Gabi

Kmedist, Turun maistraattiin pitää viedä omat cd:t. Paint the Sky with Stars-levyllä on mun mielestä kattavin valikoima Enyan parhaita biisejä (sitä saa Kodin Ykkösestä). Cd-laitetta käyttämään pitää sitten nakittaa joku omista vieraista. Onneksi vehje sijaitsee tilan takaosassa, niin että ko. nakitettukin pystyy seuraamaan seremoniaa.

Kävimme vihittävänä Turun maistraatissa pari viikkoa sitten. Vihkijä (nainen, en muista nimeä) oli erittäin mukava ja puhui jopa ylimääräistä pelkän seremonian lisäksi. Vihkitila on melko suuri. Meilläkin oli paikalla 35 henkilöä, eikä tehnyt edes tiukkaa. Vihkitilan sisustus on pelkistetty ja vaaleasävyinen ja tila on valoisa (meidän kuvaajan mukaan puusäläreillä saa säädettyä valon määrää). Meillä oli perjantai-päivän viimeinen vihkiaika, eli käytössä oli periaatteessa 45 minuuttia. Tässä ajassa ehdimme tehdä kivan sisääntulon Enyan tahtiin, kuunnella ystävämme lausuvan runon, tulla vihityksi, kuunnella isäni maljapuheen, juoda skumppaa (talo tarjosi tähän käyttöön muoviset skumppalasit) ja valokuvata. Vihkihuoneesta on käynti puuterassille, jossa tosin asui lokkipariskunta poikasineen. Tarkoituksenamme oli nostaa maljat siellä, mutta emme raaskineet häiritä lokkien perheonnea. Palvelu oli tosi mainiota, sillä paikalle jäi vihkijän lähdettyä vielä yksi henkilökunnan jäsen, joka auttoi valokuvauksessa ja vastaili nimenmuutosta koskeviin kysymyksiin. Kaiken kaikkiaan tilaisuus oli oikein onnistunut ja jopa suorapuheinen sukulaismummo, joka oli ollut siviilivihkimisen ja koko maistraatin suhteen äärettömän skeptinen ja hapan oli sitä mieltä, että tilaisuus ja paikka olivat kauniit. Raision maistraatista minulla ei ole kokemuksia.

Mä katsoin tuossa tilanteessa parhaaksi vaihtaa meikkaajaa. Ensimmäinen ammattilainen ei kuunnellut mua ollenkaan, enkä mä halua maksaa kallista hintaa jostain, mitä en edes halua. Kerroin hänelle varsin selvästi, että pohjan tulee olla lähes olematon ja ruskeaa luomiväriä ei missään nimessä saa käyttää (saa mut näyttämään itkeneeltä). Valitettavasti molemmat toiveet jäivät toteutumatta ja vaikka ilmaisin pettymykseni jo värien levityksen aikana, meikkaaja vaan jatkoi ja haukkui vielä samalla mun muuten käyttämät tuotteet. Kerroin kyllä hänelle lopuksi, etten ole tyytyväinen, mutta hänpä vaan ilmoitti, että nämä meikit sitten laitetaan hääpäivänä ja piste. Peruin varauksen saman tien ja varasin ajan Make Up Storesta. Vaikka MUS on kallis (saa sieltä kyllä sitten samalla valita 60 eukin arvosta meikkejä), siellä saa tarkalleen sitä, mitä tilaa ja varsinkin niiden tekemät silmämeikit on ihan käsittämättömän nättejä.

Hei Little Elf, mistä ihmeestä olet löytänyt margaritakoneen? Etsin itsekin sellaista, mutta ei vaan meinaa Suomesta löytyä.

Turun maistraatista ei ole vielä kokemusta, mutta ensi kesänä on. Soittelin sinne vähän aikaa sitten vihkiaikaa varatakseni ja sanoivat, että itse seremonia on tosi lyhyt, eikä vihkijällä ole velvollisuutta puhua sen lisäksi mitään ylimääräistä. Mikään ei kuulemma estä järjestämästä omaa ohjelmaa, eli puhetta, runoja tms. Paria kohden on yleensä varattu muistaakseni jotain 15-20 minuuttia (olettaisin, että tohon lasketaan sisältyvän myös ne paperityöt). Kauniisti pyytämällä sain tuon ajan venytettyä puoleen tuntiin. Virkailija oli puhelimessa tosi mukava. Kivana ekstrana Turun maistraatin vihkitilasta on suora yhteys kattoterassille, jonne saa kuulemma mennä juomaan omat, mukana tuodut skumpat. Talo lainaa siihen lasit, jos tarvittavan lukumäärän ilmoittaa etukäteen.

Kokovalkoinen puku aiheuttaa myös mulle henkisiä hiertymiä. Kävin kyllä sovittamassa muutamaa ja vaikka ne olivat tavallaan ihan hienoja, ne muistuttivat mua värinsä takia enemmänkin kirkollisesta albasta kuin juhlapuvusta. Pukuni alaosa on kuitenkin valkoinen. Yläosa taasen on punainen ja olkaimeton. Olisin ottanut kokopunaisen puvun, mutta Sincerityn malli 3092 vei sydämeni.

Mulla odottaa kaapissa vihkisormus, jonka sisälle on käsin kaiverrettu sulhon ihka-oikea nimikirjoitus ja samoin hänen käsialallaan häiden päivämäärä. Kaivertaja ei ollut ennen moiseen toiveeseen törmännyt, eikä ensin edes saanut nimmarista selvää, mutta hoiti silti homman kotiin ihan kiitettävästi. Kihloissa taasen molemmilla on sisällä ihan perinteinen kaiverrus, mutta ulkopintaan on kaiverrettu kiva lause eräällä visuaalisesti melko näyttävällä tekokielellä (Klingoni).

Sumutusrusketusta en ole itse kokeillut, mutta kaveri sanoi, että kertasumutuksella hän sai ainakin vain kevyen päivetyksen, joka kului pois viikon sisällä. Ehdithän sä, tanjuliini, vielä ottaa testisuihkutuksen, joka kerkeää varmaan kyllä kulumaan jo poiskin, ellet ota uutta ennen häitä. Tinker_Bell: myös mulle tulee (atooppisen ihon takia) noita laikkuja käsivarsiin. Rasvaaminen ja kuivaharjaus tehoo niihin jonkin verran, mutta aurinko tai solkku vie ne kokonaan pois. Epätasainen väri tasoittuu ihan kummasti kyllä itseruskettavallakin. Ihot on tietysti erilaisia, mutta onhan sullakin vielä aikaa testata solariumin ja ruskettavan vaikutusta omaasi.