Pipatilli

Meillä oli A5-kokoinen vihkonen (neljä A4-arkkia taitettuna).

Siinä oli kirkko-ohjelma, hääpaikan ohjelma, häämenu, kuvia ja tarinoita meistä ym. Kotona tein wordilla normaalit sivut, työpaikan kopiokoneella sai näppärästi tehtyä suoraan vihkoksi (omat paksummat paperit ja tietty pomon luvalla). Omasta ja vieraidenkin mielestä varsin onnistunut idea.

Meillä oli "Se on siinä!" - nimet ja päiväys alle. Tummanpunaisella kartongilla kullanvärisestä tarralla leikatut kirjaimet. Yksinkertainen mutta kaunis. Toinen vaihtoehto tekstiksi oli "Onnelliset" - se jäi käyttämättä, vaikka ennätin kirjaimet leikata...  

Ostin sulhaselle Crossin hopeisen mustekynän, oman kaiverruksen kera. Mieleinen oli  

Meillä vakavasti harkittavia vaihtoehtoja:

Ken yhtä ihmistä rakastaa,  

se kaikkia rakastaapi,  

Ken kerran voi itsensä unhoittaa,  

se unten onnen saapi.  

Ken kerran itse on onnellinen,  

se tahtois onnehen jokaisen  

ja antaa ja antaa ja antaa vaan  

oman onnensa aarteistaan.  

~ Eino Leino ~

Minä rakastin metsää ja maailmaa,

nyt rakastan häntä mä vain,

hän on minun metsäni, maailmain,

hän on minun ainoain.

Minä rakastin yötä ja päivää myös,

nyt rakastan häntä mä vain,

hän, hämärän impeni ihmeellinen,

niin vieno, mut väistyvä ain.

Minä rakastin muita ja itseäin,

nyt rakastan häntä mä vain,

hän on mulla minä, hän on mulle muu,

hän on mun armahain.

~ Eino Leino ~