Minä sain pidäteltyä enimmät kyyneleet vihkimisen ajan (tosin poskea purren), mutta kun ystävämme aloitti päätöslaulun, en enää kyennyt pidättämään kyyneliä. Lopputulos oli, ettei laulajakaan pystynyt pidättämään kyyneliään ja laulu jäi hieman kesken. Tähän samaan lauluun liittyen... lauloin tai siis yritin laulaa laulukurssilla reilu ½ vuotta häidemme jälkeen. Kun laulu alkoi soida, näin silmissäni kirkon, mieheni ja ystäväni laulamassa... ja itseni itkemässä. Lopputulos oli, että itkin 10 vieraan ihmisen edessä ja yritin laulaa Mahtoivat ihmiset ihmeissään Ystäväni lopulta lauloi laulun loppuun. Ja taisivat ne muutkin kurssilaiset lopulta ymmärtää syyn onnenkyyneliini. Ehkä pari valvottua yövuoroa alle+herkkisbiisi ei ole paras yhdistelmä tälläiselle itkupillille