Englannissa on tosiaan tapana etta haaseurues istuu yhdessa. on myos yleista, etta avioparitkin laitetaan istumajarjestyksissa erilleen. Usein samoihin poytiin mutta ei vierekkain. Britit suosivat yleensa naita perinteisia istumajarjestyksia, mutta vain ruokailun ajaksi. Usein jo jalkiruokien aikaan ihmiset alkavat seurustelemaan eri poytiin ja ihmiset vaihtelevat iloisesti tuoleja/poyteja mielensa mukaan. Ala huolehdi etta olet "yksin" poytaseurueessasi, onhan mahdollista etta poydassa istuu myos muiden kaasojen ja usherien (useimmissa brittihaissa ainakin 2) tyttoystavat ja vaimot itsekseen. Britit ovat kohteliasta ( ja usein uteliasta) porukkaa ja tulet huomaamaan etta kaikki haluavat jutustella kanssasi ja kyselevat suomalaisuudestasi. Mene vain mukaan ennakkoluulottomasti, haajuhlat ovat yleisesti ottaen taalla saarivaltakunnassa pajlon rennompia tapahtumia kuin Suomessa.

Paikallisen aika yleisen tavan mukaan mies maksoi kaikki sormukset. Kihlasormus oli yllatys ja vihkisormuksen valitsimme yhdessa.

Haat maksettiin 50/50 vanhempien kanssa. Molempien vanhemmat antoivat 4000 euroa ja itse maksoimme noin 10 000. Haat maksoivat kaikkine kustannuksineen (morsiammen haapukua lukuunottamatta)n.18500 euroa. Vieraita oli 96. Ikaa pariskunnalla 34 vuotta ja 33 vuotta.

Meilla istuivat mieheni vanhemmat, minun vanhepani ja heidan uudet puolisonsa kaikki meidan kanssa. Oletin aikuisten ihmisten pystyvan kayttaytymaan kuin aikusten kuulukin ja se toimi meilla. Vanhoja riitoja ei tultu selvittelemaan haihimme ja meilla oli kaikilla oikein mukavaa.

Vieraita 96 joista alkoholia joivat 86 40 pulloa shamppanjaa 18 pulloa valkoviinia 24 pulloa punaviinia 3 korillista olutta (33cl pulloja) 12 pulloa portviinia= yht n.8 l 0.5 l konjakkia 1 l viskia Juhlat alokivat shamppanja tarjoilulla klo 15.00 ja "paattyivat" (poistuimme juhlapaikalta....) 23.00

Ihan kaikki miettittiin yhdessa ja mies oli aivan yhta kiinnostunut kuin minakin paivan yksityiskohdista mika oli todella mukavaa. Haiden yhdessa jarjestaminen oli todellakin osoitus siita etta olemme tiimi! Ainoa asia johon miehella ei ollut osaa eika arpaa oli minun pukeutumiseni...

Paras tapa odotella mielestani (oman kokemuksen perusteella) on seurustella kuoharilasi kourassa elavan musiikin soidessa ja henkilokunnan kiertaessa pienten canape'iden kanssa. Juhlantunutua ja odotusta ilmassa!!! Omissamme toteutimme odottelun juuri nain ja loska oli kaunis ja aurinkoinen paiva kaikki tapahtui ulkona mika lisasi viihtyvyytta viela enemman.

Tassa minun mieheni repertuaari: Vittu. Saatana-tai oikeastaan saattana. Pakkele. joo, ei perkele vaan pakkele. moimoi. heihei.(tahan liitty usein jatkolaulu...we are the monkeys!!) terrrrrve.( siis ihan kauhea arravika) oho. jojoo.(pitaisi kai olla joo joo mutta tuplavokaalit toistettuna hankalia.) isi. aiti. tule isin luon. (tama usein osoitettu pojallemme mutta joskus lauantai-iltaisin myos minulle) Ma en ole mikaan kauhean tehokas/hyva opettaja.

Kayttkaa Paypal'ia. toimii. www.paypal.com

Lapset.

Naama kuin Naantalin aurinko.

Hei Lucille, Koska sinulla on nain negatiivinen kuva itsestasi morsiamena ja omista haistasi onko sinulla kaynyt mielessa etta ehka avioliitto ja haat eivat ehka ole juuri talla hetkella ole se mita haluat ollenkaan? Jos et voi nahda itseasi morsiamena omissa haissasi niin pystytko nakemaan itseasi avioliitossa ja vaimona? Itse olen mennyt 34 vuotiaana naimisiin ja haani olivat sellaiset kuin toivoimme. Minulla ei ollut koskaan tata ennen ollut mitaan "haa haaveita " tai suunnitelmia koska en ollut menossa naimisiin. Edeltavien ihmissuhteiden aikan en minakaan pystynyt kuvittelemaan itseani morsiamena saatika haita koska kyseisen ihmisen kanssa en pysytynyt nakemaan itseani vaimona enka avioliittoa.vika ei siis ollut iassani eika toiveissani vaan parisuhteessa. En suinkaan vaita etta asian laita on sinulla nain, kunhan kavi mielessani etta oletko pysahtynyt pohtimaan miksi sinun oikeastaan on niin vaikea nahda itseasi morsiamena. Toivottavasti asia selviaa sinullekin parhaiten pain.

Roihuvuoren Kirkko Ita-Helsingissa.

Meilla toimittiin demokraattisesti "majority rules" periaatteella. 100 vieraan joukossa oli 4 ihmista jotka olisivat tarvinneet suomenkielisen kaannoksen ja enlanninkielisessa toimituksessa ja 65 jotka olisivat tarvininneet englanninkielisen kaannoksen suomenkielisessa vihkiseremoniassa. lopputulos:Meidat vihittiin englanniksi, virret olivat molemminkielin painettu "Order of Service" kirjaseen kuin myos rukoukset ja toimituksen kulku. Toimitus oli iloinen ekumeeninen sekoitus anglikaanista ja luterilaista silla meilla oli Oxfordin piispa yhtena toimitsijana (miehen kummi) minun seurakunnan pastori toisena. Molemmat puhuivat englantia mutta isa meidan sanottiin molemminkielin ja loppusiunaus (jota ei kayteta anglikaanisessa kirkossa) vain suomeksi-tosin tasta loytyi englanninkielinen kaannos ohjelmkirjassa. Suunnittelimme pappien avustuksella itse toimituksen kulun mika oli mukavaa-tiesimme suurinppirtein mita tapahtui ja vain avausrukous ja pappin puheet oli jatetty jokereiksi.

En olisi viettanyt unettomia oita etukateen murehtien yksityiskohtia joista en valittanyt tippaakaan itse paivana.