Mä tuossa juuri väänsin yhden version. Nyt se on sulholla hyväksyttävänä. Me tässä X:n kanssa aateltiin, että häitä tässä vietettäisiin. Sitten tuli ongelma, olis morsiusneidolle tarvetta. Siksi sulta tiedustellaan, josko meitä tahdot avittaa? Olis sulla hommana, riisipusseja jaella, sekä sormusta kannella. Tai sitten jotain muuta, mutta täytyy ensin tuumata. Vastausta toki kaivattaisiin, heti jos se saataisiin. Tämä siis meneen 7-vuotiaalle kummitytölleni.

Pyydä nyt ainakin ensi alkuun nähtäväksesi ko. sukulaisen ottamia kuvia. Jos ihminen on hyvä kuvaamaan hän myös (yleensä) mielellään esittelee töitään. Jos sittenkin vielä epäilyttää niin juttele asiasta sulhasen kanssa. Sano vaikka että sinua epäilyttää miten niin tunnepitoinen tilanne saadaan hoidettua, koska tämä sukulainen on kuitenkin varmaan onnellinen teidän häistä ja aika monella kamera siinä vaiheessa hiukan tärisee. Tsemppiä.

Meillä on häät helmikuussa Jouduttiin vaihtamaan pakon edessä päivää ja sitten sulho äkkiä sanoi että hän tahtoisi talvihäät Ei ihmetelty. Selittämään toki jouduttiin että miksi vaihdettiin Ei mitään sellaisia odotuksia, mutta kynttilät pääsevät oikeuksiinsa talvella ja sitten hääkuvat hankien keskellä Talvea ei mitenkään korosteta, mutta toki se näkyy esim. siinä että ei käytetä koivuja vaan mäntyä, kuusta ja katajaa. Siihen mikä on parasta osaan vastata vasta häiden jälkeen Käydään heti häiden jälkeen lipuilemassa kunnon hytissä päivä Tukholmassa risteily ja sitten kesällä otetaan varmaan äkkilähtö jonnekin päin Eurooppaa. Vähän ekstremeä kehiin.

Siis tää on aivan mieletön idea. Kuntosalilla ravaamiseen tuli taas yksi hyvä syy lisää. Ja Turku olis kyllä aika hyvä paikka, kun meiät vihitään siellä lähellä, niin tekosyitä Turussa käymiseen kyllä löytyy. Vois tosiaan yrittää ajoittaa sen siihen että kävis aamulla koemeikissä ja kampauksessa ja olis sitten ne alusvaatteet päällä, mitkä on häissäkin. Työstetään työstetään... edit: Ja ainakin olis henkilökohtainen huomenlahja sulholle.

Ihana idea noin kokonaisuudessaan tää tyttönimestä jollain tapaa luopuminen/ eteenpäin lahjoittaminen. Täytyy miettiä että miten ja missä vaiheessa. Ihanan toteuttamiskelpoinen idea.

Tuota samaa kuin Fredrika mietin tässä juuri näitä juttuja lukiessani. Välillä on tullut sellainen olo, että kaasous tuhoaa ystävyyden kuin ystävyyden. Itse olen ajatellut, että keskustelen etukäteen kaikesta siitä mitä toivon kaasoltani. Nyt hän on oikein mielellään tulossa katsomaan hääpukuja kanssani ensi viikolla, samalla tutkaillaan pukuvuokraamon valikoimia häntä varten. Aiomme myös kutsua kaason ja bestmanin yht'aikaa meille kylään, jotta he saavat tutustua toisiinsa. Uskon, että silloin hääpäivä sujuu sutjakkaammin. Olen ajatellut että pyrkisin siihen, että kaikki olisi hääpäivään mennessä niin tarkkaan suunniteltu ettei kauheasti mitään ikäviä yllätyksiä pääsisi syntymään. Vaikka olenkin morsiammena vastuussa yhdessä sulhasen kanssa kaikesta haluaisin kuitenkin jollain tavalla rentoutua hääpäivänäni. Ja uskon, että tämän kaason kanssa se on erittäinkin mahdollista. En tiedä kuulostanko jo nyt hirviömorsiammelta, koska se ei todellakaan ole tarkoitukseni. Ja toivon, että olemme kaasoni kanssa ystäviä vielä häiden jälkeenkin.

Meillä pappi asia on vielä vähän auki, mutta sen tiedän, että vihkipaikkakunnan pappi hän ei tule olemaan. Kaikesta huolimatta tahdon "aidon" papin enkä makeilevaa ja jotenkin yli-imelää pappia, josta näkee ettei hän ole pätkääkään luonteva. Nyt sitten harkitaan. Sulhasen suvussa on yksi pappi, mutta sulho ei häntä liiemmälti rakasta, joten. En sitten tiedä. Päätkösiä tässä pitää vain sitten pikkuhiljaa tehdä.

Sulhon puolelta tulee joitakuita sellaisia, joita en ole ikinä nähnytkään. Kuullut kyllä. Hänellä on pieni eikä niin tiivis suku, joten ei kaikkea voi vaatia. Minulla on yksi ystävä, joka tulee ja he eivät ole vielä tavanneet, mutta onhan tässä aikaa tapaamisia järjestää. Kaasoanikaan hän ei ole vielä ikinä nähnyt, kuin korkeintaan kuvan.

Siskoni häissä kuvat otettiin juhlapaikalla, aivan upeassa miljöössä. He halusivat olla aviopari kuvien otto hetkellä. Vieraita juttu ei näyttänyt häiritsevän, joten olemme alustavissa pohdinnoissa päätyneet tulevan mieheni kanssa samaan ratkaisuun. Kuitenkin lähdemme kirkolta ensimmäisinä ja saavumme juhlapaikalle viimeisinä. Joten ajattelimme katsoa matkan varrelta jonkin kauniin paikan. Kirkolta hääpaikalle on matkaa noin. 15 km, joten reilun sadan vieraan siirtyminenkin vie jonkin verran aikaa.

Yhden valitsin, koska koen, että hänellä pysyy parhaiten langat käsissä, jos ei tarvitse koko ajan sovittaa aikatauluja tms. useamman kanssa. Muuten tulen pyytämään muitakin ystäviäni apuun. Eräs heistä on esim. floristi, ei tarvitse miettiä päätään puhki sen suhteen, että saanko sellaiset kukat, kuin haluan.