppani  ;) mutta ei sen väliä.

    Meidät vihitään kirkossa, sillä se on erityisen tärkeää minulle. Puku ei kuitenkaan ole valkoinen eikä ole huntua vaan pukuni on oranssi ja hiuksetkin on vihdoin pitkät, vaikka 25 vuotta olivat tosi lyhyet  ;D

    Vieraita meille tulee 50-60, sukulaisista vai vanhemmat ja sisarukset perheineen ja loput on kavereita. Koristeita on aika vähän, nekin oranssia, laventelia ja vihreää. On panostettu juomiin, ruokiin ja musiikkiin. On varmaan kimpun ja sukkanauhan heitto ja häävalssikin, mutta muut perinteet jääköön, tosin isä saattaa alttarille  :D

    Taisin minäkin vallan prinsessahäitä joskus ajatella, mutta tämä vaihtoehto tuntuu oikein hyvälle ja meidän näköiselle.

    Jos joku sitten ajattelee, että onpa rupsahtanut morsmaikku ja vanha niin siitä vaan, varmasti 10 vuotta sitten olin simpsakampi...vai olinko? Itseasiassa pidän itsestäni paljon enemmän nylyään ja jopa kasvojeni rypynaluista  ;)

    Häät voivat olla prinssessa häät oli ikää 20, 30, 40, 100, jos siltä tuntuu ja kyllä, varmaan joku ihmettelee, mutta ainahan ihmettelijöitä riittää, pääasia, että teillä on mukavaa! :-X :-X

  10. Puhuimme mieheni kanssa kuulutuksista ja minä sanoin, että haluaisin, että menemme ne kuulemaan ja mieheni siihen, että minkä takia? Hänelle riittää ihan se viikon kuluttua kuulutuksista tapahtuva (siis vihkiminen) todistukseksi asiasta, että ei tarvitse mitään extravakuuttelua sen suhteen. En voinut kuin nauraa  ;D :-X

  11. Minulla on korsettimallinen yläosa puvussani ja liikkeessä kanssa annettiin ymmärtää, että ei kahta korsettia päällekäin, että hyvin tukevat olkaimettomat sopii parhaiten. No, minä sitten sanomaan, että ei ne tue tarpeeksi jne ja hääpukuliikkeen myyjä suositteli Funky Lady-liikettä (esim Forumissa ja Isossa Omenassa), että sieltä löytyy hyvät. Menin sitten sinne ja hankin itselleni erinomaiset Marie Jo-merkkiset olkaimettomat rintsikat ja niihin sopivat alushousut  :D Rintsikoihin tuli myös mukana irroitettavat olkaimet.

    Normaalisti rintsikkani ovat 75C ja sanoinkin myyjälle, että 75 tai 80C ja myyjä siitä huolimatta antoi minulle 75D:n!!! Olin ihan pökerryksissä, kun ei D-kupin liivejä koskaan ole ollut, mutta oli vaan myyjä oikeassa, sopivat olivat ja sanoi myös, että on tärkeää, että ympärys on tarpeeksi napakka ostettaessa, kun venyvät käytössä kumminkin.

    Suosittelen lämpimästi! :D:-X

  12. Oletteko jo vihkisormuksia ostaneet tai käyneet katselemassa :-X. Mielelläni kuulisin kokemuksia valikoimista, hintaeroista ja palvelusta yleensä. Lähiaikoina varmaan pitäisi ruveta vihkisormusta etsimään ;D.

    Moi!

    Miheni osti minulle sormuksen vuosi sitten kun olimme lomalla Mauritiukselle ja minulle ei pitänyt tulla kun tuo yksi sormus (hinta muistaakseni 300e), mutta nyt kun mietimme minkälainen sormus miehelleni tulisi niin ajattelin, että olisi kiva, jos meillä olisi ns samanlaiset sormukset eli minulle tuleekin kaksi sormusta. Tilasimme sormukset Aurifaberilta (www.aurifaber.fi) ja palvelu on ollut hyvää, sormukset eivät ole vielä saapuneet...hinta  noin 400e/kpl.

    Tässä vielä kuvat

    Minun Mauritiukselta ostettu sormus.

    Sormus5.jpg

    Aurifaberilta tilattu minun sormukseni, siitä tulee tosin hieman kapeampi kuin tuossa kuvassa.

    Miltsunsormus.jpg

    Aurifaberilta tilattu mieheni sormus.

    Lakensormus.jpg

×
×
  • Create New...