Jump to content
Naimisiin.info

Galadriel2

Aktiivijäsen
  • Viestit

    17
  • Liittynyt

  • Viimeksi vieraillut

    Never

Käyttäjän Galadriel2 kaikki viestit

  1. Me olimme hotellilla kymmenen jälkeen ja ensimmäiseksi saunottiin. Emme olleet sen kummemmin sopineet, mitä hääyönä tapahtuu, joten annoimme homman mennä vähän niinkuin fiiliksen pohjalta. Ehkä juuri siksi se olikin niin ihanaa
  2. Galadriel2

    Häätöppäyksiä?

    Alttarille menin kuulemma puolijuoksua (ite en muista), meinasin unohtaa antaa kimpun kaasolle, astuin helman päälle ku silkkikangas takertu siihen kirkon mattoon koko ajan (onneksi en lentäny turvalleni), sulho ei meinannu saada sormusta mun sormeen, kaaso ei tajunnu heti antaa mulle kimppua kun lähdettiin pois alttarilta, nostin vahingosta viisastuneena helmoja ylemmäs, ettei ne tartu taas mattoon ja nostin sitten aika reilusti Kuvassa nilkat vilkkuu iloisesti.
  3. Ei meillä ollut paljon kommelluksia. Bändi haalittiin kasaan kahessa viikossa (alunperin ei ollu tarkotus ottaa bändiä ku serkun piti tulla laulamaan karaokevehkeiden avustuksella, niitä laitteita ei kuitenkaan saatu mistään!) Esteettömyystodistus saatiin papille vasta n.5 min. ennen vihkimistä, koska mun meikki viivästyi ja bestman oli hakemassa mua meikkaajalta ja sillä oli se todistus. Sulhanen oli jättänyt plastronin liivin päälle eikä alle niinkuin sen kuuluisi olla (niin siinä käy kun ei ole perään katsomassa ;D). Kaaso huomasi tämän vasta juhlapaikalla ja korjasi asian. Siinä ne meidän kommellukset taisi olla... Ai niin, tallasin minä pari kertaa pukuni helman päälle kirkossa. Se matto on oikein ihanteellinen silkkipuvulle tarttumismielessä. Kädet meinas loppua kesken ku piti pitää sulhoa kädestä, ja yrittää kimppukädellä nostaa hameenhelmaa ;D
  4. Galadriel2

    Suuteloittako kirkossa?

    Ei muiskauteltu ku jännitti niin pirusti, eikä pappi maininnu harkoissakaan, että jossain välissä vois muiskauttaa. Vasta kirkon portailla ennen riisisateeseen menoa suudeltiin.
  5. Meillä tarjottiin iltapalaksi ruuan tähteitä, eli kaikkea, mitä oli varsinaiselta ruualta jäänyt. Lisäksi bestman grillaili makkaroita halukkaille.
  6. Me nautimme ihanan aamupalan hotellissa ja pakkasimme tavaramme ja soitimme bestmanin hakemaan meidät kun olimme valmiit. Menimme päivällä hakemaan juhlapaikalta ruuat, joita oli jäänyt ja menimme vanhempieni luokse syömään. Syönnin jälkeen menimme siivoamaan juhlapaikan ja hakemaan lahjat ym. tavarat. Palasimme vanhepieni luokse, jonne tuli veljiäni myös vaimoineen kyläilemään. Innostuimme veljieni, kälyni ja isäni kanssa pelaamaan petanqueta (?) ja pelasimme varmaan pari tuntia anopin , mieheni ja äitini katsellessa peliämme. Meillä oli todella hauskaa ;D Pelaamisen jälkeen menimme vielä iltakahville ja ilta kului rupatellessa. Lähdimme kotiin vasta kymmenen jälkeen. Se ilta oli kyllä ikimuistoinen. Nauraa saimme katketaksemme.
  7. Olen ehdottoman tyytyväinen! Sormukset vievät sentin verran tilaa sormestani. Vihkisormusta valittaessa vaihtoehdot olivat vähäiset, koska kihlasormus on leveä ja pyöreä. Kokeilin ensimmäisessä liikkeessä sormusta, jossa oli neljä timanttia ja ne muodostivat sormuksen toiseen reunaan salmiakin muotoisen kuvion. Kuvio rikkoo sormuksen muuten tasaisen reunan ja tekee siitä hieman erikoisen. Yksinkertaisesti kaunis! Kävimme muissakin liikkeissä katsomassa eri vaihtoehtoja, mutta aina paras vaihtoehto oli se ensimmäisenä kokeilemani sormus, jonka sitten ostimme
  8. Mä ostin siltä meikkaajalta huulikiillon, jonka se laitto mulle. Puuteri mulla oli ennestäänki (läpikuultava). Ei paljon tarvinnu meikkiä korjailla, vaikka itkin ku mikäki märyiita vihkiseremonian aikana. Puuteria laitoin ehkä kerran koko päivän aikana ja huulikiiltoa syönnin ja kahvittelun jälkeen. Meikki pysyi tosi hyvänä koko päivän ajan.
  9. Ei tullu rakkuloita eikä jalat kipeytyny muutenkaan. Mulla oli sellaset leveäkantaiset ehkä 5cm:n koroilla olevat satiini-remmikengät. Mulla on sen verran leveä lesti, etten olis voinu olla umpikengissä. En edes sisäänajanu niitä kenkiä, vaan vedin suoraan pakasta jalkaan.
  10. Galadriel2

    tienvarsikylttien poisto

    Me kerättiin kolmesta kyltistä kaks heti seuraavana päivänä, mut yks kyltti unohtu hakea parikin kertaa, koska se oli vähän hankalassa paikassa heti erkanemiskaistan jälkeen ja siihen oli huono pysähtyä ruuhka-aikaan. Ei se siellä kuitenkaan ollu ku pari päivää häiden jälkeen
  11. Hyvin pärjäsin. Autoon meno jännitti kaikkein eniten, mutta kun autona oli grand voyager, ei ollut mitään ongelmia, tosin kirkkoon mennessä kaaso ei mahtunu istumaan mun viereen, ku mä täytin kolme penkkiä ;D emme halunneet kovin rytätä pukua, jotta se näyttäisi hyvältä kirkossa. Mies mahtui kuitenkin viereen kirkosta lahdettäessä. Juhlapaikalla ovensuusta mennessä piti vanne keikauttaa vinoon, että mahduin ovesta. Samoin piti tehdä kun menin istumaan omalle paikalle, koska meidän pöydän ja vieraiden pöydän välissä ei ollut paljoa tilaa. Penkille istumisesta tuli oikein oma taiteenlajinsa ;D Vessaan mentiin peruuttamalla ;D
  12. Me mentiin sulhon kanssa hotelliin evakkoon, ku meille tuli kotiin niin paljon porukkaa. Häävalmistelut venyivät lähelle puolta yötä ja nukkumaan päästiin vasta yhden maissa. En nukkunut käytännössä ollenkaan. En muista nähneeni mitään uniakaan. Kelloa katsoin parin tunnin välein. Kun kello lopulta soi puoli seitsemältä, olin juuri ehtinyt torkahtaa hieman ennen sitä. Kauhea väsymys iski sitten kampaajalla. Siitä kuitenkin selvisin ja aloin virkistyä kun H-hetki alkoi lähestyä. Väsymys unohtui...
  13. Minulle omasta sukunimestä luopuminen oli aika kova paikka. Olin kuitenkin reilut 26 vuotta kulkenu sillä nimellä. Siksi halusinkin luopua siitä oikein näyttävästi: vanha sukunimi kirjoitettiin paperilapulle ja lappu laitettiin pulloon, jonka sitten heitin juhlapaikalla järveen. Uuteen sukunimeen tottuminen vie aikansa. Olen ollut vasta kolme viikkoa rouvana ja uuden nimen kirjoittamiseen pitää oikein keskittyä ;D Jos jotain positiivista hakee nimen vaihdoksesta, niin minun nimeni ainakin lyhentyi huomattavasti
  14. Ikimuistoisimmat hetket ovat varmaan se kun Tanskan prinssin marssi kajahti soimaan ja kirkon ovet avautuivat. Sen jälkeen on pieni muistin menetys. Alttarille kävelystä en muista mitään ;D Aviopuolisoiksi julistamisen jälkeen ja ennen ulosmarssia serkkuni lauloi meille "Vain rakkaus"-laulun kirkon parvelta ja se oli häkellyttävän kaunis. Kaiken kaikkiaan koko päivä oli ikimuistoinen. Kaikki meni suunnitelmien mukaan ja oli ihanaa jakaa se päivä läheisten kanssa :-X
×
×
  • Create New...