Mascarpone

Oma henkilökohtainen kokemukseni.. Teetin oman pukuni siellä. Puvusta ei tullut täsmälleen sellainen kuin piti.. tarkkaan valitsin juuri oikean värisävyn ( halusin kuparinpunaruskean yläosan ja kullan värisen alaosan) kangastilkuista. Myyjän kömmähdyksestä ( jota hän nyt ei tokikaan myöntänyt itse..) valmiin puvun yläosa oli viininpunainen ja alaosa kultaan vivahtava, lähinnä beige.. Hihat halusin leveät ja pitkät "linnaneitohihat" -valmiin puvun hihat olivat mielestäni sekä liian kapeat että liian lyhyet. Lisäksi sovittamaan mennessäni yläosasta puuttui kaikki koristeompeleet ja takaosan kiristyspuolella oli nyöri ( piti olla satiininauha ) Puvun toimitusajaksi luvattiin 3-4kk.. ja itse odottelin pukuani yli 5kk -sain sen viikkoa ennen häitä. Puku ei ollut täydellinen unelmieni täyttymys edellä mainitsemieni seikkojen vuoksi -eikä siinä vaiheessa enää ehdi ruveta uutta pukua metsästämään/teettämään. Eli pakkohan se oli ottaa siis ihan käytännön syistä. Lisäksi olin hoikistunut useita kiloja ekasta mittauksesta, joten pukuun jouduttiin tekemään kaikki mahdolliset korjausompelut.. Mutta esim. puvun kavennus oli tehty ainoastaan vyötäröltä, joten hameosan alaosa sivulta jäi tosi ikävästi pullottamaan ja näkyi esim. kaikissa valokuvissa, jotka valokuvaamossa otettiin. Tuota en edes huomannut vasta kuin hääpäivänä, jotta ois voinut viedä jollekulle korjattavaksi. > Eli en voi oman kokemukseni perusteella suositella tuollaista "ilman välisovituksia valmis puku" -systeemiä.. varsinkaan jos etsit vähääkään perinteisestä poikkeavaa pukua. Hinta toki oli "edullinen" moneen muuhun paikkaan verrattuna.. mutta näin jälkeenpäin olisin voinut sijoittaa muutaman satasen enemmän voidakseni itkeä ilosta saadessani pukea ainoan kerran elämässäni sen "unelmieni puvun" päälleni.

Meillä 70 henkilöstä 2 estyi tulemasta.

Heliisa, onnea tunnon palautumisesta... Mulla palasi tunto jo jokseenkin kokonaan vasempaan keskivarpaaseen, mutta oikea turtana vieläKIN.. ja häistä jo kolme viikkoa! :-/ Jääköhän ikuiseksi muistoksi... ;D

Ei tullut.. mutta edelleen molemmista jaloista 2 varvasta TÄYSIN tunnottomina.. Vähän huolestuttavaa ja todella epämiellyttävän tuntuiset.. :-[

Kysy rohkeasti oman kunnan kirkkoherran virastosta, onko kanttoria mahdolllista vaihtaa! Minä tiesin jo etukäteen oman kaupunkini kanttoreista, että eräs heistä on oikein erityisen tarkka, eikä hyväksy mitään musiikkia joka kertoisi maallisesta rakkaudesta = kahden ihmisen välisestä. Mutta minusta se juuri onkin eräs elämän jumalaisimmista lahjoista -rakastaa ja saada rakkautta. Siinä on jotain pyhää ja kaunista. Minä esitin oman toiveeni saada valita itse kanttori ja sain kolme vaihtoehtoa (siis ne kanttorit, joilla ei ollut meidän vihkiviikonloppuna jo varausta!) Ja hyvinhän siinä kävi, vaikka vähän "summamutikassa" jonkun nimen sanoinkin.. Kaikki toiveeni hyväksyttiin eli *tulomusiikiksi omaa lauluani cd-levyltä *musiikkiesityksenä "over the rainbow" *Hakanpään trumpettisävelmä lähtiessä Musiikki on minulle TOSI TÄRKEÄ elementti elämässä ja tietysti siis myös häissäni.. ja jos tämä kanttori olisi hylännyt tärkeimmän ajatukseni (se oma laulu cd:ltä), olisin epäröimättä soittanut uudelleen kirkkoherranvirastoon ja kysellyt toista vaihtoehtoa. Eli ei kirkkovihkimisen tarvitse olla mielestäni mikään ylipaatoksellinen ja hartauden huippu.. vaikka toki uskontoa tuleekin kunnioittaa mielestäni kun kirkossa ollaan. Miten sitten uskonnollisuuden ja pyhyyden mieltää onkin aika henkilökohtainen juttu uskoakseni.

Itse lähdin suurin odotuksin Tampereen Morsiusgalleriaan suunnittelemaan omaa pukuani.. Ja ODOTUSTA se sitten tottavieköön onkin ollut!!! Nimittäin ajattelin olla hyvissä ajoin asialla ja suunnittelu oli jo maaliskuun viimeisellä viikolla. Toimitusajaksi luvattiin 3-4kk. Soittelin pariin kertaan huolissani, että onkohan minun pukuni IHAN VARMASTI tekeillä -ja sieltä vastattiin aina, että "kyllä sinulle sitten soitetaan kun puku on täällä".. Paniikki ehti jo iskeä kun viimein vajaa kuukausi ennen H-hetkeä (häät 22.9) Morsiusgalleriasta soitettiin. Innolla lähdin sovitukseen 3,5h ajomatkan päähän. Ja siellä odotti PETTYMYS.. :'( se mikä puvussa oli ollut minulle tärkeintä olikin väärin; yläosan piti olla sellainen terrakotan oranssi ja se oli melkein viininpunainen. Alaosan piti olla tumma kulta (siis SELVÄSTI kullan värinen) ja se oli lähinnä kermankeltaista. Lisäksi edestä puuttui ompeleet, jotka loivat mielestäni koko puvun figuurin.. Noh, eipä hätää, ompelija lupasi ommella ne puuttuvat ompeleet.. mutta mitenkäs yhtäkkiä muutetaankaan puvun väri oikeaksi. Myyjä (sattuipa vielä olemaan ihan sama tyyppi kuin silloin suunnittelussa maaliskuussa) väitti värin olevan oikein ja että näyttää suurempana pintana vain erilaiselta. Eli eipä myöntänyt omaa virhettään -nimittäin hän jäi parin mallitilkun kanssa liikkeeseen meidän lähdettyä. Otettiin mallia eräästä valmispuvun kankaan väristä ja hänen piti hoitaa homma loppuun.. Halusin satiinia yläosaan, mutta lähin oikea väri oli juuri tuo viininpunertava. Ja silloin totesin, että kangasmateriaali saa sitten olla vaikka säkkiä -kunhan se on se OIKEA VÄRI!!! Ja niinpä siinä sitten oli käynyt ilmeisestikin, että se homma oli jäänyt häneltä tekemättä. Lisäksi hihojen piti olla vaaleaa kultaa ja alaosan tummempaa -nyt hihat olivat selvästi kultaiset ja alaosa ihan pliisunvaalea minun silmääni.. :'( Puvusta tulee kyllä kaunis, sitä en voi kieltää. Siitä tulee hieno ja kaunis, mutta ei sitä minun "unelmien WOW!!!!" -pukua. Masentaa ja itkettää mutta pakkohan se on ottaa kun häihin 3 viikkoa!!! Tottahan on se Morsiusgallerian takuu, että pukua ei ole pakko ottaa ellei se miellytä. Nyt kuitenkin häähässäkän ollessa pahimmillaan en voi ajatellakaan rupeavani metsästämään uutta pukua. Ja kun TIEDÄN, että se olisi teetettävä myöskin, koska valmispukua minulle ei löydy mieluista -eipä ole aikaa... :'( Menipä siinä sitten samantien kukatkin uusiksi.. eipä sovi nimittäin mangon oranssi kalla viininpunaisen kanssa.. :-/ Ja koko häiden teemaväreinä oranssi, suklaanruskea ja kulta. Eli eipä juuri rimmaa ei -mutta näillä mennään ei auta. Yritän muistaa, että tärkeintähän tässä koko touhussa on se NAIMISIIN MENO itsessään.. mutta kyllähän TE naiset tiedätte miten olennainen osa oma hääpuku on koko hommaa.. Once in a lifetime ja se siitä sitten. Eli pienenä yhteenvetona: Kun mietitte puvun teettämistä -olkaa tarkkoja, että myyjä ymmärtää tasan tarkkaan sinun ajatuksesi ja kaikki detaljit menevät oikein. Minä henkilökohtaisesti en nyt tällä pettymyksenkarvaisella hetkellä pysty suosittelemaan Morsiusgalleriaa -olisi ollut elintärkeätä nähdä puku välillä ja varmistaa, että kaikki on ok. Lisäksi toimitusaika on täysin kohtuuton mielestäni. Ja mitäpä tehdä enää -liian myöhään. Noh, tällä mennään ja yritän tsempata itseäni parhaani mukaan, että hääpäivänäni kannan pukuni kauniina ja kunnialla!

Meillä tulee sisään tullessa minun omaa lauluani ( Enyan kappale ) cd-levyltä ja poistuessa Hakanpään Trumpettisävelmä. Eli jotain vähän erikoista ja sitten ihan perinteistä -tosin tuo Hakanpään sävelmäkin on aika uusi, eikä kanttorini edes tuntenut sitä ennestään.

Meille tulee taustamusiikkia ruokailun ajaksi ihan cd-levyltä. Enyaa, Sarah Brightmania, Yannia.. Mielestäni luo kivasti tunnelmaa ja musiikki yleensäkin on minulle tärkeätä -siksi sitä on häissänikin paljon.

No heipsan vaasalaiset! Ja Merenkyntäjillähän meidänkin häitä vietetään vajan kuukauden päästä! Meille tulossa n. 80 henkilöä, joten uskon että tiukkaa tulee tekemään -me kun ei sitten millään haluttais laittaa ketään sinne "toiselle puolelle" istuskelemaan eristyksiin muista. Minun mielestäni paikka on on ihanan tunnelmallinen meidän syyshäille, takka ja kaikki. Itsessään jo ihan "siisti" ja ei paljon ees koristelua kaipaa. Paljon kynttilöitä ja hyvä porukka, hyvä ruoka, hyvä mieli! Ne tuolit tosissaan on kyllä aika kamalia ja IIIISOOOOOJAA, joten senkin vuoksi tilaan vaikeaa sijoittaa noinkin monta ihmistä. Pienempien tuolien kanssa tulisi helposti lisää tilaa 10-20 henkilölle tuskitta.. Mutta eiköhän sinne kaikki sisälle saada ja juhlat voivat alkaa..

[Fandango link=1179078363/0#9 date=1184875650]Meille tulee lehtinen, jossa on samassa kirkko-ohjelma, hääjuhlan ohjelma, ja menu. Nuo lehtiset jaetaan jo kirkon eteisessä, mutta pitäisikö sellainen antaa ihan jokaiselle oma, vai esim. vaan yksi yhdelle perheelle, vai kuinka? Eli paljonkohan niitä pitäisi vieraiden määrään nähden askarrella? Mulle iski tuo sama idea tänään väkerrellessäni kirkko-ohjelmia ja tuskaillessani, että vielä pitää menulappusetkin tehdä.. Isketään kaikki samaan; Kirkko-ohjelma, menu, hääohjelma, istumajärjestys. Ja määräksi minä ajattelin yksi per pariskunta/perhe. Eli periaatteessa niitä pitäs tehdä yhtä monta kuin lähetettyjä kutsuja -jos kaikkien oletetaan saapuvan paikalle..

Kiitos Maitopusu!!!

Crestin liuskat käytössä täälläkin.. ja TODELLA pitävät minkä lupaavat -enkä ois kyllä ikäpäivänä uskonut minkä muutoksen saivat aikaan jo parin päivän käytön jälkeen! Hampaat kannattaa ennen liuskojen laittamista kuivata paperilla -tarttuu paremmin ja sitten se hieman lisääntynyt syljenerityskään ei pääse liuskoja niin pahasti liikuttelemaan. Ehdottomasti SUOSITTELEN muillekin valkoista hymyä kaipaaville!! ;D

Meille se "Oh No You Don´t", jossa nainen ottaa karkaavasta miehestään kiinni..

Haluaisin pitää molempia, mutta ei mahu ei!! :-/ Vihkisormukseni tulee olemaan Kalevalan Kaupunkisormus, joka on sen verran leveä, että sormea olisi vaikeata taivuttaa nivelestä jos pitäisin vielä Kalevala-kihlasormuksenkin sormessani.. Mutta tuo kaupunkisormus on juuri SE jonka haluan ja näyttää kauniilta yksikseenkin. Kihlan pidän sitten jossain toisessa sormessa..

Mulle tulee joko Illusioni kääty tai Helinä -kääty Kalevala Korulta. Pronssisena..

Meidän kihlasormuksissa kaiverrus: "Luonasi kotini" + pvm. Vihkisormuksiin tulee ( jos millään mahtuu.. ) "Samasta tulesta tehdyt" + pvm Molemmat lauseet runoista, jotka koskettavat minua ja sopivat juuri meihin..

Juustonaksulla & Lauantailla jännät paikat tosiaan.. Mutta, eiköhän kaikki ole nyt tuossa vaiheessa niin valmista kuin pitääkin. Viettäkääpä ikimuistoinen ja ihana hääjuhla!!!

Juu, huomasin itsekin kirjoitusvirheeni sitten jälkeenpäin!!!

Hipolyta: Mielestäni ei lainkaan "idioottia" ole jättää ne vanhemmat sisarukset kutsumatta. Jos periaatteena on, että ne kutsutaan joiden kanssa OIKEASTI ollaankin tekemisissä niin anna mennä vaan! Mun mielestä on turha kutsua sellaisia ihmisiä, jotka kutsutaan vain ja ainoastaan sen vuoksi, että "pitää" niin tehdä. Kuka sen muka määrää.. Elämä on kuitenkin niin lyhyt ja häät yksi upeimmista elämän hetkistä -miksi ei sen sijaan kutsuisi itselle tärkeitä ystäviä juhlistamaan sitä hetkeä! Ne on SINUN ja miehesi juhla ja te päätätte ketkä HALUATTE paikalle! Mutta ymmärrän hyvin pohdiskelusi.. itse kävin pitkää kamppailua samaisen asian kanssa.. Mutta nyt tuntuu oikeasti tosi hyvälle katsella valmista vieraslistaa, joka koostuu rakkaista ystävistä ja sellaisista ihmisistä jotka ovat olleet meidän lähellä ilossa ja surussa yhteisen taipaleemme varrella. Ei tarvikaan pelätä, miten tädin alkoholisti-mies tulee sössöttämään ja tekee olon hankalaksi tai miten pari humalaista setää alkavat riitelemään jne. Tai yrittää muistaa serkun tyttöjen nimet, jotka nähnyt viimeksi 10 vuotta sitten! GO FOR IT!!!

Johan niitä on tullut nähtyä useampiakin.. - Kaasot joutuvat keskenään aivan hirvittävään tappeluun, jota joudun selvittelemään - Mulle järkätyt polttarit on mun mielestä aivan hirvittävän huonoon aikaan, joudun likaiseen juna-aseman vessaan vaihtamaan vaatteet ja kun tulen pois vessasta, kaikki polttariväki on häipynyt ja mut on jätetty sinne yksin - Mulle järkätään valepolttarit ja ketään ei kiinnosta jutella mun kanssa - Meidän häät pidetään "etukäteen" ja menen naimisiin ihan tavallisissa vaatteissa. Juhlaväkeä on runsaasti paikalla siihen asti kunnes ruoka on syöty. Sitten pitopalvelu ilmoittaa, että pitävät pienen tauon ennen kahvitusta ja koko juhlaväki lähtee kaupungille eri baareihin. Minä itkien soitan morsiuspukuliikkeeseen, että meillä oli jo häät, mutta haluan kuitenkin pukuni. Sitten itken sulhaselle, että ny ne häät sitten jo meni enkä ees hääpukuani saanut pitää! :'( - On hääpäivä-aamu. Istumajärjestys tekemättä, taustamusiikki polttamatta cd:lle, kukat tilaamatta.. KAAOS!!! Kaipa niitä on ollut muitakin -ja todennäköisesti tulee vielä monia olemaan ennen syyskuuta!!! :-/

Me aiomme todeta, että halusimme järjestää hyvät bileet kavereille.. Me nimittäin olemmme päätyneet siihen ratkaisuun, että kutsumme häihin vain sellaisia ihmisiä, joiden kanssa muutoinkin pidämme yhteyttä ja tapailemme. Haluamme viettää tärkeän päivän ystävien seurassa ja pitää hauskaa. Sukulaisista kutsumme ainoastaan vanhemmat, sisarukset ja serkuista molempien sukujen puolelta yhden edustajan -lähinnä omaa ikäämme olevan. Tulee olemaan monia loukkaantuneita sukulaisia, mutta minkäs sille teet. Miksi kutsua joku sellainen serkku, jonka kanssa lähetetään joka vuosi joulukortti ihan pelkästään siksi, että "niin pitää tehdä" ja muutoin ei juurikaan olla tekemisissä keskenämme. Haluamme myös pitää budjetin suht siedettävänä ja jos kutsu lähtisi kaikille sukulaisille, kolminkertaistuisi myös vierasmäärä. Meillä on myös jo poika, joten siksikin haluamme juhlia hieman pienemmällä porukalla -ollaan tässä jo niin kauan elelty jo "haureudessa.." ;D Kukin tietenkin omalla tyylillään -ja tämä on meidän tyylimme.

Heipsan vaasalaismorsiamet! Meillä häät syyskussa 22. Kirkko: Mustasaaren kirkki Vihkipappi: Jukka Niemi Kanttori: Leena Lohikoski-Ojala ( ei mitään tietoa millainen on ja miten taitava ) Juhlapaikka: Merenkyntäjät Chrisu: Myös meillä häitä juhlitaan Merenkyntäjillä 22.7. Ollaan käyty vähän tsekkailemassa siellä paikkoja jo etukäteen. Paikka on tosi kaunis, mutta hieman pulmallista on mielestäni suurikokoiset pöydät -ja etenkin tuolit ovat TOSI isoja.. vaikkakin sitten varmaankin hyviä istua piiiiitkään! Meille tulossa vieraita n. 70 ja siinäkin on jo sommitelemista, että saisi kaikki suuremman salin puolelle istumaan, tilaa pitopöydälle, bändille ja vielä itse hääparillekin ois kiva saada jokin nurkkaus.. Pienemmälle puolelle laitetaan puuhanurkkaus lapsille ja harkinnassa on, josko bändi roudaisi kamansa sinne puolelle ja siinä ois sitten tanssitilaakin loppuillaksi kun lapset ovat menneet nukkumatin maille. Pitopalvelun mukaan kylmätilat ovat aivan loistavat ja muutoinkin keittiö aika toimiva. -Jokos te ootte käyneet paikan päällä suunnittelemassa juhlaa varten??? KANTTORI-ASIAA: Tunteekos kukaan tuota Lohikoski-Ojalaa? Pikapuoliin pitäis kait otella yhteyksiä ja kysellä mitä siellä kirkossa on HÄNEN mielestään ok esittää lauluesityksenä. Katariina Järvisestä myös olen kuullut aika kamalia juttuja, joten toivoin etukäteen, ettei hän tulisi meidän kanttoriksi.. :-/ En kyllä käsitä miten joku voi olla niin nipo, ettei muka kirkossa saa laulaa "maallisesta rakkaudesta" -vain jumalallista pitäisi olla.. Mutta eikös juuri kahden ihmisen -naisen ja miehen ( yleensä, muita "kokoonpanoja" tuomitsematta.. ) välinen rakkaus ole jumalaista jos mikä!?

Ei tule näkemään! Tosin tietää jo etukäteen, että pukuni ei kuuna päivänä tule olemaan valkoinen vaan jotain kultaa/oranssia/punaista.

Meidän häihin tulossa puuhanurkka lapsille ja varmaankin pyydetään kauniisti miehen siskolikkoja vähän olemaan siinä vastuuhenkilöinä. Oma poika tuolloin 2,5 -vuotias ja hänet laitetaan varmaankin sitten mummon ja ukin matkaan nukkumaan jossain vaiheessa. Aiomme kutsuunkin laittaa jotenkin nätisti muotoiltuna asian, että "boolihanat aukeavat klo:xx" noin niinkuin tiedoksi pienten lasten vanhemmille, että sitten aikuiset saattavat olla vähän hilpeämmällä päällä ja ehkäpä pienten lasten olisi silloin parempi lopettaa juhliminen, että aikuiset saavat aloittaa sen.. ;D Muutoinkin haluamme häistämme "hyvät bileet" kavereiden kanssa, sukulaisia kutsutaan vain muutamia.

Minulla hyvin samankaltainen tilanne kuin Lizzie07 -nimimerkillä. Eli pop/jazz-laulua minäkin muutaman vuoden opiskelleena tiedän kyllä osaavani laulaa, mutta nyt kun ääni on ns. ruosteessa käyttämättömyydestä en oikein tiedä.. Mietin sitä koko ajan, että haluaisin laulaa miehelleni kirkossa tai viimeistään sitten hääjuhlassa, mutta miten kestää etukäteen kaikki jännitys ja jälkikäteen morkkis siitä, että jännitys kuului äänessä, enkä saa sen vuoksi palleahengitystä kunnolla toimimaan. Tärkeinpänä päivänä laulaessani jäisi muistoksi se, että en ollut tarpeeksi hyvä.. ja että olisin pystynyt PALJON parempaan.. :-/ > :-[ Jos laulaisin kirkossa, kappale olisi varmaankin Eva Cassidya, jos hääjuhlassa, luikauttaisin "meidän biisin" Kun katsoit minuun.. Mutta pitää vielä miettiä ja harkita..