Mua ei jännittänyt ennen häitä tai sinä päivänä lainkaan. Sanoin vaan kaikille, että sit kun kurvataan hääautolla siihen juhlapaikan pihaan ja siellä ne kaikki odottaa meitä ja mun pitäis nousta autosta ylös, mua tulee jännittämään ihan törkeesti. Ja niin jännittikin! Lähestyessämme juhlapaikkaa mä vaikersin, et apua ja sulho heitti autoa ajavalle bestmanille, et "kaasu pohjaan, ettei toi ehdi muuttaa mieltään!" ;D Kaikista mieleenpainuvin oli, kun käveltiin vihkimispaikalle, sää oli täydellinen ja vieraat kaikki hymyili. Asetuttiin hääkaaen eteen, käännyttiin toisiamme kohti ja otettiin molemmista käsistä kiiinni. Kuunneltiin vihkitoimitusta, vastattiin kyllä, vaihdetttiin sormukset ja loppusuudelma. Sitä hetkeä mietin paljon vieläkin