Tauriel

Morsian
  • Content count

    74
  • Joined

  • Last visited

Everything posted by Tauriel

  1. Voi pojat sentään kun kävi eilen nolosti.. kuulin miehen hyvän ystävän juuri kihlautuneen lomalmatkallaan, kateuden syvät aallot pyyhkäisivät ylitseni samantien Yritin viimeiseen asti pidätellä tunteitani, mutta itkuhan siinä sitten tuli. Mies aivan ihmeissään että mitä nyt tapahtui. En kestä miks pitää olla näin tyhmä Pelkään vain, että koska olen nähtävästi näin hermoheikko, mies kohta kosii sen takia että minä pysyisin kasassa, eikä sen takia, että hän haluaisi kanssani naimisiin. Sen en halua olevan syynä
  2. Minusta tulee rouva Sjöblom sitten joskus, muutaman vuoden sisään toivottavasti Oma sukunimeni on suomenkielinen, ihan kaunis nimi ja harvinaisempi kuin tämä miehen. Haluan silti hänen nimensä, se tuntuu jotenkin omalta ja oikealta Ja minulle on erittäin tärkeää että perheellä on sama nimi, jos lapsiakin joskus tulee, tai vaikka oltaisiin ihan kaksinkin jatkossakin. Yhdistelmänimistä en ole ikinä tykännyt, mielestäni ne toimii vain harvoissa tapauksissa, jos molemmat nimet ovat lyhyitä ja "sointuvat" yhteen. Meidän nimiä ei voisi missään nimessä yhdistää, lopputulos olisi 17 kirjainta pitkä ja kun nimet ovat vielä eri kielelläkin
  3. Heh, tajusin tässä että alkaa olla kaksi vuotta kosinnan täysipäiväistä odottelua täynnä.. No ei nyt ihan täysipäiväistä, mutta about kaksi vuotta sitten aiheesta puhuimmekin miehen kanssa ensimmäisen kerran. Vähän niinkuin nassis, minäkin toivoisin että pääsisi jo "luvan kanssa" häitä suunnittelemaan. Äitini kommentoi tässä juuri että "ne hääpaikathan on siellä pääkaupunkiseudulla jo varattu kaks vuotta etukäteen" sanoin vaan että niin, tiedän.. Sanoin myös katselleeni yhtä juhlapaikkaa, josta pitäisin itse ja se oli kesäviikonloppuisin jo aika lailla buukattu kahdeksi seuraavaksi kesäksi. No mies sitten kuuli tämän keskustelun ja jotenkin närkästyi siitä, että puhuimme hääpaikoista, vaikkei kosittukaan vielä ole. Äh. Alkaa tympiä tää odottaminen.. ja kun ei saisi mistään aiheeseen liittyvästä näköjään muiden kanssa puhuakaan vaikka miehen kanssa keskenämme olemme kuitenkin jo päättäneet että kyllä ne häät on tiedossa lähivuosina, silti kuitenkin tuntuu ettei tämä päätös nyt kuitenkaan ole virallinen eikä häitä saisi suunnitella
  4. Reissusta palattu, ei tullut kosintaa, tosin en kyllä luullutkaan että se tähän reissuun ajoittuisi Ei siellä kyllä oikein ollut sopivaa hetkeäkään, kun harvoin saatiin olla kahden rauhassa uteliailta sekä äärimmäisen sosiaalisilta paikallisilta. Mutta luulen että kosinta on jo aika lähellä.. Mies tekee nykyään semmoista että ihan yhtäkkiä monta kertaa kesken päivän tokaisee "minä pidän sinusta"
  5. Oho, vau! Mä olisin kyllä niin otettu jos mun mies järjestäisi jotain mulle, vähän näkis vaivaa ja miettis.. mut enpä usko
  6. Me ollaan lähdössä kohta lomalle trooppiseen paikkaan.. voi että kun olisi ihanaa jos siellä meren rannalla auringon laskiessa mutta parempi olla toivomatta liikoja, eikä tätäkään varovaista toivetta varmaan olis kannattanut "ääneen sanoa"
  7. Mulla on kanssa joku "suvantovaihe" tän odottelun suhteen, jotenki en niin kuumeisesti odottele kuin yleensä Ehkä se onkin hyvä, eikö asioita usein tapahdu "silloin kun vähiten sitä odottaa" heh..
  8. Eikä voisin niin kuvitella oman mieheni heittävän saman kommentin.. voi meitä
  9. Kyllä asunto on juridisesti molempien yhtä lailla ilman avioliittokin, jos se puoliksi on maksettu (tai siis rahat lainattu ) ja molemmat merkitty omistajiksi Ongelmia voi tulla vastaan jos toinen kuolee, niin toinen osapuoli ei perikään puolisoaan eikä siis toista puoliskoa asunnonnostakaan.. tai voihan tänkin muuttaa testamentilla kai, mut harvapa niitä parikymppisenä vielä laatii.. tai tässä tapauksessa perinnöksi tulis vaan velat eli myytävä se olis joka tapauksessa hah, sekava selostus, toivottavasti tajusitte!
  10. Me ostettiin juuri ensimmäinen yhteinen asunto. Lainat on omat käytännön syistä, mutta omistus 50/50 joten tällä ei ole käytännön merkitystä. Yhteinen asunto on vaikka laina ei Mieheni joskus aiemmin sanoi, ettei sillä siinä vaiheessa enää väliä ole vaikka olis ne sormuksetkin kun on yhteinen oma kotikin.. yks päivä siitä mainitsin että niin muistatkos mitä sanoit, niin tää vaan tokasee että "joo, no tää vielä kyllä oma oo.." ja naureskeli päälle "porsaanreijän" löydettyään, eli kommentti tarkoitti että sitten n. 20 vuoden päästä kun on asunto maksettu eli oma niin tulee ne sormukset kysymykseen!! No eiköhän se pilaillut kuitenkin Aiemmin oltiin tosiaan vuoralla ja puoliksi meni asumismenot silloinkin. Ymmärrän kyllä ristiriitaiset fiiliksesi Gyda, jos miehesi meinasi omiin nimiinsä kämpän laittaa sehän on sit tosiaan virallisesti vain hänen.. mä oon sitä mieltä että tommonen isompi omaisuus pitää olla molempien yhtä lailla. Ei pääse ainakaan syntymään mitään valta-asetteluja.. Mutta jos sulla ei vielä ole opiskeluiden takia mahdollista lainaa ottaa, niin sit pitäis vaan odottaa muutama vuosi asunnon ostoa. Mua vähän jännitti kans, miten asunnon hankkiminen vaikuttaa esim häiden ajankohtaan (miten saa säästettyä jne), mutta eiköhän se mee aika samalla tavalla kuin olisi muutenkin mennyt, kyllä tässä muutama vuosi vielä niitä häitä odotellaan joka tapauksessa. Jotenkin ajattelinkin, että ensin hankitaan asunto ja sitten vasta naimisiin.. Kihlat ois kyllä voinut tulla jo vuokrakämpässäkin
  11. Nojoo enpä usko että täälläkään uutena vuotena mitään tapahtuu ja mekin ollaan kaveriporukalla enkä myöskään halua kosintaa heidän edessään Mutta jotain positiivista, parin päivän päästä vaihtuu vuodeksi se vuosi jonka aikana mies on luvannut kosia
  12. Onnea Juumi, ihanaa ettei tarvi enää odottaa
  13. Heh en mäkään joulua erityisemmin toivo kosinnan ajankohdaksi (vielä vähemmän sukulaisten edessä polvistumista, huh se olis kyllä kamalaa), mutta kyllähän se olisi romanttista toisaalta jos tulisi semmoinen kahdenkeskinen tilanne kuusen valojen loisteessa.. ylipäänsä sais tulla jo sormus mulle! Hyvää joulua kaikille ihanille odottelijoille!
  14. Se olis sitten parin päivän päästä joulu.. monellakohan meistä odottajista odottelu päättyy? veikkaan, ettei ainakaan mulla
  15. Heh, näin ne mielipiteet vaihtelee mä taas en voisi kuvitellakaan että mut kihlattais/naitais (apua onko toi nyt oikee sana, no tiedätte varmaan mitä tarkoitan ) jollain kivettömällä satasen rinkulalla tottakai ei mitään miljönäärejä olla, joten en odota mitään kymppitonnin sormuksiakaan mutta kyllä vihkisormus voi yli tonnin maksaa mun mielestä. Tässä nyt tietysti oletuksena se, että ollaan molemmat työssäkäyviä ja ihan hyvillä normituloilla.
  16. Ehkä vähän hassu ajatus, mutta mun mielestä se riippuu aika paljon iästä miten tulkitsen yhden sormuksen Esim. alle kolmekymppisellä tulkitsen sen kihlauksena. Mutta esim äidilläni, ja monella hänen ikäluokastaan (yli 50v) on vain yksi sormus, ja sen tulkitsen automaattisesti vihkisormukseksi. Hmm.. en ole itsekään täysin varma tulenko pitämään kahta sormusta kerralla, sitten kun naimisissa ollaan. Saa nähdä Näillä näkymin olen ajatellut pitää kahta. Tuommoisen halo-sormuksen kanssa on kyllä vaikea mitään yhdistää, ja semmoinen on upea ihan yksinään.
  17. Heh, joo kyllä mun sormuksissa pitää olla timantteja! Ei mulla muitakaan timanttikoruja ole niin kai nyt edes noi saa olla hienot
  18. ..ja ei nyt sen kummempia perusteita, muutakun että mun silmään niin nätit ja mun tyyliin sopivat! Uskon että esim. tuo Romanssi on ihan laadukas sarja
  19. Hihii, mun lempiaihe Mä haluan about tämmöisen parin: Kihaksi tämäntyyppinen: https://www.timanttiset.fi/fi/Timanttikorut/ROMANSSI-timanttisormus-valkokulta_2655-11182 Vihkiksi tämäntyyppinen: https://www.timanttiset.fi/fi/Timanttikorut/ROMANSSI--timanttisormus-valkokulta_2670-13559 Ei siis välttämättä just noi kyseiset sormukset En tiedä miten noi kuvaliitteet tulee tähän, niin tossa on linkitkin. Siellä näyttäis olevan alennuksetkin päällä sopivasti.. pitäisköhän vähän vinkata miehelle
  20. Mäkin oon miehelle sanonut että kyllä kahden vuoden jälkeen pitäisi tietää haluaako sitoutua toiseen vai ei.. ja meillä on aika sama tilanne kuin Seljanmarjalla; "ei olla kihloissa, mutta tiedetään että halutaan naimisiin" rajamaalla.. Me ollaan kyllä yhdessä puhuttu jo aika alusta asti seurusteluajan pituudesta ennen kihloja ja häitä, sen "suunnitelman" mukaan kihlat olisi ensi vuonna. Tää "aikataulu" noudattelee kyllä aika pitkälti mun omia ajatuksiani mitä alunperin on ollut, että sinänsä ei pitäisi olla valittamista, mutta.. Miehen alkuperäiset ajatukset sormuksista sijoittui huomattavasti myöhäisempään ajankohtaan. Ehkä sen takia olenkin nyt epäileväinen, että koska tapahtuu, vaikka ollaan asiasta sovittukin noin niinkun suurinpiirtein.. Mä saan kanssa aina vastailla kysymyksiin, varsinki äiti tivaa nyt kokoajan koska "virallistetaan" suhde, kun asuntokin nyt ostettiin. No hitto kun en minä tiedä eikä se ole nyt musta kiinni!! Enkä tätäkään haluaisi kyselijöille paljastaa, että olen näin aseettomana tässä tilanteessa, että odotellaan vaan.. koittaa sit vastata vaan jotain ympäripyöreetä, että "no jossain vaiheessa tässä, ei nyt ihan vielä.." Onko ketään lykästänyt tässä välissä? (vaikkei oliskaan niin kertokaahan vähän päivitystä tilanteeseen ) Ja EDIT: miten Hääfriikki <3 selvisit piinapenkistä?
  21. Tiutautintti, onnea! Ei sentään keritty kuin vähän lynkkaamaan sun miestä täällä Voi vitsit, joillain se odotus vaan päättyy ennen kuin kerkiää kunnolla alkaakaan.. koskahan tää mun puolentoista vuoden odotus riittäis, mulla oli itseasiassa vähän toiveena että jos mullekin kävis niin maagisesti kun monella on täällä tuntunut käyvän, etä heti kun tänne kirjoittaa niin kosinta pamahtaa samantien ..mutta ei niin ei
  22. Tervetuloa vaikka sitten toinen kierros onkin! Mullakin itseasiassa tavallaan on, teinikihloissa ollut kerran, mutta naimisiin ei sentään onneksi menty Mitäs ihmettä Tiutautintti, nyt kyllä vaadit sen ukon tilille että mitäs pelleilyä tää tämmöne on ku sanoo ennen kuun loppua kosivansa eikä tekoja näy! En kyllä yhtään ihmettele pettymystäsi vaikket olisikaan aiemmin kosintaa vielä odotellut, eihän nyt noin voi lupailla jotain mitä ei aio tehdä.
  23. No nii-i Tuntuu ettei ne miehet aina tajua miten niiden sanomisia voi tulkita. Oman näkymyksensä mukaan vaan totesi tilanteen (ikäänkuin en sitä tietäisi ja tarvisin muistutuksen..) mutta mun päässä se kääntyi niin ettei olla vielä sillä "asteella" että naimisiin oltais edes menossa. Tai että suhde on nyt jotenkin hataramalla pohjalla kun ei kerta naimisissa olla, ja sitä kautta ei kai sitten olla menossakaan kun ei ole kerta kosintaa kuulunut, ja senkö takia nyt ei ole kosintaa kuulunut kun ollaan hataralla pohjalla... you name it. Ja totta, muakin välillä huvittaa Tilannetta kuvaa hyvin meidän kaveriporukan (jossa kaikki ovat pariskuntia) mökkireissu; naisilla puhe kääntyi samantien hää- ja kosinta-aiheisiin, kun taas meanwhile miehet ulkona miettivät kuulemma sitä miltä viina maistuu! Kumma että sitä pitää vielä melkein kolmekymppisinä ukkoina pohtia Ja mikä siinä sormuksin sitoutumisessa nyt on miehille niin kamalaa että sitä pitää viimeiseen asti vältellä/pitkittää oikeen stereotypisesti?
  24. Ei ole mikään pakko vaalia perinteitä Mulla ei se tässä odottelussa ole periaatteena, vaan lähinnä se, että saisin mieheltäni sen romanttisen eleen, ja tietty että kun tilanne nyt on se ettei hän ole vielä valmis ja minä olen niin turha siinä on ite alkaa kosimaan. Mä kyllä aion valita sormukseni ihan ite! Mieskin sen tietää, että olen niin tarkka ettei edes uskaltaisi tehdä valintaa puolestani Aikoo kuulemma hankkia jonkun halvan "kosintasormuksen" ja sitten mennään yhdessä valitsemaan ne oikeat sormukset Ja viimeiseen kysymykseen: NIINPÄ!!
  25. Tässä yks ilta illanvietossa baarissa mies alkoi kaverinsa kanssa suunnitella sen polttareita! Olin aivan ällikällä lyöty tietysti järkeilin, että siitä ei voi olla pitkä matka kosintaan! Mutta palautus maan pinnalle tuli aika äkkiä.. me ollaan ostamassa nyt asuntoa ja meinataan ottaa erilliset lainat (asp-tilien takia), asia oli jo päätetty kun mies alkoi selostaan että "voihan se olla ihan fiksua ottaa erilliset lainat siinäkin mielessä että jos tuleekin joskus ero, eihän me kuitenkaan naimisissa olla..." arvatkaa vaan pahoihinko mieleni tosta kommentista! Toki ymmärrän että on järkevää ottaa kaikenlaiset vaihtoehdot huomioon, mutta tuo "eihän me vielä naimisissa olla"-kommentti tuntui suoralta kettuilulta ja veitsen kääntämiseltä haavassa kun tietää kuinka paljon kosintaakin odotan.