Tzinnia

Morsiamenryöstölle ehdoton EI! Myöskään sulhasen isä ei tule saamaan kutsua, eikä kukaan, keiden kanssa ei olla tekemisissä, oli sitten sukulainen tai ei. Poikkeuksen tässä tekee tädit ja sedät, mutta serkuista vain yksi saa kutsun...

Varmaan mennään syömään yhdessä, mutta lahjakortti jonnekin hemmotteluhoitoon ois ihana myös. Se olis henkilökohtainen. Isäntä saa viedä bestmanin syömään ja hänellekin joku henkilökohtainen muisto täytyy keksiä.

Kaksi siskoa, joten kaksi kaasoa. Muuten ois varmaan yksi...

No niin. Kannan tässäkin korteni kekoon. Mä toivon, että mun kaasot järjestää polttarit, suunnittelee jotain leikkejä, neuvoo, ideoi ja auttaa koristelussa, on tukena ja auttaa pukeutumisessa, kerää rahalahjat talteen, pitää osaksi huolta päivän kulusta. Toinen kaasoista tekee kampauksen ja meikin. Muut aiemmin tehtävät hommelit mä teen kaikki itse. Bestmanin hommat vähän riippuu siitä, kenet tuleva mieheni valitsee... Kiva olis, jos BM hoitaisi osaksi seremoniamestarin hommat ja tietysti olisi sulhasen tukena. Mun ja sulhasen äiditkin varmaan haluaa olla jotenkin avuksi, joten eiköhän heillekin "töitä" järjesty. Mutta toiveeni on, ettei hiedän tarvitse hoitaa lastenlapsia, vaan että hekin saavat nauttia päivästä täysin rinnoin.

Mulle kaasojen valinta on ollut itsestäänselvää aina. Kaasoina tulee toimimaan mun iso- ja pikkusisko, jotka onneksi asuvat lähellä. Mä yritän mahdollisimman paljon tehdä itse. Toivon kuitenkin ideoita, neuvoa ja apuakin, kun tosissaan aletaan toimimaan. Isosiskoni on kampaaja, joten hän tekee kaikki siihen liittyvät. Polttarien suunnittelun uskon täysin kaasojen huomaan (jokusen toiveen saatan kyllä kertoa.. ), kunhan itse päätän kutsuttavat. Hääpäivänä haluan, että kaasot ovat tukenani aamusta asti ja auttavat pukeutumisessa. Samoin odotan heidän järjestävän päivälle jotain leikkejä ja pitävän osittain huolen päivän kulusta. Suurin toiveeni on, että hekin osaisivat nauttia suuresta päivästäni, eikä stressaisi (heillä on tapana...). Sen takia aion suunnitella ja tehdä kaiken mahdollisen itse. Jos joku asia ei mene ihan suunnitelmien mukaan, niin ei sen tarvitse päivää pilata.

Häiden aikaan (-09) mieheni on 36 ja minä karvaa vaille. Minulla on kaksi lasta ed. avoliitosta ja yhteinen tyttömme on v.-05. Kummallekin avioliitto on ensimmäinen ja meidät vihitään suht pienessä ja intiimissä kappelissa n. 90 lähisuvun ja lähimmäisten ystävien läsnäollessa. Minä haluan pääosin valkoisen puvun, ilman huntua (johtuu vain siitä, etten tunne sitä omakseni) ja isäni saattamaan alttarille (vaikka olenkin lentänyt pesästä ajat sitten ). Kaikki kolme tytärtäni toimii morsiusneitoina ja kaksi siskoani kaasoina. Hääjuhla vietetään todennäköisesti eräässä juhlapaikassa, johon tulee pitopalvelu. Istumapaikat tulee olemaan aika lailla vapaat. Joitain perinnejuttuja varmaan järjestetään, mutta morsiamenryöstöä en halua, eikä miehenikään. Yhdessäoloa, tanssia ja laulua; siinä pääasiat. Kun pääsen vihdoin naimisiin, ensimmäisen ja viimeisen kerran, niin aion siitä päivästä myös nauttia, kaikkine "hömpötyksineen"!