Cheveriina

..

Oletteko koskaan tullet ajatelleksi sellasta pointtia, että bändit ei välttämättä kovin tyytyväisiä ole siihen, että sovituista hinnoista kerrotaan näinkin julkisesti? Siis siinä tapauksessa, että on mainittu, että joku tietty bändi maksaa x verran. Keikkasopimukset nyt on kuitenkin tilaajan ja bändin välisiä sopimuksia, eikä niitä ole tarkoitettu joka puolelle levitettäväksi.

Nää "kuinka paljon muusikko saa keikasta rahaa" tyyppiset kysymykset on ihan samaa luokkaa, kuin keneltä tahansa kysyttäisiin paljonko saat palkkaa. Nyppii vaan niin, kun muusikot tuntuu olevan usein ihan avointa riistaa, eikä heitä mielletä "työntekijöiksi" siinä missä muita ns. tavallisia ammatteja. Palkka-asiat on muusikoille ihan yhtä lailla yksityisasia kuin on jokaiselle muullekin työtä tekevälle ihmiselle.

1. eivät osaa hinnoitella palveluaan markkinahinnan mukaiseksi, olivat sitten hyviä tai eivät, kokeneita tai eivät?

Kokeneet bändit kyllä osaavat hinnoitella itsensä markkinahinnan mukaiseksi.

2. Myyvät tietoisesti alihintaan, koska "kaikki keikat kelpaavat", haluavat päästä keikoille vaikka pienelläkin liksalla?

Bändit, joille "kaikki keikat kelpaavat", eli tyyliin "pääasia, että pääsee kotoa pois", eivät tee keikkoja ammatikseen.

3. ovat vasta aloittelijoita, eivätkä kehtaa pyytää "kunnon hintaa", samaa mitä kokeneemmat?

Tää pitää paikkansa. Mutta tosiaankin ovat sitten aloittelijoita, eli laatu ei ole sama kuin ammattilaisilla.

4. teillä nyt on vaan käynyt mieletön flaksi ja saatte huippubändin puoli-ilmaiseksi, selvästi alle markkinahinnan?

Ei huippubändiä saa puoli-ilmaiseksi. Piste.

5. Ladan saa halvalla, Mersusta pitää sitten maksaa vähän enemmän...

Näin se on.

Mä en taas ymmärrä sitä, miks soittajat aina jaksaa laskea kuinka monta tuntia yhteen keikkaan on menny. Siihen kuuluu ne matkat ja kaikki, 16h keikkamatka on ihan normi, ehkä jopa sieltä lyhyemmästä päästä. Se vaan kuuluu siihen työhön, minkä ihmeen takia niitä tunteja pitää laskea ja kaikenmaailman kamojen hintoja??? No joo, pitäähän sitä koittaa asiakkaalle jollain tavalla hinta perustella, mutta tuosta tulee jo vähän semmoinen meininki, että kilpaillaan siitä kenellä menee keikan teko rankimmaksi ja se jolla yhteen keikkaan kuluu 20 tuntia kun muut on päässy viidellätoista on sitten voittaja. Menee jo vähitellen hermot.

Ei meidän ole koskaan tuohon tyyliin tarvinut selitellä miks meidän bändi on niin "kallis". Oma asenne ja tyyli millä keikkapaikalla ollaan on melkeinpä vieläkin tärkeämpää kuin se, miten soittaa. Siis siihen liittyen mikä fiilis asiakkaalle keikasta jää.

Tuli sellainen mieleen, kun näitä viestejä lueskelin, että moni tuntuu etsivän hääbändiä lähinnä omalta asuinalueeltaan. Yksi huomioonotettava asia kuitenkin on, että ammattilaisbändit yleensä tekevät keikkoja koko Suomen alueella, joten kannattaa ottaa selvää muistakin bändeistä kuin vain niistä kotikaupungin alueella keikkailevista bändeistä.

Niin se vaan on, että muusikkoa ymmärtää täysin vain toinen muusikko. Ensin tuli kuninkaalliset...ja lopuksi soittajat ja muu roskaväki. vai miten se meni.

Toi oli hyvin sanottu, että hyvä maksaa, mutta kaikki mikä maksaa ei ole hyvää. Juurikin näin. Ammattimuusikot eivät lähde puoli-ilmaseks keikalle ja toisaalta ammattimuusikot osaavat asettaa itselleen tasoa vastaavan hinnan, liian halvalla ei kannata, eikä tarvitsekaan lähteä.

Suomeksi toi valssi on nimeltään Niin onnellinen oon.

Tomi Metsäketo & Johanna Kurkela: Tahdon tanssia kanssasi

Pettymyksethän johtuu siitä, että on asettanut jollekin asialle, tässä tapauksessa kosinnalle, tietynlaiset odotukset, usein hyvin suuret odotukset. Kuinka usein mies tietää näistä naisen suurista odotuksista kihlausta ja kosintaa koskien? Miehillä taitaa monesti olla kosinnasta ja kihloihin menosta vähän erilainen käsitys kuin naisilla, jotka ovat mielessään suunnitelleet hyvin yksityiskohtaisen kosinnan. Ja sitten kun mies päättää viimein tunnustaa rakkautensa ja pyytää rakastaan menemään naimisiin kanssaan, mies saakin vain huudot kun teki kaiken "väärin". Ja mies on ymmärrettävästi aivan ymmällään. Olisi varmasti hyvä puhua asioista miehen kanssa jo ennen kosintaa, kertoa niistä omista odotuksista myös miehelle. Tässä kohtaa joku tietysti heti ajattelee, että kosinnastahan menee koko juju jos siitä etukäteen puhutaan, monelle kun taitaa olla tärkeää, että kosinta tulee yllätyksenä. Mutta niistä omista toiveista ja odotuksista kun kertoo miehelle, saattaisi välttyä pettymykseltä kosinnan suhteen.

Taitaa olla Taivas nimeltään tuo biisi.

Entäpä Come Live Your Life With Me Kummisedästä? On tosin hidas valssi, kuten myös tuo Moonriver. Kauniita valsseja kumpikin.

Meillä oli toisena (vanhempien) valssina minun vanhempieni häävalssi ja kolmantena Häämuistojen valssi, joka oli sitten jo kaikille vieraille.

Oisko Lauran ja Veeti Kallion Ei edes kuolema?

"Sormehen sormuksen pujotan ja -hui- vaimo suo..."

;D ;D ;D

Tää järkytys kyllä nyt herätti mut, en meinannukaan päästä oikein hereille tänä aamuna, kiitti siis siitä  ;D Mutta siis aivan älytöntä, pääsymaksu häihin!! Vähän kun menis vaikka teatteriin  : Kyllä mä ainakin ajattelen että häät järjestetään vieraille ja sen takia, että hääpari haluaa juhlistaa asiaa heille tärkeiden ihmisten kanssa, vierailla ei ole mun mielestä ole minkäänlaista rahallista vastuuta juhlista joihin heidät on kutsuttu. En osaa nähdä edes häälahjaa mitenkään "korvauksena" ruuasta. Siis täh?  :-? Korvauksena mistä? Eihän niitä häitä ole pakko järjestää, jos ei rahaa ole tai kokee vieraat jotenkin rasitteeksi kun siihen menee niin paljon rahaa niin voi niitä häitä ihan kahdestaankin juhlia.

Mun mielestä on parempi jättää koko ohjelmanumero pois jos ei tykkää siitä että hameen alle mennään ronkkimaan. On vähän tökeröä yrittää vääntää siitä jotain muunneltua versiota. Tai siis on hyvin haasteellista toteuttaa se niin, että on oikeasti hauska eikä näytä siltä että on yritetty väkisin vääntää hauskaa juttua.

Mä olisin halunnut että nähdään vasta kirkossa, mutta aikataulujen vuoksi jouduttiin luopumaan siitä. Ja näin jälkikäteen ajateltuna näin oli parempikin. Yö me kyllä vietettiin eri paikoissa ja hääpäivän aamuna nähtiin vasta valokuvaukseen mennessä, eli vasta sitten kun oltiin kummatkin laittauduttu valmiiksi. Voin sanoa että se hetki kun nähtiin toisemme, oli hyvin mieleenpainuva ja täynnä käsinkosketeltavaa tunnetta mitä on vaikea kuvata, vaikka se tapahtuikin vanhempieni olohuoneessa   kyllä siinä onnen itkut tirautettiin kumpikin. Oli hyvä että saatiin tuo hetki ennen kirkkoa, siinä oli taas oma jännityksensä ja jos kaikki olis tullu kerralla niin eihän siinä olis tienny miten päin olla  ;D eli oli hyvä et saatiin puhuttua vähän ja oltua muutenkin yhdessä ennen vihkimistä, päästiin sit nauttimaan vihkimisestä taas täysillä kun ei menny koko aika siihen tunnekuohuun mikä tulee siitä kun näkee toisensa eka kerran sinä päivänä.

Kun vaan bändille kertoo mistä saa ruokaa ja juomaa tarvittaessa hakea, niin kyllä soittajat omista tarpeistaan huolehtii ja varmasti löytää paikan syödä. Ei sinne takahuoneeseen välttämättä tarvii mitään erityistä järjestää, toki se on huomaavaista, mutta ei ollenkaan välttämätöntä.

Me ei otettu ollenkaan kihlakuvaa, eikä pidetty kihlajaisiakaan. Meille kihlaus ei ollu itsessään sellanen asia, että olis sitä haluttu erikseen juhlia. Päätettiin että mennään naimisiin ja kihlaus sormuksineen tuli siinä vaiheessa vaan merkiks siitä että ollaan menossa naimisiin. Isot häät sitten vietettiin ja hääkuvat otettiin.

Mä pidän sormuksia vain sillon kun lähden kotoa pois. Töissä otan välillä pois kun ovat tiellä ja haluan välttää mahdollisen tapaturman, eli että sormi juuttuu kiinni sormuksesta. Kotona en siis pidä koskaan, paitsi sillon jos on jotkut juhlat tms. Kotona ne on vaan tiellä   Uimahallissa otan myös pois, samoin muuten urheillessa, ne on tiellä ja pelkään että tippuu altaaseen. Ja mun vihki on aika iso, että eri juttu olis ehkä jos olis kaksi kapeaa ja pienempää sormusta. Tosin ehkä en pitäisi niitä silloinkaan kotona, kuten en muitakaan koruja.

Leivonnaisista tehty... jep jep..

Pastry chef Valentyn Shtefano and his bride Viktoriya show off her wedding gown, which Shtefano fashioned from 1,500 cream puffs and caramel.

Morsian ja hääkakku samassa paketissa  ;D Ja kun vieraat on kahvitettu ja kakutettu, juhla on ohi ja morsian onkin sitten valmis siirtymään hääyön viettoon miehensä kanssa kun jäljellä on enää pelkät alusvaatteet, kätevää  8-)

Meillä oli vaneriset kitarat, joissa ensimmäisessä luki meidän uusi yhteinen sukunimi ("meikäläiset") ja seuraavissa oli punaisia sydämiä. Hienot tuli  

Meillä luki auton perässä "Naida naksautettu"  

Meillä oli vähän samanlainen tilanne. Oltiin etukäteen sovittu kuvaajan kanssa, että saadaan häneltä dvd:llä kaikki kuvat. Häät juhlittiin ja kuvaaja räpsi kuvia koko ajan. Palasimme häämatkalta ja saimme kuvat. Ihan heti emme huomanneet mitään kun katsoimme kuvat nopeasti läpi, mutta sitten kun aloimme tarkemmin katsomaan kuvia, huomasimme, että suuri osa kuvista puuttui. Esim. sakastista ennen vihkimistä ei ole yhtään kuvaa, kuten myöskään miehestäni bestmanin kanssa alttarilla ennen vihkimistä. Mieheni mukaan kuvaaja otti sielläkin koko ajan kuvia. Samoin juhlapaikalla otetuista kuvista vanhempien, kummien, kaasojen ym. muiden kanssa ei saatu yhtään. Tämän lisäksi ennen vihkimistämme otetut studiokuvat epäonnistuivat valojen ja varjojen suhteen täydellisesti. Onneksi otimme myös ulkokuvia, joten niistä saimme valittua viralliset kuvat ja kiitoskorttikuvat. Annoin tietysti palautetta kuvaajalle, joka oli itsekin ihmeissään kadonneista kuvista. Muistaa kyllä itsekin kuvat ottaneensa, mutta jostain syystä ei löydä niitä mistään. Ehdotin kuvaajalle, että palauttaa meille hyvitykseksi osan rahoista, koska minusta ei tunnu kohtuulliselta vaatia kaikkia rahoja takaisin, sillä kuvaaja kuitenkin oli meidän kanssa koko päivän ja hääjuhlasta otetut kuvat ovat erinomaisia. Kuvaaja kuitenkin otti palautteen aika raskaasti - ei ole kuulema koskaan ennen saanut vastaavaa palautetta - ja palautti meille maksamamme summan kokonaisuudessaan takaisin. No, me saimme ilmaiset hääkuvat, mutta kuvien epäonnistuminen jäi kieltämättä harmittamaan.

Minäkin mietin etukäteen että varmaan itken koko päivän. Mutta ihmetyksekseni ei itkettänyt juuri ollenkaan, toki silmät välillä kostui liikutuksesta, mutta todella vähän. Kai sitä oli niin jännityksessä koko päivän, että ei vaan kyyneliä tullut.