Veela

Tuleva rouva Leskinen täällä. Pidän omasta tyttönimestäni (Vainikainen) kovasti ja se on harvinaisempi. Vähän kova paikka jopa nimen vaihtaminen, mutta minulle on tärkeää, että meillä on sama sukunimi. Ja en pidä yhdistelmänimistä nen-päätteellä, joten näillä mennään

Mulla on teippipidennykset hiuksissa jo muutenkin, saattaa ehkä tulla tuuheutta klipsipidennyksistä lisää. Rakennekynnet haluaisin, mutta en oikein osaa olla pitkillä kynsillä, joten tyydyn varmaan vain ranskalaiseen manikyyriin. Hiusten luonnollista väriä en ole edes nähnyt yli kymmeneen vuoteen, joten se on tietenkin ns epäluonnollinen häissäkin. Muuten menen vain meikillä ja kampauksella.

Miehen sisko tekee minulle sekä kampauksen että meikin, on kampaaja ja kosmetologi Siinä saa mukavasti viettää samalla aamun tutussa paikassakin sitten

Kaksi neljästä tatuoinnista tulee näkymään puvusta (lapaluu ja kyynärvarsi), enkä aio peittää. Ne ovat osa minua ja pidän niistä. En kyllä myöskään aio korostaa tai koristella.

Jos paikka on jo täytetty, niin sanot vain sen. Voit tietysti sanoa myös, ettet ole miettinyt vielä asiaa tai ihan vain ettet koe henkilöä tarpeeksi läheiseksi siihen hommaan. Voihan hän siitä nokkiinsa ottaa, mutta minusta se on sitten hänen henkilökohtainen ongelmansa.

Vähän töykeää muutenkin kyllä ilmoittaa itsensä tuolla tavalla. Bestmanin ja kaason tehtävät ovat kuitenkin "kunniatehtäviä", joihin pyydetään, ei "haeta".

Minulla on kaksi kaasoa, paras ystäväni kymmenen vuoden ajalta ja hyvä ystäväni, joka on sattumoisin myös miehen veljen vaimo. Tai, no, sattumoisin ja sattumoisin, hänhän se meidät esittelikin

Häät jännittää, naimisiin meneminen ja avioliitto ei. Tuntuu hyvältä ajatukselta, että saan olla juuri tuon miehen kanssa aina <3

Meillä menee melkein 70/30. Mulla on iso suku (pelkkä lähisuku kattaa lähemmäs 80 ihmistä) ja paljon kavereita, miehellä pieni suku ja vähän kavereita.

Meillä on budjetti alustavasti 10 000e, vieraita listalla on ~130. Budjettiin on laskettu myös sormukset jne, häämatkalle ei olla lähdössä vielä häiden aikaan vaan säästetään paratiisilomaan Malediiveille

Naimisiin mennään 2016 kesällä (toivottavasti heinäkuussa), silloin minä olen 24 ja mies 27 Ei ole negatiivista kommenttia tullut. Asiasta tietävät ystävät ovat onnitelleet ja sanoneet että ei ollut yllätys ollenkaan. Miehen äiti tosin taitaa luulla että minä olen raskaana

Punainen, valkoinen ja hopea Tuli kuin yhdestä suusta tämä päätös meiltä

Mekään ei pidetty juhlia, eikä lahjoja saatu, eikä edes odoteta. Mun äiti on kyllä sellaista lahjojatyyppiä, että kauhulla odottelen keksiikö se jotain. Tulisi vähän kiusaantunut olo, jos jotain saataisiin

Minä olisin halunnut miehelle valkokultaisen vihkin tuon teräksisen kihlan seuraksi, mutta ei se kirveelläkään halua tuota vaihtaa tai toista rinnalle Kaiverrettu ei vielä olla kihlojakaan, mutta vihkikaiverrus sitten vaan lisätään miehen sormukseen

Pidän kihlan sormessa, vihkiksi etsin (tai oikeastaan ostan, koska unelma on jo löytynyt) kihlaan sopivan, haluan käyttää molempia.

Kihlaan tulee molemmille "Rakas pvm"

Meidän tapa sanoa Minä rakastan sinua

Vihkiin on mietitty muutamia latinan kielisiä lausahduksia, voitolla on Nemo Nisi Mors

Ei ollut etukäteen suunniteltu, eikä mies edes varsinaisesti kosinut. Satuttiin katsomaan hääaiheista elokuvaa, asia tuli puheeksi ja päätettiin että mennään naimisiin

Meillä mies maksoi sormukset ja minä kaiverrukset (kaiverrutetaan eri paikassa). Vihkisormukset maksetaan yhdessä, tosin ne ei vielä ihan ajankohtaisimmat ole, kun ensi vuoden heinäkuussa vasta tanssitaan